maanantai 30. tammikuuta 2017

Työasenteen päivitys

Vanhempainvapaa loppuu ja paluu sorvin ääreen koittaa. Minä en voi enää puhua paluusta "sitten kun" - sanoilla vaan on käytettävä termiä "nyt kun". Olen odottanut töihinpaluuta suunnilleen yhtä kauan kuin olen ollut poissa. Kuitenkin mitä lähemmäs ollaan päästy, sitä enemmän paluu jännittää ja mietityttää. Nyt on aika asennecheckin.

Piipahdin muutama hetki sitten toimistolla. Kiinnitin huomiota siihen, että kokouksessa ilmapiiri oli varsin aneeminen ja päättämätön. Käytäväkeskusteluissa kaikki valittivat kiirettä. Kuten olen jossain kirjoituksessa aiemmin maininnut, on minulla toisinaan taipumusta lähteä negatiiviseen puheeseen mukaan. Nyt kun tiedostan tämän, miten vältän sen ja mihin panostan asennepuolella?

1. Negaatioiden välttäminen


Ongelma: Joka työpaikalla on valittaja,  jotka saa muutkin vellomaan negatiivisissa ajatuksissa. Herkästi löytää itsensä pohdiskelemasta kiirettä, muiden huonosti tekemiä hommia tai työtehtävien mielekkyyttä. Ilman keskustelunavausta, nämä asiat saattaisivat olla merkityksettömämpiä.

Ratkaisu: Näiden ilmapiirinmyrkyttäjien seurassa positiivisinkin saattaa muuttua ankeuttajaksi. Parasta on aktiivisesti tuoda positiivisia näkökulmia esille. Yleensä myrkyttäjä toteaa,  ettei sinusta ole juorukerholaiseksi tai kilpaitkijäksi,  jolloin keskustelujen sävy muuttuu ainakin neutraalimmaksi. Jos tämä ei auta, voi pidättäytyä pelkässä asian puhumisessa ja jättää kahvipöytäkeskustelut kokonaan väliin.

2. Tiimin puolesta


Ongelma: Työyhteisössä saattaa olla ihmisiä, jotka eivät omaa korkeaa työmoraalia, ovat väärässä tehtävässä tai eivät ole päteviä. Tämä saattaa vaikuttaa omaan suoritumiseen ja ärsyttää.

Ratkaisu: Jos muiden tekemät virheet, teho tai asenne ärsyttää, paras olla joko huomioimatta näitä negatiivisia piirteitä tai, mikä vielä parempaa, koittaa auttaa heitä tai miettiä miten koko tiimi saadaan toimimaan paremmin. Ennen, jos joku tiimiläisistäni suoriutui huonommin, saatoin ajatella, että minä vaikutan paremmalta. Nyt olen ymmärtänyt, että paljon parempaa on auttaa näitä alisuoriutujia tai miettiä heille sopivampia tehtäviä. Paremmin kokonaisuudessa toimiva tiimi kertoo enemmän minusta tiimin vetäjänä (vaikken semmoinen olisikaan) kuin oman paremmuuteni korostaminen.

3. Oman työtehtävään voi vaikuttaa


Ongelma: Minä kaipaan nykyiseen työhöni lisää vastuuta ja haasteita. Saatan tästä myös kolleegoilleni mainita. 

Ratkaisu: Parempi ratkaisu valittamisen sijaan on hoitaa nykyiset tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla ja kehittää tehtävää olemalla aktiivinen.

4. Motivaatio ylös


Ongelma: Olen äitiyslomalla kerännyt motivaatiota ja tuntuu mahtavalta päästä pois näistä pienistä piireistä, joita toteutan tässä kodin ja leikkipuiston välillä. Helposti kuitenkin käy niin, että intoa puhkuen paukataan työpaikalle ja huomataan, että mikään ei ole muuttunut. Kaikki ovat väsyneitä ja innostus on poissaolevaa. Oma motivaatio laskee työpäivien muuttuessa viikoiksi.

Ratkaisu: Olen aina nauttinut työnteosta. Nykyinen työni ei ole ihan sitä mitä haluan, mutta siinäkin on paljon puolia, jotka koen motivoiviksi: hyvät kouluttautumismahdollisuudet, paljon uutta opittavaa, mahdollisuus kehitystyöhön, muutama mielenkiintoinen projekti johon osallistua ja onnistumiskokemuksia jokapäiväisessä työssä. Aloinkin jo fiilistelemään, miten saan työni ja muutaman hankkeen järkeistettyä. Näin saan itselleni motivoivemman työympäristön ja pääsen näyttämään kykyni ja sitä kautta aukaisemaan uusia ovia.

5. Työmäärä ei valittamalla parane


Ongelma: Liian vähäinen määrä työtehtäviä aiheuttaa laiskistumista. Olen ollut useaan otteeseen työssä, jossa iso osa päivästä menee peukaloden pyörittämiseen, enkä koe mitään muuta yhtä turhauttavaksi asiaksi töissä. Jos töitä on liian vähän, ne vähäisetkin tehtävät tuntuvat ylivoimaisilta ja ärsyttäviltä. Nopeasti työpäivää alkaa täyttämään  netissä surffailla ja silloin oikeiden töiden pariin paluu tuntuu aina vaikeammalta. Myös liiallinen kiire on yleinen valituksen aihe.

Ratkaisu: Päivää voi yrittää täyttää keksimällä itselleen lisää tekemistä. Luovuudesta ja hyödystä saa aina lisäpisteitä etenemisen kannalta. Lisätöitä- ja vastuita voi kysellä kollegoita, esimieheltä tai vaikka alaisilta. Tällaisina hetkinä kannattaa myös hyödyntää kaikki koulutusmahdollisuudet. Jos kerta kaikkiaa enempää ei ole tehtävissä työmäärän ja miksei myös laadun parantamista ajatellen, valittamisen sijaan minä alan selailemaan työpaikkailmoituksia.

Yleistiottaen nautin pienestä kiireestä. Kiireen tunnetta saa vähennettyä oikealla priorisoinnilla. Olen myös tavannut ihmisiä, jotka valittavat kiirettä, koska uskovat siten olevan korvaamattomampia työpaikalle. Usein kuitenkin se kertoo vain tehottomista työtavoista.

4. Yritä edes


Ongelma: Usein minulta pyydetään jotain, mikä ei varsinaisesti kuulu ydinosaamiseeni tai minulla ei ole asiasta yksinkertaisesti mitään tietoa. Tekisi mieli kieltäytyä.

Ratkaisu: Kotiminäni vastaisi haasteeseen, että "En osaa, osaisiko Isi paremmin?". Työminäni aina ainakin yrittää. Uskon jotenkin siihen, että kaikki ongelmat on luotu ratkottaviksi ja niitä voi lähteä selvittämään pyytämällä apua muilta ihmisiltä. Tietenkään kaikkeen ei tule suostua, vaan oman tontin hommat hoidetaan.


5. Haastaminen ja kyseenalaistaminen on hyvästä


Ongelma: Minulla on työni puolesta tapana ja osittain velvollisuuskin kyseenalaistaa asioita ja kysyä paljon kysymyksiä. Tämän voi tehdä kahdella tapaa: siten, että vastaanottajaa kokee tulleensa arvostelluksi tai niin, että vastaanottaja saa uusia näkökulmia tekemiseen. Miten varmistaa, että haastaminen ei vaikuta valittamiselta?

Ratkaisu: Tähän auttaa ensinnäkin tilannetaju ja ystävällinen lähestyminen. Hymyillen kysytyt kysymykset otetaan huomattavasti paremmin vastaan kuin vakavalla naamalla töksäytetyt. Myös perinteinen hampurilaismalli toimii: kehuja, kritiikkiä, kehuja. Aina kannattaa keskittyä tulevaan eli seuraaviin askeleisiin tai parannusehdotuksia. Oikeanlainen kyseenalaistaminen voi olla tekijä,  joka erottaa muista työntekijöistä ja vie pitkälle.



Näillä eväillä uuteen alkuun. Positiivinen mieli on siitä hyvä,  että se usein tarttuu. Ja on myös hyvä pitää mielessä, että omaa asennetta voi parantaa, mutta muita ei voi väkisin muuttaa. Hyvin hoidetuista töistä ja hyvästä asenteesta palkitaan ennemmin tai myöhemmin.

Innostavaa maanantaita kaikille!

lauantai 28. tammikuuta 2017

Hyvä turvaistuin halvalla?

Meillä on edessä uuden autoistuimen osto vanhemmalle lapselle. Nopea vilkaisu nettiin kertoo, että hinnat pyörivät satasen ja tonnin välillä ja malleja on pilvin pimein. Miten löytää turvallinen ja edullinen istuin kymmenien joukosta? Ajattelin nyt valottaa meidän valintaprosessia,  jotta löydämme meidän kriteereillemme parhaan turvaistuimen.

1. Kriteerit


  • Turvallisuus
  • Mahdollisimman pitkä käyttöikä
  • Mahdollisimman edullinen
  • Isofix-kiinnitys
  • Ei pinkkiä
  • Saatavilla nettikaupasta


2. Autoliiton testit


Ihan ensimmäiseksi surffaan itseni autoliiton sivuille katsomaan testituloksia. Tässä vaiheessa järkevää on ostaa istuin, joka menee mahdollisimman pitkään. Päädyn tutkimaan tarkemmin vain 9-36 kiloiselle tarkoitettuja penkkeja,  joilla pärjätään jopa seuraavat kymmenen vuotta. Haussa rajaan muut paitsi hyvän ja erinomaisen arvion saaneet pois. Karsin pois vielä ne, joilla on sanallisissa arvioissa miinusta turvallisuuden kohdalla.


3. Hintavertailu



Seuraavaan vaiheeseen eli hinnan tarkistamiseen meillä on viisi kandidaattia. Vertaa.fi vertailee joidenkin istuinten hintoja, mutta kannattaa lisäksi tehdä omaa tutkimusta. Tässä lopullinen lista hinnoilla:
  • Joie Trillo Shield: 139 € (norm. 160 €), www.pinkorblue.fi
  • Cybex Pallas 2: ei löydy hintatietoja
  • Cybex Pallas 2-fix: 294,90 €, www.verkkokauppa.com
  • Cybex Pallas Fix: 257,50 € (edellisen kauden malli) www.pinkorblue.fi
  • Kiddy Guardian Pro 2: 289 €, www.babystyle.fi

Joie Trillo Shield-istuin (AL:n arvostelu täällä) selviää kirkkaasti voittajaksi testien ja hinnan puolesta.

4. Sovitus


Seuraavaksi on vuorossa sovitus. Kaikki etupalkilliset istuimet kannattaa sovittaa ja käymmekin lastentarvikeliikkeessä kokeilemassa samantyyppistä, koska juuri tätä merkkiä ei löydy lähimmistä kaupoista.

Istuin sopii, laitetaan tilaus menemään. Toimitus on ilmainen alle 100 euron tilauksissa. Olen supertyytyväinen, että löysin istuimen, joka oli ominaisuuksiltaan sama ja puolet halvempi kuin muut turvalliset istuimet. Kauppaan päättömästi marssiassani olisin saattanut joutua pulittamaan pari sataa euroa enemmän istuimesta,  jonka laatua ei olisi tullut tarkistettua. Voi istuimen toki ostaa käytettynäkin, mutta ikinä ei ole takeita, että sillä ei olla oltu kolarissa ja käyttöikä muutenkin on lyhyempi.

Ps. Tämä ei ole sponsoroitu teksti vaan ihan oma vertailuni.




torstai 26. tammikuuta 2017

Rahareikä nimeltä auto

En ole tähän menessä ottanut blogissani kantaa auton aiheuttamiin kuluihin, sen arvoon tai pikemminkin arvonlaskuun lukuuntottamatta kuukausikatsauksessa eriteltyjä autokuluja. Syynä tähän on, että minua hirvittää. Auton pitäminen on taloudellisesti aivan älytöntä.

Auton arvo


Veroja, hikeä ja kyyneleitä-blogissa oli linkki tullin Mahti-palveluun, jossa voi hakea autolleen keskimääräisen myyntihinnan. Itse en löytänyt täysin samaa mallia tuolta, joten arvioin arvon samantyylisen mallin ja Nettiauton mukaan.  Nettiautossa on tietenkin huomioitava,  että itse myymällä ei saa samoja hintoja kuin pyynti on autoliikkeillä. Jos vaihtaa autoa autoliikkeiden kanssa, häviää usein joko alennuksena uudesta tai saa vähemmän vanhasta. Tässä kuitenkin vähän lukuja:

Auton hankintahinta 27 000 euroa
Käsiraha vanhasta autosta 8 000
Autolainaa 19 000 euroa
Nyt maksettu 9 700 euroa
Josta korkoa 1 700 euroa
Josta käsittelymaksua 300 euroa
Auton arvo nyt 19 000 euroa
Lainaa jäljellä 11 000 euroa
Autosta maksettu laina-ajan pätyttyä 30 200 euroa.
Käteen, jos auto myytäisiin nyt 8 000 euroa

= varallisuus ei ole kasvanut tippaakaan, vaikka autoa on maksettu yli kaksi vuotta melkein 400 euroa kuussa. Käytännössä olemme siis vuokranneet autoa tuolla hinnalla ja maksaneet päälle huollot, bensa,  katsastukset, renkaidenvaihdot ja vakuutukset.

Miten tästä eteenpäin?


Mies on saamassa ylimääräistä rahaa, joka olisi mahdollista käyttää auton lainanmaksuun. Jos siis maksaisimme koko lainan pois, säästäisimme heti:

Korot 800 euroa
Käsittelymaksut 400 euroa
Muutaman satasen vuodessa alemmasta vakuutustasosta.
Seuraavalle kolmelle vuodelle säästöä siis noin 1 800 euroa. Lisäksi kuukausittaiset automaksut (vajaa 400 euroa) voisi olla tuottavammassa käytössä eli kiinni rahasto-osuuksissa ja osakkeista.

Vaihto vai loppuunkulutus?


Me olemme aina ennen ajatelleet, että auto kannattaisi vaihtaa ennen kuin 100 000 kilometriä tulee mittariin. Meidän käytöllä tämä tarkoittaa käytännössä kuutta vuotta. Auton myynti tulee siis ajankohtaiseksi noin neljän vuoden kuluttua. Jos tuolloin saamme autosta 14 000 ja ostamme taas 27 000 euron auton, joudumme ottamaan uutta lainaa kulujen ja korkojen kanssa 15 000 euroa ja olemme lähtöpisteessä.

Huollon kustannuksia on todella vaikea arvioida. Jossain sanottiin, että huoltoon kuluu keskimäärin noin 40 euroa kuussa eli 20 vuodessa noin 10 000. Mielestäni uusi auto vaatii vähemmän huoltoa, ja laitankin sille mielivaltaisesti 20€/kk eli kuudelta vuodelta noin 1 400 euroa.

  • Auton kuukausihinta, jos osamaksulla maksetaan loppuun ja autoa pidetään kuusi vuotta: 244 euroa ((30 200 - 14 000 + 1 400) ÷ 72. 
  • Auton kuukausihinta, jos laina maksettaisiin nyt kokonaan pois ja autoa pidetään kuusi vuotta: 228 euroa ((29 000-14 000 + 1 400)÷72).
  • Auton kuukausihinta, jos käytämme auton loppuun eli 20-vuotiaaksi: 168 euroa (30 200 + 10 000 ÷ 240).
  • Auton kuukausihinta, jos käytämme auton loppuun 15 vuodessa: 208 euroa ((30 200 + 7 200) ÷ 180).


Jos auto vaan pysyy edes suhteellisen hyvässä kunnossa, on ehdottomasti edullisempaa kuluttaa vanha auto loppuun. Korjauksentarvetta on kuitenkin mahdotonta ennustaa, joten aika arpapeliähän tämä on. Joka tapauksessa auto vie yli 150 euroa kuussa arvonmenetyksen ja huoltojen osalta, siihen vielä päälle vakuutusmaksut, verot ja muut kulut, joihin meillä saa varata ainakin 200 €/kk.

Uusi auto voi olla tietenkin vähän enemmän käytettykin, jolloin arvo alenee vähemmän, mutta myös käyttöikä laskee. Itse en ymmärrä autoista juuri mitään ja saatan olla laskelmissani aivan hakoteillä, mutta ainakin pointti tuli selväksi, kallista on. Auto on valitettavasti tällä hetkellä melko välttämätön, kun lapsia kuskaillaan ympäriinsä ja työpaikat eivät ole julkisilla helposti saavutettavissa.

Käytätkö sinä autosi loppuun vai uusitko säännöllisesti?







maanantai 23. tammikuuta 2017

Miten tulla headhuntatuksi?

Viime syksynä puhelimeni soi kahdesti ja suorahakukonsilttihan se siellä tavoitteli. Molemmillalla kerroilla työnkuva ei ihan vastannut minun intressejäni, ja meistä ei tullut paria. Olin kuitenkin otettu, että minut oli löydetty. Nuo soitot saivat näkemään suorahaun merkityksen nykyisessä rekrytoiminnassa. Suorahakubusiness on Suomessa 62 miljoonan euron arvoinen ja sitä tekeviä yrityksiä on vähän päälle sata. Niitä ei kannata siis sivuttaa, jos haluaa urallaan edetä.

Kuten kirjoitin aiemmassa tekstissä (vaihtoehtoja työrintamalla), minua mahdollisesti kiinnostaa vaihtaa työpaikkaa. Olen hahmotellut itselleni urasuunnitelmaa ja havainnut olevani nyt vähän sivupolulla. Huomaan, että minua kiinnostavia tehtäviä ei juurikaan julkisesti näy, vaan uskon niiden liikkuvan suorahaun kautta.

Miten headhunterit saa kiinnostumaan itsestään? Lueskelin eri firmojen sivuja, konsulttien blogeja, ryhdyin seuraamaan alaa twitterissä ja etsin artikkeleita netistä. Tässä koottuna kuusi vinkkiä joihin aion tarttua, mikäli päätään aktiivisemmin lähteä töitä hakemaan.

1. Cv-pankki


Tänään viimeksi juttelin erään tutun kanssa, joka oli rekrytoitu Monsterin cv-pankin kautta. Toinen, johon ajattelin cv:ni laittaa on TE-keskuksen cv-netti. Cv:ssä kannattaa huomioida hakusanat, joilla mahdollisesti headhunter hakua tietokannasta suorittaa.

2. Puhelinkontakti suorahakuyritykseen


Suorahakufirmaan voi myös soittaa ja kysyä suoraan heidän toimintatapojaan. Juttusille kannattaa pyrkiä joko konsultin tai tätä ylemmän henkilön kanssa. Puhelu on syytä pitää lyhyenä, eikä sen tarkemmin mennä yksityiskohtiin. Jo saatua kontaktia kannattaa ylläpitää säännöllisesti.

3. Avoin ja erilainen hakemus


Suurin osa suorahakuyrityksistä tarjoaa mahdollisuuden avoimen hakemuksen jättöön nettisivuillaan. Hakemuksen laatu on avainasemassa. Kannattaa panostaa alkuun ja yrittää kirjata asiat innovatiivisesti, mutta tiiviisti ja selkeästi.

4. Some-aktiivisuus


Ehdoton some-kanava työnhaun kannalta on LinkedIn. Jos sinulla ei ole profiilia, kannattaa se tehdä pikimmiten ja panostaa siihen.  Minulla on blogille oma Twitter-tili (@6vsuunnitelma), ja ajattelinkin nyt perustaa tilin myös itselleni. Tarkoituksena on seurata suorahaku- ja muita rekryfirmoja, alani yrityksiä ja muita ammattilaisia ja myös tuottaa omaa sisältöä.

5. Verkostoituminen


Uusien kontaktien luominen on tärkeää, kuten myös vanhojen ylläpitäminen. Itse aina välillä otan suosittelijoihin yhteyttä ja varmistan, että heidät voin vielä mainita hakemuksessani. Viimeksi tämä liike poiki työhaastattelun. Jatkossa aion osallistua alan tapahtumiin ja koulutuksiin aktiivisemmin ja jaella käyntikortteja hanakammin.


6. Selkeät suunnitelmat


Hain vuoden vaihteessa kahteen työhön, joista urahaaveitani tutkisteltuani en ollutkaan kiinnostunut. Toisessa kävin haastattelussa ja olin muutaman viimeisen joukossa, kun tajusin, että ala on ihan väärä minulle kuin myös tehtävän luonne. Olin todella helpottunut, kun työtä ei minulle tarjottu, sillä olin jo päättänyt kieltäytyä. Sain hyviä kontakteja, mutta opin, että on erittäin tärkeää tietää mitä haluaa ja siitä syystä laadinkin itselleni nyt urasuunnitelmaa.

---

Juuri nyt en hae aktiivisesti töitä, mutta tarkoituksena on silti hyödyntää cv-pankkeja ja lähettää muutama avoin hakemus, johon sainkin jo hyvän idean.  Jos joku suorahakuammattilainen tänne eksyy, otan mielelläni lisää vinkkejä vastaan. Nyt pidän silmät auki uusien mahdollisuuksien varalta, keskityn kehittymään vanhassa työssäni ja viimeistelen urasuunnitelmani. Minuun voi ottaa yhteyttä suoraan sähköpostilla (kuusivuotissuunnitelma@gmail.com), jos haluaa lisätietoja minusta, keskustella mielenkiintoisista mahdollisuuksista tai luoda uuden kontaktin.


perjantai 20. tammikuuta 2017

Isompi asunto ei tarkoita aina isompia kuluja

Me olemme ihan tosissamme harkitsemassa asuntomme myyntiä. Mahdumme nykyiseenkin vielä, mutta edullisempi vastike, järkevämpi pohja ja lisähuone houkuttelevat. Tarkoitus on koko ajan ollut ostaa ennen lopullista kotia välikoti. Nykyinen olisi järkevää remonttien puolesta myydä nyt ja ajattelin tässä laskea, mitä uusi kämppä tarkoittaisi taloudellisesti päivittäisessä elämässämme.


Nykyisen asunnon myynti


Potentiaalinen myyntihinta: 300 000 €
Välittäjän palkkio 2,5 %: 7 500 €
Lainaa jäljellä: 214 000 € (23 vuotta)
Käteen: 78 500 €
Menot kuussa 1318 €, josta 567 todellisia kuluja (1 %:n korolla)
  • Vastike/kk: 412 (ei sisällä vettä)
  • Korkokulut/ kk: 155 €
  • Lyhennys: 751 €
  • Lyhennys + korot: 906 €

Nyt myynnissä oleva potentiaalinen asunto


Pyyntihinta 295 000
Varainsiirtovero 2 %: 5 900 €
Remontti- ja muuttokulut: 5 000 €
Asunnon todellinen hinta: 305 900 € (Lainaa 227 400, 23 vuotta)
Menot kuussa 1381 €, josta todellisia kuluja 520 € (1 %:n korolla)
  • Vastike/kk: 330 € (ei sisällä vettä)
  • Korkokulut 190 €
  • Lyhennys: 861 €
  • Lyhennys + korot: 1051 €

Realistinen kauppa


Pyyntihinta 340 000
Varainsiirtovero 2 %: 6 800 €
Remontti- ja muuttokulut: 5 000 €
Asunnon todellinen hinta: 351 800€ (Lainaa 273 300, 25 vuotta)
Kulut kuussa 1469 €, josta todellisia kuluja 558 €  (1 %:n korolla)
  • Vastike/kk: 330 € (ei sisällä vettä)
  • Korkokulut 228 €
  • Lyhennys: 911 €
  • Lyhennys + korot: 1139 €


Nyt on siis myynnissä todella edullinen asunto, joita ei tällä alueella juurikaan ole näkynyt. Sen vuoksi lisäsin toisen laskelman, jossa on realistisempi kauppa. Todelliset kulut ovat pienemmät molemmissa esimerkeissä kuin nykyisessä asunnossamme ja menot suunnilleen nykyisen tasolla. Tämä toimii niin kauan kuin korot pysyvät alhaalla ja vastike uudessa asunnossa on nykyistä huomattavasti edullisempi. Huomioitavaa on myös, että nostin alemmassa esimerkissä laina-ajan takaisin 25:een. Jos aikaa on nykyiset 22 vuotta, tasalyhenteisessä korkokulut pysyvät ennallaan, mutta lyhennys nousee noin sadalla eurolla.

Jos päädymme uuden kämpän tässä välissä ostamaan, täytyy nykyisen myyntihinnan olla kohdillaan. Myös uuden sopivan löytäminen voi olla haasteellista. Koska tämä on välietappi kohti unelmien kotia, nyt riittäisi semmoiset 4h+k, n. 90 neliötä ja ok kunto. Myyntiajankohtaan vaikuttaa erään toisen asunnon myynti, joten saattaa olla, ettei tälle keväälle ehditä.Voisihan sitä joka tapauksessa muutaman välittäjän haastatella, ja katsoa sitten mitä tehdään?

Ja ennen kuin lukijat kauhistuvat näistä hinnoista, on muistuttava,  että pääkaupunkiseudulla pientalojen neliöhinnat pyörivät helposti 3000-5000 eurossa. Täällä kuitenkin haluamme olla, omien turvaverkkojemme lähellä ja olemme siitä valmiita enemmän pulittamaan.




keskiviikko 18. tammikuuta 2017

30% pienempi sähkölasku

Muissa talousblogeissa on monesti painotettu sähkönkilpailuttamisen helppoutta ja sen tuomaa nopeaa säästöä. Jostain syystä en ole tähän herännyt kuin vasta nyt. Olen kai ajatellut, että meillä on jo melko edullinen sähköyhtiö, joka hoitaa myös sähkönsiirron, ja koska lämmitys hoituu kaukolämmöllä, ei mahdollinen säästö maksa vaivaa. Olen kyllä siinä mielessä ollut kiinnostunut sähkölaskusta, että kulutusta olen tarkkaillut ja lattialämmitykseksi paljastunutta sähkösyöppöä metsästänyt.

Eilen luin Facebookista erään ystäväni kilpailuttaneen sähköt ja päätin minäkin vihdoin tarttua tuumasta toimeen. Netistä löytyi useampi vertailusivusto, mutta minä pääti käyttää kilpailuttaja.fi sivustoa.

Nykyinen Helen Oy: Toistaiseksi voimassa oleva, 6,19 snt/kWh, 2,50 € perusmaksu.

Täytin tarvittavat tiedot ja laitoin sähkön kulutuksen hieman yläkanttiin. 

*Nordic Green EnergyMääräaikainen 24 kk, 4,29 snt/kWh, 0 € perusmaksu

Tein vielä toisen haun vähän alemmalla kulutuksella ja tällä kertaa voittaja oli nykyinen toimittajamme Helen.

Helen Oy: Määräaikainen 30.9.2018 asti, 4,29 snt/kWh, 0 € perusmaksu

Hinta on siis täysin sama, mutta koska Helen on nykyinen toimittaja ja olen ollut täysin tyytyväinen siihen, päädyin soittamaan heidän asiakaspalveluunsa. Viiden minuutin puhelulla onnistuin tiputtamaan hinnan tuohon netistä löytyneeseen. Alennusta vuosittaisesta sähkökulusta tuli 106 euroa eli noin 30%, melko hyvä tuntipalkka siis!!

Muissa vertailupalveluissa esille nousivat myös muun muassa Lumo Energia Oy ja Werel Oy, mutta en ole näistä koskaan kuullut ja siksi hyllytin ne kärkikahinoista. Lisäksi noilla vertailusivuilla Helenin sähköllä oli hieman korkeampi hinta. Joskus tekisi mieli kokeilla pörssisähköä. Onko lukijoilla kokemusta, kannattaako oikeasti?

Ps. Testailen vähän affiliate-mainoksia *TradeTrackerin kautta. Tämä ei kuitenkaan ole kaupallinen yhteistyö vaan oma juttuni. Koittakaa kestää :)




*Pörssisähköstä aina oikean hintaista sähköä. Katso tarjous ja voita 10 000 kWh ilmaista sähköä arvo n. 600 €!

*Vertaa sähkösi hintaa ja säästä jopa satoja euroja! Klikkaa ja tutustu Nordic Green Energyyn.

maanantai 16. tammikuuta 2017

Uravaiheet ja ikä

Aina välillä minulle sanotaan, että ehtiihän sitä tehdä uraa kun on vielä vuosikymmeniä aikaa tehdä töitä. Tämä on mielestäni totta, mutta vain osittain.

Totta siinä mielessä,  että uralla tulee muutamia suuria liikkeitä ja kun ne jakaa työvuosilla, hyvä jos jotain ihmeellistä tapahtuu kerran viidessä vuodessa. Tässä ei siis ole kiirettä tai ainakaan tänä vuonna ei tarvitse tehdä mitään. Vai tarvitseeko?

Olen sitä mieltä, että uran voi jakaa kolmeen merkittävään vaiheeseen: Opiskeluun, Valintaan ja Toteutukseen. Tämä on vain oma näkemykseni, joka perustuu lyhyehköön 15 vuoden työuraani, eri työpaikoissa tapaamiini esimiehiin ja kolleegoihin, jotka ovat edenneet tai eivät. Olen koko työurani työskennellyt yksityisellä sektorilla ja viime vuodet suurehkoissa yrityksissä. Aiheesta kiinnostuneena olen lukenut paljon artikkeleita, joissa menestyneiden ihmisten uratarinoista voi poimia tiettyjä samankaltaisuuksia.


Opiskeluvaihe (20-30-vuotiaana)


Oppiminen alkaa koulussa ja jatkuu ja syventyy ennen kaikkea työssä. Jotta voi edes ajatella uraa, täytyy olla jotain substanssiosaamista, ammattitaitoa. Myös kontaktien luominen, työmoraalin kehittyminen ja monipuolistuminen tapahtuu oppimisvaiheessa, jolle paras aika on ensimmäisen kymmenen työvuoden aikana eli 20-30-vuotiaana.

Valintavaihe (30-40-vuotiaana)


Jossain vaiheessa työelämää tulee yleensä vastaan erilaisia valintoja. Vaihdatko työpaikkaa? Kiinnostaako esimiesasema? Tarvitsetko lisäkoulutusta? Perhevapaat? Vuorotteluvapaa? Downshiftaus? Haluatko lisää vastuuta tai haasteita?

Toisia kiinnostaa lähteä viemään uraa eteenpäin esimerkiksi syventämällä ammattitaitoaan, ottamalla lisää vastuuta tai vaihtamalla kokonaan tehtäviä. Osa valitsee vallitsevan tilanteen. Työ ei saa olla liian kuormittavat tai stressaavaa, nykyinen työyhteisö on mukava ja työkaveritkin kivoja. Palkka on hieman huonompi kuin toivoisi, mutta nousee työvuosien myötä.

Tyypillisesti selkeät harppaukset uralla otetaan 30-40 ikävuoden kohdalla. Etenemisen aloittaminen on toki myös aiemmin mahdollista, mutta valitettavasti harvemmin myöhemmin.  Vai onko sinun työssäsi nostettu esimiesasemaan 50-vuotias,  joka on tehnyt samoja töitä 30 vuotta? Onko kyseessä ikärasismi vai yksilön motivaatioon liittyvät seikat? Jos eteneminen ei ole kiinnostanut vuosiin, työnantaja helposti siirtää nämä ihmiset jo sinne "peruspuurtaja ilman mahdollisuutta etenemiseen"-laatikkoon. Jos näyttöjä tasaisesta kehityksestä, kiinnostuksesta ja motivaatiosta etenemiseen on vuosien varrelta, on kokeneempi työntekijä vahvoilla valinnassa.

Pitkät perhevapaat vaikuttavat valitettavan usein naisten urahaaveisiin, koska ne ajoittuvat juuri valintavaiheeseen. Usein paluu töihin vaatii muutaman vuoden opiskeluvaiheen, jonka jälkeen havahdutaan helposti siihen, että valintavaiheeseen aikaikkuna on supistunut lyhyeksi. Toisaalta myös paluu saattaa tarkoittaa erilaisia tehtäviä, jolloin aktiiviselle ja aiemmin kykynsä osoittaneelle saattaa tarjoutuu hyviä tilaisuuksiakin.


Toteutusvaihe (50+-vuotiaana)


Tässä vaiheessa suuremmat muutokset ovat harvassa. Ne, jota ovat löytäneet paikkansa työelämässä, jatkavat sen parissa tietyin rutiinein. Kokemus karttuu ja he ovatkin tietotaidoiltaan monen yrityksen peruspilareita. Kehittyminen on oleellista myös tasaista työhistoriaa suorittaville. Kuinka usein kuuleekaa,  että yt:issä potkitaan pihalle juuri tämän vaiheen ihmisiä. He kun ovat suhteettoman kalliita tuottavuuteensa nähden, varsinkin jos ammattitaito ei ole pysynyt kehityksen mukana.

Etenemään lähteneistä jotkut ovat saavuttaneet tavoittelemansa tason ja eteneminen hidastuu. Osa etenijöistä nousee pikku hiljaa urallaan ylemmäs ja johtotehtävät ja hallitusten jäsenyydet jaetaankin yleensä uran myöhemmässä vaiheessa oleville kiipijöille. Tässä tarkoitettu Toteutusvaihe,  jossa uran suunta on jo selvä, tapahtuu yleensä 50-60 ikävuoden kohdalla.


Entäs minä?


Minun urani ei ole todellakaan kuukaudesta tai muutamasta vuodestakaan kiinni. Katson olevani valintavaiheessa ja siksi pyrin pienillä toimenpiteillä edistämään asiaa. Pidän silmät auki ja uskon minulle merkittävien valintojen olevan nurkan takana. Se mihin asti kunnianhimoni minua vie, jää nähtäväksi.

Tärkeää on tiedostaa, että kehityksen on oltava jatkuvaa, on oltava aktiivinen ja silmät pidettävä auki, jos mielii uralla eteenpäin. Muutosta välttelemällä juna menee helposti ohi, eikä myöhemmin vastaavia tilaisuuksia enää tule vastaan.




lauantai 14. tammikuuta 2017

Työkulujen karsimista

Paluu äitiyslomalta töihin koittaa, ja siinä missä tulot nousevat, nousevat kulutkin. Voiko työn aiheuttamista kuluista päästä vähemmällä?

1. Liikkuminen


Työmatkat kuljen joko julkisilla tai omalla autolla. Nyt kun palaan ja teen neljäpäiväistä viikkoa, on minulla auto käytössä ainakin kahtena päivänä. Muut kaksi päivää teen joko etänä, kuljen autolla tai bussilla. Lasketaanpa, mikä tulisi edullisemmaksi.

  • Kaikki päivät autolla n. 50 €/kk
  • Puolet autolla ja puolet julkisilla 93 €/kk
  • Säästöä 6-17 €, jos etäpäiviä 2/kk 

Julkisilla ajaminen on minun tapauksessani kallista siksi, että vaikka matka ei ole pitkä, joudun ostamaan seutulipun koska kuljen kahden kaupungin väliä. Se on kuitenkin sen verran pitkä, että pyöräily vie suhteettoman paljon aikaa. Kannattaa siis kulkea autolla ja tehdä etäpäiviä niin paljon kuin mahdollista. Työmatkakulut saa laittaa verovähennyksiin, mitä en ole tässä huomioinut.

2. Ruokailu


Ennen äitiyslomaa söin aina työpaikan henkilöstöravintolassa. Nyt uusi käytäntö sallii myös omat eväät ravintolassa, joten ruokailun sosiaalinen puoli ja hetken irtiotto onnistuu omien eväiden kanssa.

  • Joka päivä omat eväät 32€/kk, + 0€ nykyiseen
  • Joka päivä ravintolaruoka 100 €/kk, + 68 € nykyiseen.

Todennäköisesti tulen syömään välillä omia eväitä ja välillä henksulan antimia. On kuitenkin hyvä pitää mielessä huima ero kustannuksissa.

3. Ulkonäkö


Työvaatteet vievät ison kasan rahaa. Kuten olen aiemmin kirjoittanut minulla on tarkoitus uusia työvaatetukseni tässä lähiviikkojen aikana. Olen varannut ajan Stockmannin pukeutumisneuvojalta,  jonka kanssa katsomme sopivat vermeet kohottamaan itseluottamustani ja parantamaan menestyksen edellytyksiä firman pukeutumiskoodin mukaisesti. Rahaa tähän on varattu noin tuhat euroa. Tarkoitus on ostaa laadukkaita vaatteita, joilla pärjään useamman vuoden. Näen tämän sijoituksena, joka tuo boostia uralleni ja siksi en laske näitä tähän nyt mukaan. Lasketaan kuitenkin arvio vaatekuluista,  jotka tulen tämän kertarysäyksen ulkopuolella työvaatteisiin kuluttamaan.

  • Vaatteet ja asusteet 40 €/kk

Hiukset ovat kulu, joka kasvaa töihinpaluun myötä. Ennen äitiyslomaa kävin kerran kuudessa viikossa kampaajalla, nyt aion pärjätä käymällä kerran kolmessa kuussa.

  • Joka kuudes viikko kampaajalla n. 105 €/kk
  • Joka kolmas kuukausi kampaajalla 47 €/kk

Meikkaaminen maksaa enemmän kuin nyt, koska tarkoitus on palata takaisin päivittäiseen meikkivoiteen, ripsarin ja kulmakynän käyttöön.

  • Meikkeihin arviolta 20 €/kk


Töihin paluu tuo siis lisäkuluja arviolta 151-326 euroa kuussa nelipäiväisellä viikolla. Aikamoinen summa ja ainakin liikkumisen ja syömisen pyrin hoitamaan edullisemman kautta. Ensi syksynä tuohon saa lisätä vielä päälle viisisataa euroa, kun lapset menevät päiväkotiin. Onneksi palkkani on nettona yli tuhat euroa enemmä kuin vanhempainpäiväraha,  jolloin kulut saadaan katettua ja säästöönkin jää.



torstai 12. tammikuuta 2017

Ura-ankkurit

Lähetellessäni työhakemuksia, pohtiessani nykyistä työtäni ja miettiessä liikkeitä uran edistämiseen, olen huomannut, että minulta puuttuu kokonaan selkeä urasuunnitelma. Aloitin nyt miettimällä omia ura-ankkureitani eli tekijöitä työelämässä, jotka kuvastavat näkemystäni omista kyvyistäni ja arvoistani, motivoivat minua tai joita tavoittelen. Tarkoituksena on laittaa ensin ankkurit arvojärjestykseen, jolloin niistä nousee esille kaksi. Näitä sitten analysoidaan ja mietitään, ovatko ne osa nykyistä tilannetta vai lähdetäänkö niitä tavoittelemaan.

Kahdeksan ura-ankkuria


Itsenäisyys


Ihmiset, joiden ura-ankkurina on itsenäisyys tavoittelevat autonomiaa ja riippumattomuutta. He haluavat itse vaikuttaa työskentelytapoihinsa, työtahtiinsa ja tehtäviinsä. Tyypillisiä tehtäviä ovat kehittämiseen, tutkimukseen tai myyntiin liittyvät työt.

Työsuhteen turvallisuus


Jotkut ihmiset kaipaavat työltään turvallisuutta, jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Tyypillisesti työskentelyorganisaatio on vakaa ja samaistuttava, ja jossa ei ole välitöntä uhkaa työttömyydestä. Työnkuva on merkityksettömämpi kuin organisaatio. Tyypillisesti tällaisia organisaatioita löytyy julkiselta puolelta.

Asiantuntijuus


Jotkut haluavat olla tietyn asian tai alan asiantuntijoita. Heidän motivaationsa on sidoksissa tiedon ja ammattitaidon määrään. Nämä ihmiset kehittävät jatkuvasti ammattitaitoaan ja ovat päteviä. He pitävät työstään ja kaipaavat tunnustusta. Esimerkiksi fyysikon tai koodaajan tekemä työ voi olla yrityksen perusta, mutta nämä työntekijät eivät välttämättä ole parhaimmillaan esimiestehtävissä.

Johtajuus


Jotkut kokevat työssä isoimmiksi motivaattoreiksi mahdollisuuden ottaa vastuuta, edetä uralla, johtaa ihmisiä, päästä hyviin tuloihin ja vaikuttaa organisaatioon. He haluavat johtaa ja uskovat olevansa siinä hyviä. Heidän pätevyytensä jakautuu analyyttiseen, emotionaaliseen ja ihmissuhteisiin liittyvääni.

Luovuus ja yrittäjyys


Luovuus näkyy henkilön kiinnostuksena kehittää uutta. Tällä ei tarkoiteta välttämättä keksintöjä vaan esimerkiksi uusia yrityksiä, organisaatiomalleja tai toimintatapoja. Yksilöllä on voimakas halu kehittää businesta ja esimerkiksi ryhtyä yrittäjäksi. Organisaation sisällä kaivataan mahdollisuutta vaikuttaa ja toimia yrittäjän tavoin.

Palvelu ja omistautuminen


Osa ihmisistä kokee vahvaa halua auttaa tai työskennellä omia arvojaan kunnioittavassa työssä. Tässä ura-ankkurissa on kyse usein kutsumuksesta ja esimerkiksi terveydenhuollossa tai järjestöissä työskentelevät kokevat sen omakseen.

Haasteellisuus


Jotkut kaipaavat jatkuvasti uusia haasteita ja mahdollisuuksia kehittää itseään. He vaihtavat työtä tai alaa usein ja yleensä voitettuaan haasteen tai kyllästyttää haasteettomuuteen.

Elämänalueiden tasapaino


Tässä ankkurissa pyritään saamaan ura, perhe ja oma kehittyminen tasapainoon. Elämäntyyli on pääasia, jonka osa ura on. Työltä kaivataan joustavuutta ja ollaan itsekin valmiita joustamaan.


Minun ankkurini


  1. Johtajuus
  2. Itsenäisyys
  3. Luovuus ja yrittäjyys
  4. Asiantuntijuus
  5. Haasteellisuus
  6. Elämänalueiden hallinta
  7. Työsuhteen turvallisuus
  8. Palvelu ja omistautuminen


Minulla tärkeimmiksi ankkureista nousevat siis johtajuus ja itsenäisyys. En ole koskaan miettinyt asiaa ja tämä oli varsin silmiäavaavaa. On mielenkiintoista, että samaistun asiantuntijuuteen vasta neljänneksi eniten, toiminhan nyt asiantuntijatehtävissä. Hain vuodenlopussa kahta työtä, joista en lopulta ollutkaan kiinnostunut. Syy selvisi nyt; ne eivät sisältäneet elementtejä johtajuudesta tai itsenäisyydestä vaan olivat lähempänä asiantuntijuutta ja turvallisuutta. Syvemmän pohdiskelun aiheesta jätän urasuunnitelmaani, jonka muissa osissa palaan vielä tänne blogiin.

Lisätietoa ura-ankkureista löytyy muun muassa Ekonomien ja Humakin sivuilta. Kaikilla on omat ura-ankkurinsa, eikä mikään niistä ole toista huonompi. Mitkä ovat sinun kaksi tärkeintä ankkuri?



maanantai 9. tammikuuta 2017

Osinkofiilistelyjä

Minulle maksettiin viime vuonna osinkoja huimat 20,78 € . Tänä vuonna aion ainakin kymmenkertaistaa tuon.

Syy miksi sain niin vähän osinkoja on, että lähes kaikkien osakkeiden osinginmaksu ajoittui huhtikuulle, ja aloitin aktiivisemman sijoittamisen vasta kesäkuussa. Tässä vähän laskelmia tulevasta potista, jos yritykset maksaisivat osinkoja saman verran kuin viime vuonna.

  • Fortum 47,3 €
  • Nokia 38,7 €
  • Nokian Renkaat 12 €
  • Taaleri 3,8 €
  • Tieto 32,4 €
  • Metso 17,9 €
  • Oriola 15,6 €
  • Sanoma 2 €
  • Yit 0,7 €
  • Whole foods market $2,43 = 2,30 €
  • Coca-cola $ 16,80 =15,88 €
  • H&M  87,75 SEK = 9,15

Yhteensä 197,73 €, mikä on 4,4 % omistamieni suorien osakesijoitusten markkina-arvosta (4460€). Summa tuntuu prosenteissa varsin kohtuulliselta ja mikä parasta, hyvältä alulta tässä sijoitustoiminnassa.

Ostin heti vuoden alussa H&M:n osaketta uutena ja ajattelin ostaa sitä lisää kurssin laskiessa tietylle tasolle. Muita ostoksia ei ole nyt suunnitteilla ja odottelenkin rauhassa kurssien kehitystä.



perjantai 6. tammikuuta 2017

Pahimman pihistelijän vinkit

Aina joskus eksyn Vauva.fi-sivustolle selailemaan absurdeja aiheita ja lueskelemaan tulikivenkatkuisia keskusteluja. Tällä kertaa silmiini osui keskustelu, jossa listattiin saitojen ihmisten hulluimpia tapoja. Tässä parhaat palat tosipihistelijän säästövinkeistä.

  1. Muovikassia voi käyttää kymmeniä kertoja, kun sitä paikkaa aina välillä jeesusteipillä ja pesee pesukoneessa.
  2. Kodin vessapaperi- ja saippuavarastot täydentyvät kätevästi yleisissä vessoissa. 
  3. Vessassa saa käyttää enintään kolme paperia. Myös käytettyjä serviettejä voi hyödyntää tähän tarkoitukseen ja käytetyllä papereilla sytytetään tietenkin takka.
  4. Vaatteet kulutetaan atomeiksi ja silloinkin niistä poistetaan vielä kaikki mahdollisesti uudelleenkäytettävä kuten napit ja vetoketjut.
  5. Uudet hanskat ja pipot löytyvät kauppojen löytötavaralaatikoista.
  6. Vanhoista trikoovaatteista leikataan "kestokahvinsuodattimia". Paperisiakin voi käyttää monta kertaa, kun ne pesee välillä. 
  7. Tyhjät jogurttipurkit ja muut pakkaukset kannattaa pestä ja käyttää juoma-astioina. Säästää omia laseja.
  8. Vierailta rahastetaan ovella syödystä ruuasta. Vieraisilla ollessa syödään niin paljon kuin napa vetää. Tähteet voi ottaa mukaan "koiralle".
  9. Kappalehintaiset leipomotuotteet kannattaa punnita, jotta varmasti saadaan paras kilohinta.
  10. Kassalla ylöspäin pyöristettävä summa maksetaan kortilla ja alaspäin käteisellä. 
  11. Vessan vesisäiliö täytetään esim pulloilla tai tiiliskivillä, jolloin vesimäärä vedettäessä on pienempi. Huuhteluun voi käyttää myös suihkusta talteenotettua vettä.
  12. Asunto ostetaan katuvalojen kohdalta, ei tarvitse itse polttaa lamppuja kotona.
  13. Kokonaiset pippurit ja laakerinlehdet poimitaan ruuasta ja käytetään uudestaan seuraavassa ruuassa.
  14. Täysmaitolitrasta saa kaksi litraa vähän kevyempää maitoa, kun sen blandaa veteen.
  15. Kaikki mandariineistä, vesimeloneista, viinirypäleistä yms löytyvät siemenet säästetään ja kylvetään kotona. Myös työpaikalla voi rohkeasti pyytää työkavereilta siemeniä.

Saitko hyviä vinkkejä? Aika huvittaviahan nämä ovat ja saavat tajuamaan,  että oma säästäminen on vielä täysin tervettä. Alkuperäinen keskustelu ja lisää vinkkejä löytyy täältä. Aiempaa pohdintaani säästäväisyyden ja pihistelyn eroista löytyy täältä. Jos sinulta löytyy omia hyviä supersaiturivinkkejä, jaa ihmeessä kommenteissa.

Ps. nyt kun Vauva.fi on mainittu, myös minun blogini on ruodittu siellä, ja se onneksi lyhyeksi jäänyt keskustelu löytyy täältä.



keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Säästä tekemällä omat vauvanruuat?

Viime kuussa meillä paloi ennätyksellisen paljon rahaa (n. 35 €) vauvanruokiin eli kaupasta ostettavissa soseisiin ja puuroihin. Kuinka paljon voin säästää tekemällä soseet itse? Tässä vähän esimerkkilaskelmia meidän kulutuksella.

Hedelmäsoseet


30 hedelmäsosepurkkia kuussa
=3750 g
=9 € (2,40 €/kg), jos kaikki purkista

Esimerkki hedelmäsoseeni eli Bonan Paratiisisose sisältää n. 70 % hedelmiä ja 30 % vettä. Jos veden huomioi, tulee kasviksilla kilohinnaksi 3,43€. Itse tehtynä 2€/kg maksavia hedelmillä soseet hinnaksi tulisi:

Hedelmät 700g, 1,40 €
=5,25 €/kk

Säästöä 3,75 €, - 42 %


Lihasoseet


15 isoa lihasosetta kuussa
= 3 000 g
=12,45 € (4,15 €/kg)

Esimerkkilihasoseeni eli Bonan Couscouskana sisältää n, 30 % kasviksia, 20 % kuskusta, 10 % lihaa ja loput 40 % on suurimmaksi osin vettä. Itse tehtynä kustannukset broileriperunakasvissoseelle olisivat:

Kasviksia 300 g 0,9€
Perunaa 200 g 0,20 €
Broileri  100g 0,79 €
= 1,89 €/kg
=5,67 €/kk

Säästöä 6,78 €,  -54 %


Puurot


30 valmispuuropakettia kuussa
= 6 600g
= 28,50 € (4,42 €/kg)


Esimerkkipuuro eli Muksun neljänviljanpuuro sisältää n. 10 % viljaa ja loput lähinnä vettä tai maitoa

Kaurahiutaleet 100g
=0,33 €/kk

Säästöä 28,17 €, -99 %

Yhteensä


Kaikki valmiina kaupasta 49,95 €/kk
Kaikki itse tehtynä 11,25 €
Säästöä 38,70 €, -77 %

Kannattaako?


Säästöprosentti on mahtava, mutta on huomioitava, että siitä suurin osa tulee puuroista. Tähän asti olen keittänyt lähes kaikki puurot hiutaleista ja noin 3/4 soseista ostanut kaupasta. Opin tästä, että puurot teen jatkossakin itse ja vain reissun päällä tai äärimmäiseen laiskuuteen käytän valmispuuroja. Hedelmä- ja lihasoseissa euromääräinen säästö on varsin pientä, joten kiireisen arjen keskellä aion jatkossakin hyödyntää valmisruokia. Toki aina kun muu ruuanlaitto sallii, otan vauvalle perheateriasta oman osansa ja siten säästän rahaa, vauva saa nauttia taatusti tuoreista raaka-aineista ja minun omatuntoni on hitusen puhtaampi.



maanantai 2. tammikuuta 2017

Yhteenveto 12/2016: Joulu haukkasi palasensa

Varallisuus


Tilanne 1.1.2017 (7/72) suluissa lähtötilanne 1.6.2016


Asunnosta maksettu: 65 977 euroa (60 771)

Säästötilillä: 6 006 euroa (10 901)
Muilla tileillä: 1 076 euroa (?)
Käteisenä: 230 euroa (510)
Arvo-osuustilillä: 968 euroa (400)
Osakkeiden markkina-arvo: 5 631 euroa (324)
Rahastoissa: 5 079 euroa (2 459)
S-Osuuskauppojen jäsenyydet: 600 euroa

Yhteensä 85 567 €, tavoitteesta kasassa 53:% (75 296)

Säästöt ilman asuntoa 19 590, tavoitteesta 33 % (14 525)


Varallisuus karttui joulukuussa 1 192 , euroa, ilman asunnon osuutta 437 euroa.


Menot vs budjetti


Selvyyden vuoksi on mainittava, että ruokatilille maksaa ja sieltä kuluttaa kaksi ihmistä, ja käyttörahat ovat vain minun. Käyttörahoissa on käyttötilin lisäksi käteisvarat. 

Käyttötili




Joulukuu päätyi käyttörahojen osalta plussalle, joskin jäi hieman alle tavoitteen, mikä on ihan sallittua Joulun vuoksi. Tulot oli pienemmät koska lisättävä ei juurikaan ollut, mikä oli odotettavaaajankohdasta johtuen.
  • Isoin lasku oli YTK:n jäsenmaksu 118 euroa. Uhosin siirtyväni toiseen kassaan, mutta se ei onnistunut koska olen vanhempainvapaalla. Töihin palattuani uusi yritys.
  • Joulu imaisi tililtäni 110 euroa ja miehen synttärilahja oman osansa.
  • Ruokatilille siirsin tarkoituksella vähemmän rahaa, koska oli sovittu miehen kanssa, että voidaan maksaa vähemmän ja käyttää joululahjoihin enemmän.

Ruokatili



Ruokatilin menojen ja tulojen erotus oli miinuksella melkein kaikissa kategorioissa.
  • Ruokakuluissa mentiin yli budjetin. Tavoittelin 540 euroa sisältäen jouluruuat. Alakategorioista miinusta tuli kaikissa, mutta suhteessa enemmän vaipoissa ja lastenruuissa. Kuopus on innostunut soseista ja niistä tulee yllättävä lovi lompakkoon. Ensi kuussa yritän ahkerammin valmistaa soosseja itse. Tavoitteena oli myös kauppapäivien vähäisempi määrä. Niitä tässä kuussa 14. Ei vielä tavoitteessa (13), mutta vähemmän kuin viime kuussa (15).
  • Autokulut menivät yli budjetin katsastusmaksujen vuoksi. Kilpailutus auttoi kuitenkin säästämään niistäkin muutaman kympin.
  • Joululahjat ja -koristeet rokottivat ruokatiliä 190 eurolla.
  • Uusi pesukone tuli maksamaan kaiken kaikkiaan 159 euroa. Korjattu hana mukaan lukien säästöä 710 euroa.
  • Yhteisissä laskuissa suurin menoerä oli sähkölasku, joka oli edellistä huomattavasti pienempi.

Joulu vei molemmilta tileiltä yhteensä noin 370 euroa, mikä on 30 euroa yli joulubudjetin. Mies maksoi kuitenkin muutaman oman lahjansa yhteisistä rahoista, joten siinä mielessä suht hyvin mentiin budjettiin. Uusi varallisuuslaji lisättiin listaan, kun ostin s-kauppojen osuuksia (jäsenyyksiä) lisää 500 euroalla. Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen kuukauteen.