torstai 30. kesäkuuta 2016

Säästöä kauppalistan avulla

Tämän vuoden alusta olemme tehneet ruoka-ostokset kauppalistan kanssa. Nyt selvitetään paljon säästöä on tullut. Viime vuoden keskiarvo ruokatililtä ja minun käyttötililtäni maksetuille ruokaostoksille oli 710 euroa (tarkemmin budjetista). Lasketaan keskiarvo tämän vuoden ruokaostoksille:
  • Tammikuu: 515,9
  • Helmikuu: 652,43 + 10,10 (käyttötililtä)
  • Maaliskuu: 706,36
  • Huhtikuu: 637,98
  • Toukokuu: 693,87+21,58
  • Kesäkuu: 684,95

Keskiarvo 653,86 

Keskiarvo on tippunut vajaa 60 euroa eli 8 %! Kauppalista ehkäisee hävikkiä ja näin ollen säästää rahaa. Myös heräteostokset vähenevät kaupassakäyntimäärän laskiessa. Osasyynä voidaan pitää myös raskausdiabetestani, jonka vuoksi herkut olivat minulta pannassa alkuvuodesta. Sittemmin olen kyllä ottanut menetetyn ajan takaisin ja ahminut herkkuja kaksin käsin, joten en usko vaikutuksen olevan kovin suuri.

Budjettiin on varattu optimistisesti ruokaostoksille vain 600 euroa kuussa. Kesäkuu oli pieni pettymys, koska olemme kuitenkin tehneet säästötoimenpiteitä. Heinäkuussa tarkoitus on kirjata ostokset ylös kuittien avulla, jotta nähdään tarkemmalla tasolla, mihin raha menee. Vahva usko on, että pääsemme tavoitteeseen.



keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Kilot vyötäröltä lompakkoon

Jokainen äiti tietää se hetken, kun lapsi on saatu pitkän päivän ja nukutuksen jälkeen nukahtamaan. Silloin nimittäin aukeavat herkkukaapin ovet. Minun paheitani ovat lontoon rae-suklaa ja limppari. Siihen vielä lisäksi Omar-munkkeja, tikkareita ja jätskiä. Tietenkään unohtamatta pizzoja ja hampurilaisia, laiskojen hetkien pelastajia. Myös mieheni on aikamoinen makeahiiri, joten rahaan kuluu kuussa herkkuihin huomattavat määrät.

Sekä säästämisen että painonpudotuksen kannalta asialle on tehtävä jotain. Raskauskilot on saatu pudotettua, mutta vielä olisi noin 10 kiloa, joista mielelläni luopuisin.


Herkut paperille


Heitän tässä arvion meidän perheen (lapset eivät syö näitä) viimeisen kuukauden herkkuostoista. Ehkä sen pohtiminen ja ylöskirjaaminen herättää minut. En voi odottaa yhtä todellista kuukautta oikeiden lukujen kanssa, koska muutos on aloitettava heti.
  • 30 suklaapatukkaa ~ 13,5€
  • 20 Fazerin suklaalevyä ~ 48€
  • 18 1,5 litran colaa ~ 25€
  • 15 tikkaria ~ 3€
  • 16 Omar-/berliininmunkkia ~ 24€
  • 10 tummasuklaalevyä ~20€
  • 8 hampurilaista ~ 24€
  • 4 irtojääätelöä ~ 4€
  • 4 pizzaa ~ 36€
  • 3 karkkipussia ~ 7,5€
  • 1 jäätelöpaketti ~ 3€
  • 1 keksipaketti ~ 3€
Yhteensä 211€/kk 


Ei sitä ole tajunnutkaan kuinka paljon herkkuja tulee syötyä. Tästä järkyttyneineinä sovimme mieheni kanssa, että herkkuihin saa kuluttaa heinäkuussa 10€/viikko/hlö, yhteensä siis 80€/kk. Se miten kympin kuluttaa, on kunkin päätettävissä. Roskaruoka jätetään tämän ulkopuolelle, mutta viikottaista se ei saa olla. Tavoitesumma on vielä aika paljon, mutta se on alku.

Koska kyse on säästämisen lisäksi painonpudotuksesta, tulee liikunta myös kyseeseen. Kesän ajan päivittäiset vaunukävelyt saavat riittää. Ulkoilua tulee päivässä kolmisen tuntia, josta yksi kävelyä ja loput puistoissa hengailua ja muuta touhuamista. Kun taas askel kulkee paremmin, lähden lenkille. Haaveena olisi kyetä liikkumaan kolme kertaa viikossa, kaksi tai kolme lenkkiä ja yksi ryhmäliikunta tai kuntosali. Kuntosali olisi edullisempi vaihtoehto, koska semmoinen taloyhtiöstämme löytyy ja paremmin varusteltu sitten töistä, kun sinne palaan. Aikaa vain pitäisi löytää jostain.







tiistai 28. kesäkuuta 2016

Velanlyhennys vai sijoitus?

Onko järkevämpää käyttää ylimääräiset rahansa asuntolainan lyhentämiseen vai osakesijoittamiseen? Lähdin tätä tarmokkaasti laskemaan ja huomasin, että laskelmiin vaikuttavia tekijöitä on hirveästi. 

Koko laina-ajalta

Laskin ensin nykyisen lainani korkokulut koko laina-ajalta ja vertasin niitä suuremman lyhennyserän korkoihin. Tätä lukua vertasin sitten sijoituksista saatuun tuottoon (verojen jälkeen) samalla ajalla kuin laina maksetaan. Ja tämä eri korkoprosenteilla. 

Sen verran paljon tuossa on muuttujia, jotta en koe järkeväksi tässä tilanteessa luottaa sokeasti noihin laskelmiin. Tiivistettynä havainto oli se, että näillä koroilla sijoitustoiminta kannattaa, mutta aika nopeasti on syytä tarkastella lisälainanlyhennyksiä tai suurempaa sijoitussummaa. Lisälainanlyhennys tuo varmoja säästöjä, kun taas sijoittamisessa on riskinsä ja tuotto-odotus voi olla kaukana todellisesta tuotosta(molempiin suuntiin).


Kuusivuotissuunnitelma

Suunnitelmissa on kerätä seuraavat kuusi vuotta mahdollisimman paljon rahaa unelmien kotia varten. Mitä tapahtuu kun kuuden vuoden kohdalla sijoitukset realisoidaan, asuntolaina maksetaan pois ja otetaan uusi laina?
Teen laskelmat seuraavilla spekseillä:
  • Lainaa 220000 ja laina-aika 22 vuotta
  • Sijoitusten kuluja ei huomioida tarkemmin, vain tuotosta maksettava pääomavero. 
  • Korko nousee näissä laskelmissa heti alusta.
  • Rahaa käytettäväksi lainaan ja sijoituksiin on yhteensä 1620 euroa, mikä on realistinen nykyisellä tulotasolla.
1. Korko 1 %
  • Jos lainanlyhennys on 1620, korkoja maksettu kuuden vuoden kohdalla 10 000 euroa, mikä on 1 500 euroa vähemmän kuin minimilyhennyksellä (930). Realisoitavat varat 106 600 euroa.
  • Jos lainanlyhennys on 930 euroa, sijoitettavaksi jää 590 euroa, joista kertyy tuottoa 4%:n tuotto-odotuksella verojen jälkeen kuudessa vuodessa 4 400 euroa. Realisoitavat varat 109 500 euroa.
  • Sijoittaminen kannattaa
2. Korko 3 %
  • Jos lainanlyhennys on 1620, korkoja maksettu kuuden vuoden kohdalla 32 100 euroa, mikä on 3 400 euroa vähemmän kuin minimilyhennyksellä (1140). Realisoitavat varat 84 500 euroa.
  • Jos lyhennys 1140 euroa, sijoitettavaksi jää 480 euroa, joista kertyy tuottoa 4%:n tuotto-odotuksella verojen jälkeen kuudessa vuodessa 3 100 euroa. Realisoitavat varat 84 300 euroa.
  • Lainanlyhennys kannattaa

Kipupiste on 2,7 %:n paikkeilla. Jos korko nousee tuon yli, on asuntolainanlyhennys järkevämpää.



Jatketaan siis nykyisellä suunnitelmalla ja pyritään sijoittamaan mahdollisimman suuria summia ja järkevästi. Mikäli korot kapuavat yli 2,5 prosentin, tarkistetaan tilanne uudestaan. Satunnaiset lisälyhennykset eivät myöskään ole hullumpi idea. Varmempaa olisi lyhentää lainaa heti koko säästösummalla, mutta haluan perehtyä sijoittamiseen. Rahat ovat myös helpommin realisoitavissa.

Apuna laskelmiin käytin omien exceleideni lisäksi Nordean lainalaskuria ja Korkoa korolle-laskuria. Laskelmissa ei ole huomioitu kaikkia mahdollisia tekijöitä, ja jos jotain olennaista puuttuu, komentoikaahan niin korjataan. Itsekin tässä opettelen.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Minun säästöhistoriani

Aloin tuossa miettimään, että miten minulla ei ole kertynyt enempää rahaa säästöön tähän mennessä. Kasassa luulisi olevan jo huomattavasti isompi potti, kun kuitenkin olen elänyt säästeliäästi ja aina laittanut rahaa sivuun. Tajusin, että aina on ollut myös joku säästökohde.

Säästökohteita viimeisen 15 vuoden ajalta:
  • Oma yritys, aloitusinvestoinnit 17 000 euroa
  • Häät ja häämatka 7 000 euroa
  • 1. lapsi ja äitiysloma 2 000 euroa
  • Auton käsiraha 5 000 euroa
  • 10% ensiasunnon ostohinnasta 16 000 euroa
  • Remontti 6 000 euroa
  • Sohva ja sänky 3 000 euroa
  • 2. Lapsi ja äitiysloma 2 000 euroa
Yhteensä 58 000 euroa. 

Näin aukilaskettuna ihan hyvä suoritus 15 vuodessa. Varsinkin, kun välillä on oltu töissä kaupan kassalla, välillä yrittäjänä, välillä opiskeltu ja välillä oltu äitiyslomalla. Järkevää palkkaa olen saanut viimeiset viisi vuotta (palkkakehityksestä lisää täältä).

Listasta näkee myös, että onhan sitä elettykin eikä vaan säästetty orjallisesti. Vuosittain tai joka toinen vuosi tapahtuva matkustelu ei ole tässä listassa, koska sitä varten ei sen kummemmin ole säästetty. Tarkoitukseni ei ole istua rahakasan päällä vartioimassa sitä kynsin ja hampain, vaan nauttia myös hedelmää.

Mitäkö tästä harjoituksesta opin? Ainakin, että säästäminen on minun juttuni. Nyt kun kiinnitän entistä enemmän huomiota järkeviin valintoihin ja asioiden tarpeellisuuteen, uskon että homma helpottuu entisestään. Suosittelen myös muita säästäjiä miettimään omaa säästöhistoriaansa. Jos rahaa ei ole ennen jäänyt säästöön, voi olla vähän erilainen elämäntaparemontti edessä. Säästämisestä ei myöskään saa tulla pakkomielle tai liian vakavaa ja rajoittavaa.

Saattaapi olla, että tämän inspiroimana nostan säästötavoitettani, joka alkoi juuri tuntua löysältä.




perjantai 24. kesäkuuta 2016

Säästöä ruokakaupan valinnalla

Viime viikolla söimme kaappeja tyhjäksi ja tällä viikolla testataan,  onko se Lidl sittenkin halvempi kuin Prisma meidän perheen ostoksille. Normaalisti käymme aina Prismassa ja viime aikoina onkin uutisoitu, että kauppakassivertailussa Prisma on mennyt Lidlin ohi. Tuo virallinen kauppakassi ei kuitenkaan ole meidän perheen kauppakassi ja siksi teen oman vertailun. Jatketaan lisäksi myös vielä vähän edellisen viikon teemalla.

Ruokalista

Hyödynnetään ateriasuunnittelussa kaappien sisältöä ja Lidlin tarjouksia:
  • Carbonarapasta (tarjouspekoni, juusto, munat ja pasta kaapista)
  • Lasagne (lasagnelevyt ja jauheliha kaapista)
  • Pesto-broileripasta (pesto ja broileri kaapista)
  • Pekoniin kääritty kana uunissa (kana kaapista, pekoni tarjouksesta)
  • Juhannuksen grilliruuat (ribsit ja paprikat tarjouksesta)
  • Savulohi, uudet perunat (lohi tarjouksesta)
  • Makkara-kikhernepata (makkara tarjouksesta, kikherneet kaapista
  • Nauta-suppilovahveropata (Nauta ja suppilovahverot kaapista, jäi käyttämättä edellisellä viikolla)
  • Lisukkeeksi salaattia ja kasviksia

Kaupasta täytyy siis hankkia ainakin:
  • Aamupalatarpeet (jugurtti tarjouksesta)
  • Maidot, leipätarvikkeet
  • Salaattitarvikkeet, hedelmät ja kasvikset (paprika ja kirsikat tarjouksesta)
  • Savulohi
  • Makkara
  • Pekoni
  • Ribsit
  • Hätävaralihapullat
  • Feta
  • Aurajuusto
  • Kermaviili
  • Margariini
  • Kerma
  • Pasta, riisi
  • Herkut
  • Tomaattimurskaa
  • Lastenruuat ja vaipat


Tulos

Lidlissä käyty, kuitin loppusumma 94,24€. Lisäksi kävimme hakemassa vielä muutaman tietyn ostoksen S-marketista, 24,60€.  Jotta tietäisimme, oliko Lidl halvempi, syötän vastaavat tuotteet juuri lataamaani S-ryhmän Foodie-sovellukseen.

Prismasta ostettuna vastaavat tuotteet 111,84 € eli Lidlissä 17,60€ vähemmän, säästöä 16 %. 

Kokonaisuutena ostokset ovat kohtalaisen suuret(128,84 euroa), vaikka kaapeista hyödynnetään paljon tavaraa. Pääsyynä juhannusherkut ja isompi määrä ruokaa, joilla yritämme pärjätä yhdeksän päivää. Lisäkauppakäyntejä toivottavasti vain yksi, jonka summa parinkympin tietämillä. Miinuspuolena oli se, että ihan kaikkea ei saatu Lidlistä, joten täytyi käydä vielä toisessa kaupassa. Siinä on riskinä, että tarttuu lisää heräteostoksia matkaan.

Seuraava normaali kauppareissu sitten heinäkuun puolella. Silloin testissä edullisempien reseptien vaikutus kauppalaskuun. Lisäksi aikomuksena on merkitä kaikki heinäkuussa kulutetut rahat kuittien avulla ylös ja analysoida niitä myöhemmin.

Edullisemman, mutta kulinaristille sopivan kauppakassin metsästys jatkukoon!

Niin ja hauskaa Juhannusta, palataan asiaan sen jälkeen.




keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Päivitystä sijoitussuunnitelmaan

Viime viikolla tein ensimmäiset suorat osakesijoitukseni, eli 300-400 euroa kuhunkin valitsemaani neljään yhtiöön. Tarkoituksena oli jatkaa kuukausittain sijoittamalla 500 euroa aina johonkin näistä kunkin tilanteen mukaan.

Lueskeltuani lisätietoa, päätin sittenkin sijoittaa joka toinen kuukausi 1000 euroa. Tämä siksi, että ostokustannukset ovat prosentuaalisesti kohtuuttoman suuret tuosta 500 eurosta. 

Lisäksi tein tällä viikolla kuukausisäästösopimuksen, jonka ideana on sijoittaa kuukausittain 180 euroa ETF:iin. Oli vaikea päättää mihin lukemattomista ETF:istä sijoitan, niinpä käytin pohjana Nordnetin mallisuunnitelmaa ja lisäsin listalle muutaman oman haistelun. Prosenttiosuudet noissa jätin vielä esimerkkirahastoille suuremmiksi.

Nyt siis keskimäärin kuukaudessa sijoitan 680 euroa. Tämän lisäksi minulla on ollut Nordeassa muutaman vuoden rahastosäästösopimus, johon siirrän 90 euroa kuussa. Matkan varrella aion lisätä mukaan salkkuun muutamia lisäkohteita ja ihan tosissani tutkia asuntosijoittamisen aloitusta. Pankkitilillä haluan pitää 6 000 hätävarana.



tiistai 21. kesäkuuta 2016

Top 7 lapsiperheen ilmaiskohteet Helsingissä

Useisiin kohteisiin Helsingissä pääsee pieni lapsi ilmaiseksi, mutta miten on vanhempien laita?  Näin äitiyslomalla ja erityisesti kesällä, kaipaa vaihtuvaa tekemistä lasten kanssa. Tässä meidän Top 7 kohteet pääkaupunkiseudulla, joihin ei maksa sisään.

1. Falkulla


Falkulla on koko perheen maatilakokemus Helsingin Malmilla. Siellä pääsee katselemaan lampaita, lehmiä, kaneja, kanoja,  possuja, vuohia ja hevosia. Avoinna se on kesällä yleisölle ke-pe 10-18 ja su 10-15. Vähän vanhemmat lapset pääsevät tutustumaan myös maatilan töihin ilmaiseksi. Nälkäisiä palvelee kahvila, itse otan eväät tai tähtään paikalle ruokailuiden välillä. Monipuolisempi eläinvalikoima Haltialaan nähden.






2. Haltiala & Tuomarinkylä


Haltialassa on tullut käytyä hieman enemmän kuin Falkullassa. Sieltä löytyy kanoja, possuja, lehmiä ja lampaita. Erityismainintana pääsiäinen, jolloin pääsee ihastelemaan pieniä karitsoja, joita syntyy tilalla kymmenittäin. Haltialassa on myös kiva, vähän erilainen leikkipuisto. Joskin se on melko pieni eli hyvällä säällä ruuhkainen. Ravintola Wanha Pehtoori tarjoaa ruokaa ja juomaa. Edullisempaa on tosin ottaa mukaan omat makkarat ja grillata ne siihen tarkoitetulla grillillä. Hiilet ja sytytystarvikkeet täytyy ottaa itse mukaan, mutta usein hyvänä päivänä grilli on jo kuumana. 

Tuomarinkylässä voivat hevoshullut käydä katsomassa hevosia. Tilalla myös kahvila, ravintola ja sisustus- & vaatekauppa.

Haltialan ja Tuomarinkylän laidoilla olevat pellot kannattaa myös tsekata. Niiltä saa käydä kesällä poimimassa ilmaiseksi herneitä, kesäkukkia ja auringonkukkia. Se, millä pellolla on mitäkin, vaihtelee vuosittain.




3. Linnanmäki

Lintsille on nykyään ilmainen sisäänpääsy.  Myös kaikkein pienimmille suunnatut laitteet ovat maksuttomia.  Omat eväät voi hyvin ottaa mukaan, jotta ei sorru herkkuihin. Esiintymislavalla vaihtuvat esiintyjät ja lastenlauantait ovat myös tutustumisen arvoisia. Linnanmäki avoinna kesällä 11(13)-22.

4. Leikkipuistot ja puistoruokailu

Melkeinpä jokaisessa kaupunginosassa on oma leikkipuistonsa. Vaihtelua omaan puistoon saa kartuttamalla muiden puistojen tarjontaa. Kesällä kannattaa ehdottomasti myös hyödyntää lapsille tarjottu lounas. Kaupungin sivuilta saa lisätietoa, missä puistossa ruokailu on. Eli jos puisto on merkitty avoimeksi, pitäisi sen tarjota lounasta klo 12.




5. Lasten tapahtumat & ilmaiskonsertit

Helsingissä järjestetään ilmaistapahtumia kesällä joka viikonloppu ja lapsillekin löytyy ohjelmaa melkein aina. Hyviä tapahtumia mm. Käpylän ja Kumpulainen kyläjuhlat, Puu-vallilan katufestarit lapsille ja Skidit-festarit. Lisäksi yritykset ja kauppakeskukset järjestävät satunnaisia tempauksia. Facebookissa toimii hyvä ryhmä, Lastentapahtumat Helsinki, jossa ilmoitellaan ja voi kysyä tapahtumista. 

6. Alppiruusupuisto

Alppiruusupuisto menee hyvin alle 2-vuotiaiden kanssa. Haagassa sijaitsevaan puistoon on paras mennä kesäkuun alussa, jolloin kukinta on parhaimmillaan. Lapsista parasta on juosta puisia siltoja pitkin ja äiti nauttii kukkaloistosta. Puisto ei ole kovin suuri eikä kauhean jännittävä, mutta yhdistettynä vaikka pyöräretkeen, vierailun arvoinen.

7. Sienestys ja marjastus

Vauvan kanssa hyvä harrastus on sienestys ja marjastus. Hyviä sieni- ja marjapaikkoja löytyy Helsingin rajojenkin sisältä esimerkiksi keskuspuistosta ja Sipoon suunnalta. Vauva kantoreppuun ja menoksi. Kaupan päälle ilmaiset herkut.




Seuraavana käyntilistalla

Talvipuutarhaa joku kehui. Se ja Helsingin kaupungin puutarha ovat ehdottomasti seuraavaksi vierailulistalla. Myös kiinnostavia ovat Angry birds-leikkipuistot, jotka löytyvät Oittaalta ja Leppävaarasta Espoosta.

Maksullisista kohteista alennusta


Jos päättää mennä maksullisiin kohteisiin, voi niistäkin saada alennusta. Nämä on esimerkiksi hyvä tietää:
    • Sea Lifeen alennusta HSL:n matkakortilla jopa 25-50% riippuen kampanjasta.
    • Ennakkolippu Korkeesaareen -2 euroa. Muissakin kohteissa kannattaa käydä katsomassa nettisivuja, ennakkoliput saattavat olla muuallakin halvempia.
    • Useisiin museoihin on ilmainen sisäänpääsy tiettyinä aikoina tai päivinä. Esimerkiksi luonnontieteelliseen museoon on vapaa pääsy jokaisen kuun ensimmäisenä perjantaina klo 13-16 ja kesäkaudella 14-17.


Kaikkialle pääsee kulkemaan ilmaiseksi julkisilla kulkuvälineillä vaunujen kera.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Miksi kunnianhimo olisi negatiivinen piirre?

Jos miettii sanaa kunnianhimo ihan sanana, himoa kunniasta, kuulostaa se itsekkäältä. Usein ihmiset, jotka kuvaavat itseään kunnianhimoisiksi, nähdään ahneina, häikäilemättöminä ja juurikin itsekkäinä. Heitä pidetään huonoina vanhempia, puolisoina ja ystävinä, siksi ettei heidän aikansa riitä muuhun kuin työntekoon. Miksei riittäisi? Se, että minä olen kiinnostunut rahasta, sen ansaitsemisesta, urani edistämisestä ja säästämisestä, ei tee minusta automaattisesti huonoa missään noista mainitsemistani rooleista.

Ystävieni kanssa puhumme työnteosta, urasuunnitelmista ja palkoistakin. On kuitenkin helpompi sanoa harrastavansa intohimoisesti urheilua kuin säästämistä. Miksi näin, molemmat ovat järkeviä harrastuksia? Ehkä se ei vaan sovi Suomalaiseen mentaliteettiin, olla kiinnostunut rahasta tai varsinkaan äitiyteen, olla kiinnostunut uran luomisesta. Vaikka en jakaisi kaikkia ajatuksiani ystävieni kanssa, onneksi tätä varten on netti, josta löytyy myös muita samanhenkisiä bloggaaja.

Haaveilen isommasta kodista ja olen valmis tekemään töitä sen saavuttaakseni. Joku saattaa miettiä, miksi en tyydy siihen, mitä minulla jo on? Miksikäs ei. Tienaan nyt ylimääräistä, ja en itse koe mielekkääksi tuhlata ansaitsemiani rahoja vaatteisiin, matkusteluun tai harrastuksiin. En myöskään halua säästää, jotta voisin jossain vaiheessa vähentää työntekoa, koska nautin siitä ja se toimii hyvänä vastapainona perhe-elämälle. Jos jotain haluan, niin mukavan kodin ilman remonttihuolia mukavalla alueella, ja jossa kaikilla on tilaa elää.

Haluan myös turvata perheeni taloudellisen tilanteen, jos yllätyksiä sattuu matkan varrella. Haluan, että lapsiltani ei puutu mitään ja he saavat hyvät lähtökohdat elämään. Parasta tässä on se, että kaikki on saavutettavissa tekemällä töitä, joista nautin ja harrastamalla siinä sivussa säästämistä ja sijoittamista, jotka myös ovat minulle mielekkäitä. Teen kaiken tinkimättä liikaa elintasosta ja vaikka olenkin vähään tyytyväinen arjessani, mistään en koe jääväni paitsi oikeasti.

Joku saattaa myös miettiä, että helppohan minun on säästää ja sijoittaa ja ylipäätään puhua rahasta,  kun tienaan hyvin. Minä olen myös aloittanut pienipalkkaisista hommista ja koulutukseni ei takaa mitään. Riippumatta tulotasostani, minulla on aina jäänyt rahaa säästöön.

Enkä todellakaan aio potea syyllisyyttä menestymisestä ja ajatuksistani.




lauantai 18. kesäkuuta 2016

Sijoitustilin aktivoiminen

Sijoitussuunnitelma oli yksi tavoitteista. Aloitetaan nyt ensimmäisellä versiolla, joka sitten hioutuu ja tarkentuu tässä ajan kuluessa.

Olen perustanut Nordnet-pankkiin tilin noin kymmenen vuotta sitten.  Aina välillä olen aktivoitunut käyttämään sitä ja sijoittanut satasen mihin milloinkin. Nyt kirjaudun tilille ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. En muista mihin olen sijoittanut ja kuinka paljon.

...

Selviää, että salkun markkina-arvo on 524 euroa, joista osakkeissa  324 ja loput rahastoissa. Tuottoa yhteensä 29 euroa. Jee!!

Aika laittaa isompi vaihde silmään. Siirsin samoin tein sijoitustille 2000 euroa ja siellä oli valmiiksi odottamassa 400 euroa. Olen kuullut vinkkinä, että kannattaa sijoittaa alkuun semmoisiin yrityksiin, joiden toimintaa ymmärtää. Valitsen kolme kotimaista ja yhden ulkomaisen, ja sijoitan kuhunkin 200-300 euroa. Yritykset valitsen niiden vakavaraisuuden ja kurssihistorian perusteella. Tutkimustyötä olen tehnyt jo jonkin aikaa ja nämä kohteet tuntuvat hyviltä.

Jatketaan tästä sijoittamalla kuukausittain 500 euroa yhteen näistä sen hetkisen tilanteen mukaan. Lisäksi haluan sijoittaa myös ETF-rahastoon, mutta se vaatii vielä lisäselvittelyä. Vinkkejä lueskelen muiden blogeista, mutta haluan enimmäkseen oppia itse tekemällä. Koska summat ovat toistaiseksi pieniä, ei suurta vahinkoa pääse sattumaan. Sitä mukaan, kun homma tulee tutummaksi, kasvatan summia ja viilaan taktiikkaa.

Nyt vaan rohkeasti eteenpäin.






torstai 16. kesäkuuta 2016

Säästöä ruokaostoksiin kaappien tyhjennyksellä

Meidän perheellä menee viikottaisiin ruoka- ja muihin päivittäistavaraostoksiin n. 140 euroa. Pihimminkin voisi käydä kaupassa, mutta itse arvostan hyviä raaka-aineita. Ruoka on asia, mihin meidän perheessä vähän saakin törsätä. 

Kaapit ovat aivan tukossa, ja tällä viikolla säästetäänkin käyttämällä jo olemassa olevia ruokia mahdollisimman paljon. Ruokakulut pienenevät, koska jo ostettu ruoka hyödynnetään ja hävikkiä ei tule enää juurikaan. Jatkossa kaappeihin saa myös mahtumaan enemmän isompia pakkauksia ja ale- sekä päiväystuotteita.


Aloitetaan tekemällä inventaario


Pakastimesta löytyy muun muassa:
  • Grilliribsejä
  • Suppilovahveroita
  • Ankan rintafilettä
  • Broilerin rintafilettä 
  • Maissikanan rintafilettä
  • Broilerisuikaleita
  • Paksoita
  • Kalapuikkoja
  • Torttutaikinaa
  • Rapuja
  • Naudanlihaa
Kuivakaapista taasen:
  • Papuja
  • Tonnikalaa
  • Makaronia, spagettia, nuudeleita, couscousta
  • Riisiä
  • Hernekeittoa
  • Kikherneitä
  • Pestoa
  • Parsaa
  • Tomaattimurskaa ja -sosetta
  • Macaronette
  • Sinappia
  • Kuivattua sipulia
  • Valmiskastikkeita: viini, ruskea, bearnaise...
  • Oliiveja
  • Tomaattikeittoja
  • Pussipastaa
  • Pastakastike
  • Cashew- ja maapähkinöitä
  • Simpukoita 
Jääkaapista on käytettävä pian:
  • Porkkanat
  • Sitruuna ja lime
  • Paprika
  • Kurkku
  • Salaatti
  • Crème bonjour tuorejuusto
  • Sipuli

Ja näistä valmistuu

  • Spaghetti ja jauhelihakastike (spaghetti, jauheliha, porkkana, pastakastike)
  • Mereneläväpasta (tonnikala, pasta, tuorejuusto, paprika, sipuli, tomaattimurska, simpukat)
  • Tomaattikeitto
  • Macaronette
  • Nauta- suppilovahveropata (suppilovahverot, naudanliha, tomaattipyree, kikherneet, porkkana, sipuli)
  • Grilliliha ja salaatti(ribsit, ankan rinta, kurkku, salaatti)
  • Tonnikalapasteijat (torttutaikina, tuorejuusto, tonnikala)
  • Kanawok (riisinuudelit, pähkinät, sipuli, paksoi, broilerisuikaleet)
  • Salaattia lisukkeeksi usealle päivälle

Kaupasta lisäksi

  • Peruskamat: maidot, aamupalatarvikkeet, leipätarvikkeet, herkut, lasten smoothiet yms tuotteet
  • Perunoita
  • Lihapullia
  • Makkaraa 
  • Salaattia
  • Kurkkua
  • Tomaattia
  • Fetaa
  • Paprikaa
  • Hedelmiä
  • Sipulia

Tulos


Ja viikon kauppalasku oli: 75 euroa eli epäsuoraa säästöä 65 euroa! Tuossakin summassa oli ihan liikaa herkkuja, eli kun ne saadaan vielä karsittu pois, niin hyvä tulee. 

Tavoitteena on pitää joka 4-6 viikko tällainen kaappien tyhjennysviikko ja jatkuvasti suunnitella ruokalista hyllyjen sisältö muistaen.


Seuraavalla viikolla tehdään visiitti Lidlin ja katsotaan, ovatko ne meidän kauppakassiostokset siellä halvempia. Tulossa myös edullisten reseptien viikko.


keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Vinkit työnhakuun: soitto, kädenpuristus ja itseluottamus

Useat ystäväni ovat vailla työpaikkaa, ja siksi myös työn hakeminen on mielessäni. Tässä minun vinkkini työnhakuun.

Hakemus


Hakemuksia voi laittaa satoja, mutta silti kutsua haastatteluun ei kuulu. Tässä pari vinkkiä, mitkä auttavat haastattelukutsun saantia.

  • Hakemuksen on oltava asiallinen, motivaation paistettava läpi ja se ei saa sisältää kirjoitusvirheitä. 
  • Hakemusta ja Cv:tä huomattavasti tärkeämpää on soitto. Vaikka ei olisi mitään kysyttävää, aina pitää soittaa. Kertoo, että hakemuksesi ei ole vain yksi kymmenien hakemusten joukosta, vaan olet oikeasti kiinnostunut hakemaan töitä. 
  • Kannattaa käyttää vakkaripohjaa, jonka sitten personoi jokaiseen hakuun. Minä olen pyrkinyt vastaamaan ilmoituksessa esitettyihin toiveisiin, mutta hieman eritavalla. Esim, jos hakemuksessa haetaan pikkutarkkaa numeroihmistä, voi mainita olevansa matemaattisesti lahjakas ja huolellinen. Siten antaa kuvan, ettei vain kirjoita näitä, koska hakemuksessa pyydetään, vaan koska yhtäläisyyksiä löytyy. Tämä siis tietenkin, mikäli pitää paikkaansa.

Haastattelu


Olen istunut molemmilla puolilla pöytää työhaastattelussa. Haastateltavan roolissa olen ollut kahdeksan kertaa, joista seitsemän kertaa päätyi minun hyväkseni. Mitään näistä töistä en ole saanut tiskin alta suhteilla. Työhaastattelijana olen ollut myös kymmenissä haastatteluissa. Tässä vinkkejä, mitä olen itse noudattanut ja myös arvostanut hakijoissa:

  • Kaikki lähtee jämptistä kädenpuristuksesta. Haastattelijana en inhoa mitään enemmän kuin löysää kättä. Homma on usein menetetty jo sillä. 
  • Olen hakenut töitä, joihin oikeasti haluan. Motivaation kyllä huomaa ja se kannattaa lisäksi mainita useaankin otteeseen.
  • Valmistautuminen kannattaa. Usein kysytään esim. onko tullut käytyä yrityksen nettisivuilla tai mitä tietää yrityksestä. On hyvä kyetä keskustelemaan yrityksen toimialasta, arvoista tai mistä haastattelija kertookin.
  • Täsmällisesti paikalle. Ei liian myöhään eikä aikaisin. Jos on todella aikaisin paikalla, saattaa haastattelijana olla muut hommat kesken, ja tuntuu ikävältä antaa haastattelijan odottaa.
  • Cv mukaan. Sitä ei välttämättä kysytä, mutta jos kysytään, on noloa jos sitä ei ole.
  • Työpaikkailmoitus kannattaa sisäistää. Itse teen täsmäkysymyksiä testatakseni, onko hakija esim. luova vai matemaattinen ihminen. Nörttihommiin ei usein haluta taivaanrannan maalaria.
  • Itsevarmuutta peliin. Täytyy yrittää vakuuttaa haastattelija siitä, että juurikin sinut tarvitaan kyseiseen työhön. Ikinä ei kannata puhua siitä, että on hirveästi hakenut töitä, muttei ole saanut. Eräs hakija pilasi haastattelunsa puhumalla siitä, että 50:ssä haastattelussa on ollut, mutta mitään ei ole saanut. Miksi mekään sitten haluaisimme hänet? Myös palkkapyyntö kertoo omaa tarinaansa ja lisää siitä toisessa kirjoituksessa
  • Pieni jännitys on hyväksi. Liian rento hakija viestii, että ei ole kiinnostunut. Aivan hermona oleva taas viestii, että ei selviä stressaavista tilanteista.

Yleisesti hyviä haastatteluita on varsinkin asiantuntijatehtävissä vähän. Todennäköisempää on, että on vaikea löytää hyvää työntekijää, kuin että joutuu valitsemaan useista. Tämä mielessä ja luotto omaan tekemiseen, niin paikka on sinun.


tiistai 14. kesäkuuta 2016

Missä menee pihiyden ja säästäväisyyden raja?

Onko säästäväisyys perinnöllistä?


Oma äitini on säästäväinen. Mitään ei heitetä roskiin, ruuat on mitoitettu oikein, turhuuksiin ei tuhlata. Välillä hän ostaa usean satasen maksavan takin ja välillä käyttää saman pakastepussin moneen kertaan. Ehkä se onkin hyvä ohjenuora: käytä rahasi laatuun ja säästä pienissä asioissa. 

Itse olen ollut hyvä säästämään pienestä pitäen. Siinä missä veljeni tuhlasi viikkorahansa heti ja söi karkkipussin kerralla, minä laitoin kolikot säästöön ja karkkipussia saatoin pantata vuodenkin. Kaverin kanssa meillä oli "Säästökampanjoita" ja minä keräsin aina isomman summan. Olin tietenkin ylpeä siitä. Ja ylpeä olen edelleen kun katson säästötilille. Nyt vaan täytyy vaihtaa isompi vaihde silmään.

Onko säästäminen perinnöllistä? Varmaan ennemminkin opittua,mutta myös luonnekysymys. Itse aion tehdä kaikkeni, että omat lapseni oppivat rahan arvon ja säästämisen jalon taidon. 

Missä tilanteissa säästäminen muuttuu pihiydeksi?


Nyt tässä fudiksen Em-kisojen alla tuli kutsu osallistua kisaveikkaukseen 20 euron panoksella. Ennen olisin osallistunut edes miettimättä, nyt jätin väliin. Selitykseksi sanoin, etten ehtinyt eräpäivään mennessä miettiä asiaa. Osaksi totta, ehkä kuitenkin suurempi syy oli tuo kahden kympin panos. 

Minulla on selkä ja hartiat kipeät. En mene hierojalle, koska siitä joutuu pulittamaan 40 euroa. Syyksi sanon, etten saa järjestettyä vapaata kahden lapsen kanssa ja jatkan kärvistellen.

Vaihdan kampaajakäyntieni välin kuudesta kahdeksaan viikkoon. Joudun kulkemaan viimeiset viikot pipo päässä, mutta säästämpähän muutaman satasen vuodessa.

Tilaan hääpuvun halvalla Kiinasta. En ole täysin tyytyväinen ja viime metreillä päädyn morsiuspukuliikkeeseen ostamaan uuden.

Missä menee raja järkevän rahankäytön ja pihiyden välillä? Itse sanon usein, että minulla on kyllä rahaa, mutta ei varaa. Olisiko kuitenkin järkevämpää panostaa terveydestä huolehtimiseen ja hankinnoissa laatuun?

Tämän projektin aikana tärkeätä on tunnistaa, mikä on turhaa. Tarkoitus ei ole laskea elintasoa, vaan karsia turhaa ja järkeistää hankintoja. Yksi iso tekijä on myös, mitä säästetyllä rahalla tehdään ja miten se saadaan poikimaan.


maanantai 13. kesäkuuta 2016

Vinkkejä äitiyslomalla selviytymiseen taloudellisesti

Esikoiseni kanssa olin kotona vanhempainvapaan ajan, jonka jälkeen pidin kuukauden mittaisen kesäloman ja sitten palasin osa-aikaisena töihin. Tuosta ajasta selvisin kajoamatta pahemmin säästöihin.

Meillä isona ongelmana näissä äitiyslomissa on ollut, että tienaan huomattavasti enemmän kuin mieheni ja meidän taloutemme nojaa melko vahvasti tuloihini. Tässä vinkkejä joiden avulla minä onnistuin.


  1. Budjetti, joka pitää. Heti kun selvisi, että olen raskaana, kaivoin Excelit esiin ja tein alustavan budjetin. Selvitin Kelan laskureilla paljon tukia on tulossa, paljon pakollisia menoja on ja mistä täytyy karsia.
  2. Rahaa säästöön ennakkoon. Kannattaa säästää, mitä pystyy äitiyslomaa odotellessa. Isot hankinnat kannattaa jättää sikseen.
  3. Tavaroiden kierrätys. Vauvan vaatteet ja tarvikkeet lainaan sukulaisilta ja kavereilta. Vauvan vaunut ja huonekalut halvalla Torista tai Facebookin kierrätysryhmistä. Vaunujen kanssa tosin kannattaa olla tarkka. Kokemus osoittaa, että vaunut kestävät kaksi lasta ja kolmannen, jos käyttö on vähäistä.
  4. Apua sukulaisilta. Isovanhemmat kannattaa valjastaa apuun, jos vaan mahdollista. Itse tein sen osittaisen hoitovapaan aikana. Usein pyytäminen on vaikeaa, mutta kuitenkin tuo aika on isovanhemmillekin unohtumatonta.
  5. Itsetekemällä voi säästää. Kestovaipat, itsetehdyt soseet yms. säästävät myös rahaa. Itse en niihin lähtenyt, vaan tässä mukavuudenhalu vei voiton.
  6. Ekstratienestit. Keikkaluontoiset työt tuovat lisätienestejä ja kaivattua vaihtelua arkeen. Itse tein satunnaisia työkeikkoja harrastukseen liittyen ja tienasin niistä keskimäärin 100 euroa kuussa ekstraa. 
  7. Ylimääräisen kodinirtaimiston myyminen. Tätä aion toteuttaa ahkerammin tällä äitiyslomalla. Eli vanhat vaatteet, tekstiilit, astiat, keittiöhärpäkkeet vaihtoon. Vastalahjaksi ylimääräistä rahaa ja lisätilaa jo ennestäänkin ahtaaseen kotiin.
  8. Ruokaostoksista suunnitelmallista viikottaisilla kauppareissulla kauppalistan kera. Ruokalista kannattaa suunnitella niin, että kaapeista ja pakkasesta saa käytettyä niihin kertyneitä aineksia.
  9. Ylimääräisten kulujen karsiminen. Ulkona syöminen, herkut, kauneudenhoito voivat olla hyviä säästökohteita.
  10. Rahaankäsiksipääsyn rajoittaminen. Useamman tilin-taktiikka toimii. Talous- ja lainanhoitotileille kiinteä summa heti tukien tultua, laskut maksuun, käyttötilille jätetään maltillinen summa ja loput säästöön. Kun käyttötilillä on vain rajoitetusti rahaa, jää isommat ostokset kauppaan. Niitä ei enää usein koe tarpeelliseksi kotona, kun olisi mahdollisuus siirtää rahaa säästötililtä. Muutenkin rahansiirtoja tilien välillä on syytä välttää. Luottokortti kannattaa jättää kotiin kauppakeskusreissulla ja mahdollisuuksien mukaan unohtaa kokonaan.

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Rohkeutta palkkapyyntöihin

Tavoitteisiin tuli lisättyä, että bruttopalkan tulisi nousta 5500 euroon. Alla kuvattuna palkan kehitys viimeiseltä kuudelta vuodelta ja arvio seuraaville vuosille.



  • 2010 alussa olen vielä yrittäjä ja toimeentulo oli kortilla
  • 2010 lopulla aloitin työskentelyn pienen yrityksen palkkalistoilla
  • 2011-2015 työskentelin suuressa yrityksessä. Palkkani nousi tuona aikana kaksi kertaa. Ensin siirryttyäni vuokrafirman listoilta yrityksen omaksi työntekijäksi ja toisen kerran kehityskeskustelun jälkeen, tittelin myötä.
  • 2015 lopulla aloitin työskentelyn nykyisessä työssäni. Työnhaussa pyysin rohkeasti n. 800 euroa enemmän kuin tienasin aiemmin. Isoin syy työpaikan vaihdolla oli, että vaikka etenin urallani, palkka ei muuttunut.
Usein paras tapa saada palkkaa nostettua reilusti, on uusi työpaikka. Yrityksen sisäiset muutokset tuovat usein enimmillään 10 %:n korotuksen. Oma ajatukseni on, että noin kolmen vuoden välein kannattaa vaihtaa työpaikkaa tai ainakin työtehtävää. Muuten helposti jämähtää paikoilleen, itsensä ja esimiesten silmissä. 

Työnhaussa on tärkeää olla röyhkeä. Usein ihmiset, itsekin olen sortunut siihen, ovat liian vaatimattomia, eivätkä kehtaa pyytää tarpeeksi. Tärkeää on olla jossain määrin tietoinen alansa yleisestä palkkatasosta ja lisätä siihen vähän "hyvän työntekijän"-lisää. Jos pyytää liian vähän, voi antaa sen kuvan, ettei ole hääppöinen työntekijä, kun pitäisi kertoa olevansa huippu, josta kannattaa vähän pulittaa. Usein työnantajat myös ajattelevat, että pyydetty palkka on lähellä hakijan nykyistä, joten jos toinen yritys arvostaa korkealle, mikseivät hekin. 

Koska olen onnistunut melkein tuplaamaan palkkani viidessä vuodessa, on minulla uskoa, että 1000 euroa lisää onnistuu myös.


perjantai 10. kesäkuuta 2016

Riittääkö AMK?

Usein olen joutunut perhepiirissä vastaamaan kommentteihin koskien korkeakoulutusta tai tarkemmin sen puutetta. Tulen varsin akateemisesta perheestä ja olenkin perheen "musta lammas", jos niin voi tradenomikoulutuksesta sanoa. Suunnittelin kauppakorkeakouluun menoa vielä lukiossa. Toisin kuitenkin kävi ja päädyin muutaman välivuoden jälkeen amk:hon. Syynä tähän taloudelliset seikat ja osaksi epäonnistumisen pelko. Mitä, jos en pääse sisään? Minulle luodut hirveät paineet estivät yrittämisen, mutta myös motivoivat minua näyttämään niiden asettajille.

Onko minua kaduttanut jälkikäteen, etten yrittänyt? Rehellisesti sanottuna, vähän. Olenko jäänyt jostain paitsi? En. Viimeiset vuodet olen työskennellyt tehtävissä, joihin on haettu myös maistereita ja uskonkin että haussa on ollut enemmän kyse kokemuksesta, motivaatiosta ja persoonasta. Itsevarmuus ja röyhkeys ovat ne tekijät,joita tarvitaan etenemiseen ja tunnistan ne itsessäni. Tiedän omat vahvuutena työntekijänä ja töissä itseluottamukseni on huipussaan. Tiedän olevani huipputyöntekijä ja omalla alallani erittäin pätevä. Se nouseeko tie joskus pystyyn koulutuksen takia,jää nähtäväksi. 

On kuitenkin mainittava, että useammin näkee korkeassa asemassa olevia miehiä ilman korkeakoulututkintoa kuin naisia. Ehkä se on juurikin se itsevarmuus ja röyhkeys, joka istuu paremmin miehille. Naiset, hakekaa työpaikkoihin, joihin teidän koulutuksenne ei riitä.


Ei se koulutus, vaan se asenne!


Vaihe 3: Budjetit vuosille 1 ja 2

Nyt on pieni Excel-harjoitus toteutettu ja tulos alla olevissa taulukoissa. Eli tarkasteltu vuoden 2015 kulutusta ja sitä apuna käyttäen laadittu budjetit ensimmäiselle eli tälle äippälomavuodelle ja seuraavalle, jolloin olen taas täysipäiväisesti töissä.

KäyttötiliToteuma 2015Budjetti/Vuosi 1Budjetti/Vuosi 2
Tulot300022003200
Asumiskulut715715715
Ruokatili8359201250
Vaatteet ja asusteet805080
Ylimääräiset herkut903030
Kampaamo606060
Koti/sisustus852050
Ravintolat652030
Muut ylimääräiset120100100
Lapset9000
Koirat858585
Yhteiset laskut7000
Yhteiset päivittäistavaraostokset8000

Tulot300022003200
Kulut237520002400
Säästöön625200800


Joka kuukausi teen siten, että palkasta menee heti suoraveloituksena rahaa ruokatilille ja asunnonhoitotilille, tilille jäävänsä osalla maksan laskuja, jätän omaan käyttöön n. 500 euroa ja loput siirrän säästötilille. Tämä estää minua tuhlaamaan turhanpäiväiseen, sillä on helpompi ajatella, että minulla on olemassa vain nuo käyttötilin rahat.

Alla avattuna yhteinen ruokatili

RuokatiliToteuma 2015Budjetti/Vuosi 1Budjetti/Vuosi 2
Tulot147016051985
Laina150150150
Ruoka630600600
Auto415400470
Koti/sisustus252525
Ravintolat402030
Muut ylimääräiset402020
Lapset20110400
Koirat400
Yhteiset laskut195265265
Tulot147016051985
Kulut151915901960
Säästöön−491525


Havaintoja
  • Pidän melko maltillisena, että esim. Vaatteisiin on mennyt 80€/kk. Myös kampaajalle, sisustukseen ja koiriin käytetty summa on mielestäni vähäinen.
  • Lastenkulut, yhteiset laskut ja yhteiset päivittäistavarat ostetaan jatkossa ruokatililtä. Jotta tämä on mahdollista on nostettava ruokatilille menevää summaa. Ruokatilin tuloihin lisäsin myös mieheni summaan satasen molemmille vuosille, sillä hän on saamassa palkankorotuksen.
  • Karsittavaa löytyy eniten ylimääräisissä herkuissa, sisustuksessa ja ravintolamaksuissa.
  • Ruokaan ja muihin päivittäistavaroihin käytettävä summa on myös merkitty budjettiin pienemmäksi, vaikka perhekoko on kasvanut. Tämä siksi, että olemme jo tämän vuoden alusta järkeistäneet ruokaostokset ja suunnanneet isoon markettiin kerran viikossa kauppalapun kanssa. Aion myös lopettaa omalta tililtä maksamani kauppalaskut.
  • Isoin kasvu kuluista uskotaan tapahtuvat lasten osalta eli tuolla lähinnä tarkoitetaan päivähoitomaksuja, jotka alkavat juoksemaan täysipäiväisesti kahdelta lapselta 8/2017.
  • Auton kulut vähenevät ensimmäisenä vuonna ja kasvavat seuraavana, minun työmatkojen vuoksi. 
  • Muilla ylimääräisellä tarkoitetaan yllättäviä menoja, jotka eivät toistu kuukaudesta toiseen eikä voida kategorioita muiden kanssa.
  • Ruokatililtä menevä 150 euron laina on vanhemmilleni ja se on maksettu pois parin vuoden kuluttua. Jos tulee tiukkaa, voi sen takaisinmaksun jäädyttää hetkeksi.

Yhteenvetona voi sanoa, että budjetit ovat hyvinkin realistiset, kunhan suunnittelee kauppareissut huolella, ei käy välillä kaupassa ostamassa ylimääräisiä herkkuja, ravintolakäynnit on rajoitettu minimiin ja töihin otettu eväät. Isoimmat kodintarvikkeet ja huonekalut on ostettu, joten niihin ei uskota menevän juurikaan rahaa ennen seuraavaa kämpänvaihtoa. 

Nämä mielessä lähdetään toteuttamaan ensimmäistä kuukautta ja palataan raportoimaan kuun vaihduttua.

Vinkkinä arjen talouden pyöritykseen:


  1. Tarkastele toteutunutta kulutusta ja mieti mistä voi ja pitäisi karsia
  2. Pidä käyttötilillä vain sen verran rahaa kuin on lupa käyttää ylimääräiseen. Säästöt ennen hupia!
  3. Kannattaa ottaa käyttöön taloustili, säästytään monilta keskusteluilta parisuhteessa, kun menot on jaettu reilusti.