keskiviikko 18. tammikuuta 2017

30% pienempi sähkölasku

Muissa talousblogeissa on monesti painotettu sähkönkilpailuttamisen helppoutta ja sen tuomaa nopeaa säästöä. Jostain syystä en ole tähän herännyt kuin vasta nyt. Olen kai ajatellut, että meillä on jo melko edullinen sähköyhtiö, joka hoitaa myös sähkönsiirron, ja koska lämmitys hoituu kaukolämmöllä, ei mahdollinen säästö maksa vaivaa. Olen kyllä siinä mielessä ollut kiinnostunut sähkölaskusta, että kulutusta olen tarkkaillut ja lattialämmitykseksi paljastunutta sähkösyöppöä metsästänyt.

Eilen luin Facebookista erään ystäväni kilpailuttaneen sähköt ja päätin minäkin vihdoin tarttua tuumasta toimeen. Netistä löytyi useampi vertailusivusto, mutta minä pääti käyttää kilpailuttaja.fi sivustoa.

Nykyinen Helen Oy: Toistaiseksi voimassa oleva, 6,19 snt/kWh, 2,50 € perusmaksu.

Täytin tarvittavat tiedot ja laitoin sähkön kulutuksen hieman yläkanttiin. 

*Nordic Green EnergyMääräaikainen 24 kk, 4,29 snt/kWh, 0 € perusmaksu

Tein vielä toisen haun vähän alemmalla kulutuksella ja tällä kertaa voittaja oli nykyinen toimittajamme Helen.

Helen Oy: Määräaikainen 30.9.2018 asti, 4,29 snt/kWh, 0 € perusmaksu

Hinta on siis täysin sama, mutta koska Helen on nykyinen toimittaja ja olen ollut täysin tyytyväinen siihen, päädyin soittamaan heidän asiakaspalveluunsa. Viiden minuutin puhelulla onnistuin tiputtamaan hinnan tuohon netistä löytyneeseen. Alennusta vuosittaisesta sähkökulusta tuli 106 euroa eli noin 30%, melko hyvä tuntipalkka siis!!

Muissa vertailupalveluissa esille nousivat myös muun muassa Lumo Energia Oy ja Werel Oy, mutta en ole näistä koskaan kuullut ja siksi hyllytin ne kärkikahinoista. Lisäksi noilla vertailusivuilla Helenin sähköllä oli hieman korkeampi hinta. Joskus tekisi mieli kokeilla pörssisähköä. Onko lukijoilla kokemusta, kannattaako oikeasti?

Ps. Testailen vähän affiliate-mainoksia *TradeTrackerin kautta. Tämä ei kuitenkaan ole kaupallinen yhteistyö vaan oma juttuni. Koittakaa kestää :)




*Pörssisähköstä aina oikean hintaista sähköä. Katso tarjous ja voita 10 000 kWh ilmaista sähköä arvo n. 600 €!

*Vertaa sähkösi hintaa ja säästä jopa satoja euroja! Klikkaa ja tutustu Nordic Green Energyyn.

maanantai 16. tammikuuta 2017

Uravaiheet ja ikä

Aina välillä minulle sanotaan, että ehtiihän sitä tehdä uraa kun on vielä vuosikymmeniä aikaa tehdä töitä. Tämä on mielestäni totta, mutta vain osittain.

Totta siinä mielessä,  että uralla tulee muutamia suuria liikkeitä ja kun ne jakaa työvuosilla, hyvä jos jotain ihmeellistä tapahtuu kerran viidessä vuodessa. Tässä ei siis ole kiirettä tai ainakaan tänä vuonna ei tarvitse tehdä mitään. Vai tarvitseeko?

Olen sitä mieltä, että uran voi jakaa kolmeen merkittävään vaiheeseen: Opiskeluun, Valintaan ja Toteutukseen. Tämä on vain oma näkemykseni, joka perustuu lyhyehköön 15 vuoden työuraani, eri työpaikoissa tapaamiini esimiehiin ja kolleegoihin, jotka ovat edenneet tai eivät. Olen koko työurani työskennellyt yksityisellä sektorilla ja viime vuodet suurehkoissa yrityksissä. Aiheesta kiinnostuneena olen lukenut paljon artikkeleita, joissa menestyneiden ihmisten uratarinoista voi poimia tiettyjä samankaltaisuuksia.


Opiskeluvaihe (20-30-vuotiaana)


Oppiminen alkaa koulussa ja jatkuu ja syventyy ennen kaikkea työssä. Jotta voi edes ajatella uraa, täytyy olla jotain substanssiosaamista, ammattitaitoa. Myös kontaktien luominen, työmoraalin kehittyminen ja monipuolistuminen tapahtuu oppimisvaiheessa, jolle paras aika on ensimmäisen kymmenen työvuoden aikana eli 20-30-vuotiaana.

Valintavaihe (30-40-vuotiaana)


Jossain vaiheessa työelämää tulee yleensä vastaan erilaisia valintoja. Vaihdatko työpaikkaa? Kiinnostaako esimiesasema? Tarvitsetko lisäkoulutusta? Perhevapaat? Vuorotteluvapaa? Downshiftaus? Haluatko lisää vastuuta tai haasteita?

Toisia kiinnostaa lähteä viemään uraa eteenpäin esimerkiksi syventämällä ammattitaitoaan, ottamalla lisää vastuuta tai vaihtamalla kokonaan tehtäviä. Osa valitsee vallitsevan tilanteen. Työ ei saa olla liian kuormittavat tai stressaavaa, nykyinen työyhteisö on mukava ja työkaveritkin kivoja. Palkka on hieman huonompi kuin toivoisi, mutta nousee työvuosien myötä.

Tyypillisesti selkeät harppaukset uralla otetaan 30-40 ikävuoden kohdalla. Etenemisen aloittaminen on toki myös aiemmin mahdollista, mutta valitettavasti harvemmin myöhemmin.  Vai onko sinun työssäsi nostettu esimiesasemaan 50-vuotias,  joka on tehnyt samoja töitä 30 vuotta? Onko kyseessä ikärasismi vai yksilön motivaatioon liittyvät seikat? Jos eteneminen ei ole kiinnostanut vuosiin, työnantaja helposti siirtää nämä ihmiset jo sinne "peruspuurtaja ilman mahdollisuutta etenemiseen"-laatikkoon. Jos näyttöjä tasaisesta kehityksestä, kiinnostuksesta ja motivaatiosta etenemiseen on vuosien varrelta, on kokeneempi työntekijä vahvoilla valinnassa.

Pitkät perhevapaat vaikuttavat valitettavan usein naisten urahaaveisiin, koska ne ajoittuvat juuri valintavaiheeseen. Usein paluu töihin vaatii muutaman vuoden opiskeluvaiheen, jonka jälkeen havahdutaan helposti siihen, että valintavaiheeseen aikaikkuna on supistunut lyhyeksi. Toisaalta myös paluu saattaa tarkoittaa erilaisia tehtäviä, jolloin aktiiviselle ja aiemmin kykynsä osoittaneelle saattaa tarjoutuu hyviä tilaisuuksiakin.


Toteutusvaihe (50+-vuotiaana)


Tässä vaiheessa suuremmat muutokset ovat harvassa. Ne, jota ovat löytäneet paikkansa työelämässä, jatkavat sen parissa tietyin rutiinein. Kokemus karttuu ja he ovatkin tietotaidoiltaan monen yrityksen peruspilareita. Kehittyminen on oleellista myös tasaista työhistoriaa suorittaville. Kuinka usein kuuleekaa,  että yt:issä potkitaan pihalle juuri tämän vaiheen ihmisiä. He kun ovat suhteettoman kalliita tuottavuuteensa nähden, varsinkin jos ammattitaito ei ole pysynyt kehityksen mukana.

Etenemään lähteneistä jotkut ovat saavuttaneet tavoittelemansa tason ja eteneminen hidastuu. Osa etenijöistä nousee pikku hiljaa urallaan ylemmäs ja johtotehtävät ja hallitusten jäsenyydet jaetaankin yleensä uran myöhemmässä vaiheessa oleville kiipijöille. Tässä tarkoitettu Toteutusvaihe,  jossa uran suunta on jo selvä, tapahtuu yleensä 50-60 ikävuoden kohdalla.


Entäs minä?


Minun urani ei ole todellakaan kuukaudesta tai muutamasta vuodestakaan kiinni. Katson olevani valintavaiheessa ja siksi pyrin pienillä toimenpiteillä edistämään asiaa. Pidän silmät auki ja uskon minulle merkittävien valintojen olevan nurkan takana. Se mihin asti kunnianhimoni minua vie, jää nähtäväksi.

Tärkeää on tiedostaa, että kehityksen on oltava jatkuvaa, on oltava aktiivinen ja silmät pidettävä auki, jos mielii uralla eteenpäin. Muutosta välttelemällä juna menee helposti ohi, eikä myöhemmin vastaavia tilaisuuksia enää tule vastaan.




lauantai 14. tammikuuta 2017

Työkulujen karsimista

Paluu äitiyslomalta töihin koittaa, ja siinä missä tulot nousevat, nousevat kulutkin. Voiko työn aiheuttamista kuluista päästä vähemmällä?

1. Liikkuminen


Työmatkat kuljen joko julkisilla tai omalla autolla. Nyt kun palaan ja teen neljäpäiväistä viikkoa, on minulla auto käytössä ainakin kahtena päivänä. Muut kaksi päivää teen joko etänä, kuljen autolla tai bussilla. Lasketaanpa, mikä tulisi edullisemmaksi.

  • Kaikki päivät autolla n. 50 €/kk
  • Puolet autolla ja puolet julkisilla 93 €/kk
  • Säästöä 6-17 €, jos etäpäiviä 2/kk 

Julkisilla ajaminen on minun tapauksessani kallista siksi, että vaikka matka ei ole pitkä, joudun ostamaan seutulipun koska kuljen kahden kaupungin väliä. Se on kuitenkin sen verran pitkä, että pyöräily vie suhteettoman paljon aikaa. Kannattaa siis kulkea autolla ja tehdä etäpäiviä niin paljon kuin mahdollista. Työmatkakulut saa laittaa verovähennyksiin, mitä en ole tässä huomioinut.

2. Ruokailu


Ennen äitiyslomaa söin aina työpaikan henkilöstöravintolassa. Nyt uusi käytäntö sallii myös omat eväät ravintolassa, joten ruokailun sosiaalinen puoli ja hetken irtiotto onnistuu omien eväiden kanssa.

  • Joka päivä omat eväät 32€/kk, + 0€ nykyiseen
  • Joka päivä ravintolaruoka 100 €/kk, + 68 € nykyiseen.

Todennäköisesti tulen syömään välillä omia eväitä ja välillä henksulan antimia. On kuitenkin hyvä pitää mielessä huima ero kustannuksissa.

3. Ulkonäkö


Työvaatteet vievät ison kasan rahaa. Kuten olen aiemmin kirjoittanut minulla on tarkoitus uusia työvaatetukseni tässä lähiviikkojen aikana. Olen varannut ajan Stockmannin pukeutumisneuvojalta,  jonka kanssa katsomme sopivat vermeet kohottamaan itseluottamustani ja parantamaan menestyksen edellytyksiä firman pukeutumiskoodin mukaisesti. Rahaa tähän on varattu noin tuhat euroa. Tarkoitus on ostaa laadukkaita vaatteita, joilla pärjään useamman vuoden. Näen tämän sijoituksena, joka tuo boostia uralleni ja siksi en laske näitä tähän nyt mukaan. Lasketaan kuitenkin arvio vaatekuluista,  jotka tulen tämän kertarysäyksen ulkopuolella työvaatteisiin kuluttamaan.

  • Vaatteet ja asusteet 40 €/kk

Hiukset ovat kulu, joka kasvaa töihinpaluun myötä. Ennen äitiyslomaa kävin kerran kuudessa viikossa kampaajalla, nyt aion pärjätä käymällä kerran kolmessa kuussa.

  • Joka kuudes viikko kampaajalla n. 105 €/kk
  • Joka kolmas kuukausi kampaajalla 47 €/kk

Meikkaaminen maksaa enemmän kuin nyt, koska tarkoitus on palata takaisin päivittäiseen meikkivoiteen, ripsarin ja kulmakynän käyttöön.

  • Meikkeihin arviolta 20 €/kk


Töihin paluu tuo siis lisäkuluja arviolta 151-326 euroa kuussa nelipäiväisellä viikolla. Aikamoinen summa ja ainakin liikkumisen ja syömisen pyrin hoitamaan edullisemman kautta. Ensi syksynä tuohon saa lisätä vielä päälle viisisataa euroa, kun lapset menevät päiväkotiin. Onneksi palkkani on nettona yli tuhat euroa enemmä kuin vanhempainpäiväraha,  jolloin kulut saadaan katettua ja säästöönkin jää.



torstai 12. tammikuuta 2017

Ura-ankkurit

Lähetellessäni työhakemuksia, pohtiessani nykyistä työtäni ja miettiessä liikkeitä uran edistämiseen, olen huomannut, että minulta puuttuu kokonaan selkeä urasuunnitelma. Aloitin nyt miettimällä omia ura-ankkureitani eli tekijöitä työelämässä, jotka kuvastavat näkemystäni omista kyvyistäni ja arvoistani, motivoivat minua tai joita tavoittelen. Tarkoituksena on laittaa ensin ankkurit arvojärjestykseen, jolloin niistä nousee esille kaksi. Näitä sitten analysoidaan ja mietitään, ovatko ne osa nykyistä tilannetta vai lähdetäänkö niitä tavoittelemaan.

Kahdeksan ura-ankkuria


Itsenäisyys


Ihmiset, joiden ura-ankkurina on itsenäisyys tavoittelevat autonomiaa ja riippumattomuutta. He haluavat itse vaikuttaa työskentelytapoihinsa, työtahtiinsa ja tehtäviinsä. Tyypillisiä tehtäviä ovat kehittämiseen, tutkimukseen tai myyntiin liittyvät työt.

Työsuhteen turvallisuus


Jotkut ihmiset kaipaavat työltään turvallisuutta, jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Tyypillisesti työskentelyorganisaatio on vakaa ja samaistuttava, ja jossa ei ole välitöntä uhkaa työttömyydestä. Työnkuva on merkityksettömämpi kuin organisaatio. Tyypillisesti tällaisia organisaatioita löytyy julkiselta puolelta.

Asiantuntijuus


Jotkut haluavat olla tietyn asian tai alan asiantuntijoita. Heidän motivaationsa on sidoksissa tiedon ja ammattitaidon määrään. Nämä ihmiset kehittävät jatkuvasti ammattitaitoaan ja ovat päteviä. He pitävät työstään ja kaipaavat tunnustusta. Esimerkiksi fyysikon tai koodaajan tekemä työ voi olla yrityksen perusta, mutta nämä työntekijät eivät välttämättä ole parhaimmillaan esimiestehtävissä.

Johtajuus


Jotkut kokevat työssä isoimmiksi motivaattoreiksi mahdollisuuden ottaa vastuuta, edetä uralla, johtaa ihmisiä, päästä hyviin tuloihin ja vaikuttaa organisaatioon. He haluavat johtaa ja uskovat olevansa siinä hyviä. Heidän pätevyytensä jakautuu analyyttiseen, emotionaaliseen ja ihmissuhteisiin liittyvääni.

Luovuus ja yrittäjyys


Luovuus näkyy henkilön kiinnostuksena kehittää uutta. Tällä ei tarkoiteta välttämättä keksintöjä vaan esimerkiksi uusia yrityksiä, organisaatiomalleja tai toimintatapoja. Yksilöllä on voimakas halu kehittää businesta ja esimerkiksi ryhtyä yrittäjäksi. Organisaation sisällä kaivataan mahdollisuutta vaikuttaa ja toimia yrittäjän tavoin.

Palvelu ja omistautuminen


Osa ihmisistä kokee vahvaa halua auttaa tai työskennellä omia arvojaan kunnioittavassa työssä. Tässä ura-ankkurissa on kyse usein kutsumuksesta ja esimerkiksi terveydenhuollossa tai järjestöissä työskentelevät kokevat sen omakseen.

Haasteellisuus


Jotkut kaipaavat jatkuvasti uusia haasteita ja mahdollisuuksia kehittää itseään. He vaihtavat työtä tai alaa usein ja yleensä voitettuaan haasteen tai kyllästyttää haasteettomuuteen.

Elämänalueiden tasapaino


Tässä ankkurissa pyritään saamaan ura, perhe ja oma kehittyminen tasapainoon. Elämäntyyli on pääasia, jonka osa ura on. Työltä kaivataan joustavuutta ja ollaan itsekin valmiita joustamaan.


Minun ankkurini


  1. Johtajuus
  2. Itsenäisyys
  3. Luovuus ja yrittäjyys
  4. Asiantuntijuus
  5. Haasteellisuus
  6. Elämänalueiden hallinta
  7. Työsuhteen turvallisuus
  8. Palvelu ja omistautuminen


Minulla tärkeimmiksi ankkureista nousevat siis johtajuus ja itsenäisyys. En ole koskaan miettinyt asiaa ja tämä oli varsin silmiäavaavaa. On mielenkiintoista, että samaistun asiantuntijuuteen vasta neljänneksi eniten, toiminhan nyt asiantuntijatehtävissä. Hain vuodenlopussa kahta työtä, joista en lopulta ollutkaan kiinnostunut. Syy selvisi nyt; ne eivät sisältäneet elementtejä johtajuudesta tai itsenäisyydestä vaan olivat lähempänä asiantuntijuutta ja turvallisuutta. Syvemmän pohdiskelun aiheesta jätän urasuunnitelmaani, jonka muissa osissa palaan vielä tänne blogiin.

Lisätietoa ura-ankkureista löytyy muun muassa Ekonomien ja Humakin sivuilta. Kaikilla on omat ura-ankkurinsa, eikä mikään niistä ole toista huonompi. Mitkä ovat sinun kaksi tärkeintä ankkuri?



maanantai 9. tammikuuta 2017

Osinkofiilistelyjä

Minulle maksettiin viime vuonna osinkoja huimat 20,78 € . Tänä vuonna aion ainakin kymmenkertaistaa tuon.

Syy miksi sain niin vähän osinkoja on, että lähes kaikkien osakkeiden osinginmaksu ajoittui huhtikuulle, ja aloitin aktiivisemman sijoittamisen vasta kesäkuussa. Tässä vähän laskelmia tulevasta potista, jos yritykset maksaisivat osinkoja saman verran kuin viime vuonna.

  • Fortum 47,3 €
  • Nokia 38,7 €
  • Nokian Renkaat 12 €
  • Taaleri 3,8 €
  • Tieto 32,4 €
  • Metso 17,9 €
  • Oriola 15,6 €
  • Sanoma 2 €
  • Yit 0,7 €
  • Whole foods market $2,43 = 2,30 €
  • Coca-cola $ 16,80 =15,88 €
  • H&M  87,75 SEK = 9,15

Yhteensä 197,73 €, mikä on 4,4 % omistamieni suorien osakesijoitusten markkina-arvosta (4460€). Summa tuntuu prosenteissa varsin kohtuulliselta ja mikä parasta, hyvältä alulta tässä sijoitustoiminnassa.

Ostin heti vuoden alussa H&M:n osaketta uutena ja ajattelin ostaa sitä lisää kurssin laskiessa tietylle tasolle. Muita ostoksia ei ole nyt suunnitteilla ja odottelenkin rauhassa kurssien kehitystä.