keskiviikko 24. elokuuta 2016

Uudet budjetit ja vaikutus kokonaistavotteisiin

Hienosäädin budjetteja käyttö- ja ruokatileille, joissa huomasin muutaman epäkohdan. Tulen muuttamaan ensimmäisen vuoden budjettia vielä alkuvuodesta, jolloin selviää hoitovapaan kuvio.

Koska aloitin projektin kesäkuussa on yksi budjettivuosi aina kesäkuusta toukokuuhun. Palkka/tuet maksetaan käytötililleni. Ruokatilin tulot muodostuvat minun käyttötililtäni ja mieheni omaltaan siirtämistä rahoista.

Uudet budjetit ensimmäiselle ja toiselle vuodelle:



Käyttörahat: 1. vuosi
  • 100 euroa lisätty tuloihin (harrastuksesta tulevat lisätulot)
  • Ylimääräiset herkut, koti/sisustus ja ravintolat vedetty nollille. Tarkoitus vältellä näitä tai maksaa ruokatililtä
  • Muita ylimäärisiä kuluja ja koiriin liittyviä kuluja oli nostetttava (mm. veromätkyt, koulutusmaksu, hajonnut tabletti, koirien eläinlääkärikulut)
  • Lasten 40 euroa on heidän tileilleen menevä säästösumma, muut kulut maksetaan ruokatililtä.
  • Asumiskuluja pienensin hieman, koska saimme lainan marginaalia neuvoteltua pienemmäksi


Ruokatili: 1. vuosi
  • Autokuluista oli unohtuneet bensat ja muut maksut, jotka nyt mukana. Voi tosin olla, että saadaan vuoden sisällä maksettua laina pois, jolloin kulut tippuvat huomattavasti
  • Ruokakuluja pienensin, koska haluan tavoitteen olevan tarpeeksi tiukka. 
  • Yhteiset laskut laskin summaamalla vakuutukset, netin, tv:n, sähköt ja lisäämällä hieman ekstraa.

Ensimmäisenä vuonna jää säästöön hyvä määrä rahaa ruokatilille. Toisena vuonna kuluja tulee olemaan enemmän lasten päiväkotimaksujen vuoksi, joten saattaa olla, että noita säästöjä kaivataan silloin.

Nämä budjetit ovat tavoitteita ja tiukassa tilanteessa meillä on puskurirahasto käytettävissä. Elämme niin, että tuota rahaa ei olisi ja ensin karsimme säästämisestä. Tarkoitus on, että kovinkaan paljoa ei tällä projektilla olisi elintasoon vaikutusta. Haluan, että budjetti toimii ihanteellisena tavoitteena, ennuste on sitten asia erikseen.


Vaikutus koko projektin tavotteisiin

Projektin tavoitteena oli säästää 60 000 euroa nykyisen asuntolainan maksamisesta kertyvien säästöjen ohella. Näillä budjeteilla tilanne näyttäisi kuuden vuoden kohdalla seuraavalta:
  • Nyt 16 800
  • 1. vuoden jälkeen 20 000 euroa
  • 6. vuoden jälkeen 73 400 euroa
  • 6. vuoden jälkeen 86 200 € (jos säästöä 800 €/kk, korko 4 %  ja alkupääoma 17 000 euroa)
Asunnosta maksettu lainanlyhennys kuukaudessa 750 € eli nettovarallisuus asunnosta kuudennen vuoden jälkeen:
  • nyt 62 400 €
  • 6. vuoden päästä 115 000 euroa, jos korkotaso pysyy samana.

Yhteensä nettovarallisuus kuuden vuoden jälkeen 201 000, jos saadaan 4 %:n tuotto sijoituksille ja asuntolainan korko pysyy suunnilleen samana. Pelivaraa siis melkein 40 000 euroa alkuperäiseen tavoitteeseen. Siinä saa vähän korot noustakin tai muutama kuukausi mennä peballeen. 

maanantai 22. elokuuta 2016

Ruokalistan suunnittelusta

Ruokakuluissa säästämisen olennainen osa on suunnitelmallisuus ja sitä kautta ruokalistaan perustuva kauppalista. Ennen kuin aloin ruokalistoja suunnittelemaan, tuntui kovin työläältä keksiä vaihtuvia aterioita. Kaupassa käytiin päivittäin  ja mietittiin päivän ruuat vasta lihatiskin äärellä. Tuli ostettua mitä sattuu, hävikki oli suurta ja raaka-aineet kalliita. Nykyään melkein odotan viikon kauppareissua ja listan suunnittelua. Hävikki on olematonta ja ruoka vaihtelevampaa, maistuvampaa sekä edullisempaa.


Runko

Aluksi kannattaa suunnitella viikottain toistuva ruokalistan runko eli pääproteiini ja lisukkeet. Kauden kasvikset on hyvä pitää mielessä ja niitä suosia resepteissä.

Olemme aina syöneet paljon lihaa, eivätkä kasvikset ole kuuluneet ruokavalioon pääruokana. Viimeiset pari viikkoa olen tehnyt kokeiluja soijarouheella; makaronilaatikkoa, lasagnea ja nyt bolognesea. Hyvältä ovat maistuneet,  eikä hintakaan päätä huimaa,  kolmen euron pussi riittää ainakin kuuteen ruokalajiin. Jatkossa aiomme pitää kasvisruokapäivän vähintään kerran viikossa. Myös punaista lihaa on tarkoitus vähentää. 

Uusi viikkoruokalistan runko näyttää tältä:
  • 1 kasvisruoka
  • 1 kalaruoka
  • 1 einesruoka (mm. makkara-, nakki- tai lihapullaruoka)
  • 3 kanaruokaa
  • 2 punaisesta lihasta valmistettua ruokaa
  • Lisukkeeksi perunaa, riisiä, nuudeleita, pastaa ja kuskusta
  • Kausikasvikset elokuussa: mm. paprika, kesäkurpitsa, kukkakaali, parsakaali, tomaatti, peruna, kurkku, salaatit, sipuli, päärynä ja omena

Kahdeksan ruokalajia siksi, että yritän tehdän ostokset yli viikoksi, jotta isompia kauppakäyntejä olisi kuussa enintään neljä. Yhden ruokalajin täytyy riittää ainakin kuuteen annokseen, eli kolmelle hengelle lounaaksi ja illalliseksi. 

Kaapista

Seuraavaksi hyödynnän suunnittelussa jo kaapista löytyviä raaka-aineita.
  • Broilerin koipireisiä
  • Broilerin paistisuikaleita
  • Broilerin leikkeitä
  • Jauhelihaa
  • Kalanugetteja
  • Soijarouhetta
  • Kuskusta
  • Pastakastiketta
  • Erinäisiä itämaista mausteita ja kastikkeita
  • Rakettispaghettia


Ruokalista

Selaan vielä Lidlin tarjoukset ja netistä reseptejä. En usein käytä reseptejä semmoisenaan, vaan korvaan kalliimpia kasviksia sesongin kasviksilla, yrtit korvaan omasta maasta löytyvillä tai yrttiseoksella, vaikeasti saatavia tai muita kalliita aineksia jätän pois kokonaan. 

Tämän viikon ruokalistamme näyttää tältä:
  • Kanaa kung po & riisiä
  • Kookoskanaa & nuudeleita
  • Kuskuskanaa 
  • Makkarakastiketta & perunoita
  • Lihamureketta & muusia
  • Kalanugetteja & muusia
  • Soijabolognesea & pastaa
  • Spaghettivuokaa

Ostettavaksi jää lähinnä aamiais- ja välipalatarpeet, vihannekset, hedelmät ja täydennykset peruselintarvikkeisiin kuten maitotuotteet, jauhot, munat, soija ja kaurahiutaleet.


Tulos

Viikon kauppareissun saldoksi tulee 68 euroa, jonka lisäksi kävin viikolla ostamassa vaippoja ja alelihoja (ja herkkuja myönnettäköön) 45 eurolla. Täytyy käydä vielä yhdellä reissulla hakemassa maitoa ja muutama puuttuva tuote kuten kookoskerma ja soija, n. 15 € on varattu niihin.

Viikon ruokaostosten kokonaissummaksi muodostunee enintään 130 euroa. Säästöä ruokakaupan valinnasta ja alelihoista tuli jo noin 20 euroa eli 13 %. Olen tyytyväinen,  koska viikkobudjetti alittui (145€) ja tähän mahtui lihoja seuraavallekin viikolle.

Jos olisi halunnut säästää enemmän, olisi voinut jättää esimerkiksi kookoskerman väliin sekä leipoa itse leivät. Kokonaisuuteen noilla ei ole kuitenkaan suuren suurta vaikutusta, joten nyt vaan nauttimaan kokkailusta ja tuotoksista.






perjantai 19. elokuuta 2016

Itsepalvelukirppis yllätti

Tekemästäni siivousurakasta seurasi 11 Ikea-kassillista myytävää rompetta. Nyt ne ovat itsepalvelukirppiksellä käyneet ja tässä lukuja:
  • 7 päivää
  • 51,30€ kuluihin (pöytä+ lisätarrat+ provisio)
  • 176,80€ myyntiä
  • 125,50 € voittoa
  • 111 myytyä tavaraa (44% kaikesta)

Tavoitteena oli päästä tavarasta eroon ja saada ainakin omat takaisin. Tuo tavoite ylittyi kirkkaasti. Olen todella tyytyväinen saatuun summaan, koska tavaroiden keskihinta oli vain 1,60€.

Myyntiin varmasti vaikutti se, että myin todella hyvälaatuista, puhdasta ja ehjää tavaraa halvalla. Hintahaarukka vaihteli 20 sentin ja kahdeksan euron välillä. Jatkossa aion myydä suuremmat tavaramäärät itsepalvelukirppiksellä ja pienemmät Torissa tai Fb-kierrätysryhmissä. Yksittäisille arvokkaammille tai erikoisemmille tavoille Tori on mielestäni parempi kanava, koska siellä ei ole ylimääräisiä kuluja ja asiakaskunta on laajempi. Nytkin myyn sivussa siellä muun muassa äitiystakkia, häämekkoa ja myymälävaakaa.

Noin puolet kamoista jäi myymättä ja ehdinkin jo varata toisen viikon lähitulevaisuuteen. Toivottavasti saamme myytyä silloin suurimman osan jäljelle jääneistä tavaroista sekä tavarat, jotka saadaan kasaan pengottuamme vielä miehen kaapit ja vanhempieni vintin. Toisella kertaa varmasti uskaltaudumme pyytämään parempaa hintaa ja myös tavaroiden järjestämisestä järkevämmin on kokemusta.

Tietyt itsepalvelukirppikset hyödyntävät kirppisvaraus.fi sivustoa. Sivustolla voi kätevästi varata pöydän, joissain tapauksessa tulostaa laput ja seurata myyntiä reaaliajassa. Oli todella kutkuttava tarkistaa muutaman kerran päivässä myynnit ja laskeskella kassaan kilahtavia roposia. 

Olen aiemmin ollut myymässä vain perinteisellä kirppiksellä, jossa seistä nökötetään pöydän ääressä, satoi tai paistoi. Siihen verrattuna homma oli huomattavasti yksinkertaisempaa ja vaati vähäisempää panosta. Hain hintatarrat etukäteen, hinnoittelin tuotteet, roudasin edellisenä päivänä puolet tavaroista kirppikselle ja järjestelin ryhmittäin. Joka päivä vein uuden kassillisen rompetta, siistin paikkoja ja järjestelin uudestaan. Toiseksi viimeisenä päivänä pistin pöydän -50%-alennukseen, viimeisenä päivänä keräsin loput tavarat pois ja minulle tilitettiin myynnit.

Ei voi kuin suositella itsepalvelukirpputoria kaikille, jotka harkitsevat isomman tavaramäärän myyntiä. 




keskiviikko 17. elokuuta 2016

Ystävät ja raha

Nuorempana olin aina kaveriporukassa se, jolla oli rahaa ja joka lainasi muille. Muutin ensimmäisenä omilleni ja kävin kokopäivätöissä. Vaikka palkka oli ruhtinaalliset 6,78€/tunti, menot olivat pienet ja aina jäi säästöön. Harrastin lähinnä kavereiden kanssa hengailua ja varsinkin baarissa käydessämme, olin se jonka puoleen käännyttiin käsi ojossa. Nämä kääntyjät olivat usein vielä kotona asuvia poikia, joiden viikkorahat eivät riittäneet sosiaalisen elämän ylläpitoon. Kiltteyttäni ja myös osaksi sen vuoksi, etten halunnut illan loppuvan, lainasin rahaa ja usein vanhojen lainojen päälle. Seuraavalla viikolla sitten penäsin rahoja ja harvemmin sain kaikkea takaisin. Tämä toistui usein ja vihdoin, lyötyäni pääni seinään monta kertaa, opin tunnistamaan kelle voin lainata, minkälaisia summia ja missä tilanteissa.

Suurin osa noista ihmisistä on vieläkin elämässäni viisitoista vuotta myöhemmin. Muutamia en välittäsi nähdä, koska koen yhä jonkintasoista loukkaantumista maksamattomista veloista. Kaikista pahimpia ovat olleet tilanteet, joissa koen tulleeni huijatuksi, rahoja ei ole koskaan ollut aikomus palauttaa tai huijattu summa on ollut suurempi kuin tarve. Jälkikäteen olen saanut selityksia ja naureskelua osakseni, mikä on tuntunut nöyryyttävältä. Juurikaan muista asioista en kanna kaunaa yhtä kaukaa historiasta. Heitä voin toisaalta myös kiittää siitä, että en enää niin sinisilmäisesti luota kaikkiin.

Toisaalta on kavereita, jotka ovat lainanneet, palauttaneet kiitoksien kera sovitusti ja vielä ehkä pyöristäneet summan ylöspäin. Näille lainaan ilomielin ja toivon, että nämä ystävät pyytävät lainaa, jos sitä tarvitsevat.

Parhaiden ystävieni kanssa meillä on jonkinlainen yhteisymmärrys lainaamisesta, välillä joku ehkä maksaa enemmän ja seuraavalla kerralla toinen. Emme laske senttejä, eikä kukaan pyri hyötymään muiden avokätisyydestä. Tämä porukka on myös se, missä melko avoimesti voin puhua raha-asioista. On mahdollista keskustella palkoista,  asuntolainoista ja vaikka sijoittamisesta. Tosin tällä hetkellä keskustelut ovat lähinnä vauvoja, vaipanpaihtoa, uhmaikäisiä, imetystä ja raskauksia täynnä.

Olen ollut niin kahjo,  että olen perustanut yrityksen ystävän kanssa. Ystävälle ei oikein ollut numerot hallussa ja niinpä minä hoidin kirjanpidon, palkat ja muut maksut. Olen täysin vakuuttunut, käsi sydämellä, että kaikki rahat jaettiin pilkulleen tasan. Ehkä tämä jako auttoi siinä, ettemme koskaan riidelleet rahasta. Yrityksen lakkauttamisen jälkeen olemme yhä aktiivisesti tekemisissä, olimme toistemme kaasoja ja lasten kummeja. Meitä ei yhteinen yritys erottanut, vaikka nyt tiedän paremmin, miksi semmoista voi tapahtua.

Minä olen myös joskus, ja yleensä siksi, että lompakko on unohtunut kotiin, joutunut lainaamaan rahaa ystäviltä.  Laina painaa ja haluan saada sen heti pois päiväjärjestyksestä. Maksan siis mahdollisimman pian, kun olen nettipankin ääressä. Tästä syystä minun on ehkä vaikea antaa ymmärrystä toisen ääriään edustajille. Laina on luottamuksen osoitus, enkä halua rikkoa sitä.

Ystävyyteen kuuluu luottamus ja raha-asiat vaativat sitä. Luottoa voi olla ilman rahakytköksiä ja se usein onkin parempi kavereiden ja varsinkin uusien tuttavuuksia kanssa. Arvostan parhaita ystäviäni todella paljon. Annan erityisesti arvoa sille, että voin keskustella heidän kanssaan mistä tahansa, myös rahasta ja tiedän, että voin luottaa heihin aina.


Yksinäisyys on musertavampaa kuin rahattomuus.


maanantai 15. elokuuta 2016

S-Market vs Prisma: ero jopa 27%

Olen jostain syystä aina luullut, että ruokakaupoissa hinnat ovat ketjukohtaiset, että saan maitopurkin tai juustopaketin samaan hintaan Prismasta ja S-Marketista. Nyt kun olen kiinnittänyt aikaisempaa selkeästi enemmän huomiota hintoihin huomaan, että näinhän ei selkeästi ole.

Meillä tulee tehtyä täydennysostoksia S-Marketissaa.  Tässä vähän vertailua,  jos olisimme nuo ostokset tehneet Prismassa:
  • Jäävuorisalaatti 3,15€/kg vs 3,19€/kg
  • Halloumi juusto Rb 2,75€ vs 2,59€
  • Miniluutomaattirasia 1,35€ vs 1,25€
  • Hornet siipipalat 2,79€ vs 2,59€
  • Luomu rasvaton maito 1,09€ vs 0,98€
  • Kevytmaito 0,82€ vs 0,70€
  • Koipireisi 2,49€/kg vs 1,89€/kg
  • Sinihomejuusto 2,45€ vs 2,39€/kg
  • Liquorice drage 2,68€ vs 2,59€
  • Valkohomejuusto 2,65€ vs 2,45€
  • Mansikkakeitto light 1,69€ vs 1,65€
  • Sika-nautajauheliha 23% 2,49€ vs 2,09€
  • Rotan rykäisy-tikkari 0,24€ vs 0,19€
  • Korppujauhoja x-tra 0,95€ vs 0,79€
  • Valkosipulimurska 2,95€ vs 2,95€
  • Isot kananmunat 15 kpl 2,45€ vs 1,79€
  • Persikka-passionrahka 2,09 vs 1,95€
  • Banaani 1,39€/kgvs 1,18€/kg
  • Sipulipussi 1kg 1,75€ vs 1,69€
  • Kermajuusto 17% 4,49€ vs 3,93€
  • Libero comfort 3 mega 14,49€ vs 14,49€
  • Soijarouhe vaalea 2,99€ vs 2,99€

Ainoastaan salaatti oli halvempi S-marketista ja valkosipulimurska, vaipat ja soijarouhe saman hintaisia. Erityisen suuri ero oli kermajuustossa (12,5% edullisempi Prismassa), kananmunissa (27%), banaanissa (15%), koipireisissä (24%) ja jauhelihassa (15%). Jos tällaisella kauppalistalla menisi ostoksille tulisi hintaa S-Marketissa 60,19€ ja Prismassa 56,31€ eli Prisma olisi 6,5% edullisempi. Jos vaippoja ei huomioida, on ero 8,5%.

Eli jatkossa minä ainakin  pyrin tekemään mahdollisimman suuren osan ostoksista Prismassa ja Lidlissä ja välttämään S-Markettia, Alepasta puhumattakaan.



lauantai 13. elokuuta 2016

Suuri vakuutusvertailu

Olen suunnitellut vakuutusten kilpailuttamista jo pidempään. Viime kuussa sain aikaiseksi tarkistuttaa Kaskon ja säästöä tuli pelkästään sillä noin 300 euroa. Lähtösysäyksen kaikkien vakuutusten kilpailuttamiselle sain muutama viikko sitten Fennian vakuutusmyyjän puhelusta. Päätin soittaa muutkin vakuutusyhtiöt läpi ja kerätä tarjoukset olemassa oleville vakuutuksillemme. Ennestään meillä on kaikki muut vakuutukset Ifillä paitsi koiravakuutukset Lähitapiolassa. 





Homma oli melkoinen, mutta nyt se on tehty. Ehdot saattavat hieman poiketa vakuuttajalta toiselle, mutta ovat meille räätälöityjä kaikilla. Vertailukelpoisuuden vuoksi kotivakuutus sisältää myös matkatavarat, oikeusturvan ja vastuuvakuutuksen. Kaikilla yhtiöillä on käytetty LähiTapiolan koiravakuutusta, Popilla Ifin henkivakuutusta ja LähiTapiolalla Turvan henkivakuutusta. Ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon valitsin Ifin,  Lähitapiolan ja PopVakuutuksen. Näiden edustajien kanssa viestiteltyäni ja soiteltuani lisää sain hintoja hilattua alas vielä muutamalla kympillä. 

Tässä neljä potentiaalisinta yhdistelmäratkaisua:



Vaihtoehto 1

Kaikki muut vakuutukset Lähitapiolalta, jolloin keskittäjäalennus 17 %, myös koiravakuutuksista. Liittoalennuksen vuoksi henkivakuutus Ifiltä.

Vaihtoehto 2

PopVakuutuksen autovakuutukset, jotka 15000 euron rajalla edullisimmat. Ifin keskittäjäale tippuu tällöin 16%:sta 11%:iin. 

Vaihtoehto 3

PopVakuutuksen autovakuutukset, jotka 15000 euron rajalla edullisimmat. LähiTapiolan keskittäjäale tippuu tällöin 17%:sta 13%:iin.

Vaihtoehto 4

Auto- ja kotivakuutukset Popilta. tällöin ei keskittämisaleja muilla yhtiöillä.



Lopulliseksi voittajaksi meille näistä selvisi vaihtoehto 1. Suurin syy oli edullinen autovakuutus ja keskittämisestä johtuva alennus koiravakuutuksista. Ilman koiravakuutuksia olisimme päätyneet vaihtoehtoon 4. 

Tässä muita huomioitani:
  • Kannattaa puhua vakuutusmyyjän kanssa eikä puhelinpalvelun, antavat paremmin alennusta
  • Lähitapiola on ainoa, jolla on ikärajaton koiravakuutus ja samalla siis ainoa, joka meille sopii
  • Autovakuutuksista edullisimmat olivat PopVakuutuksen Kasko ja liikennevakuutukset,  kun ajokilometrejä on vuodessa alle 15 000
  • Reilusti halvin henkivakuutus on Ifillä liittoalennuksen kera
  • Keskittämisalennus voi olla, jopa 16-17%, jos mukana auto- ja kotivakuutus
  • PopVakuutuksen edulliset autovakuutukset eivät korvaa alennuksen määrässä keskittämisestä johtuvia alennuksia muissa vakuutuksissa, jos vakuutuksia yhtä kattava setti kuin meillä
  • Henkivakuutuksissa suurimmat erot yhtiöiden välillä, liiton vaihtuessa täytyy kilpailuttaa uudestaan (Turvan henkialennuksessa huomioitu jo liittoale)
  • Jatkossa mietittävä henkivakuutusten ja koiravakuutusten tarpeellisuutta. Nyt halutaan pitää, kun varallisuus vielä matala ja koirat vanhoja ja sairaita.
  • Jos jollain yhtiöllä joku vakuutus on edullinen, on usein toinen vakuutus keskimääräistä kalliimpi.
  • Vakuutusyhtiöt tarjoavat usein lisäporkkanana määräaikaisia alennuksia tietyistä vakuutuksista. Näissä laskelmissa mukana vain jatkuvat alet.

Muissakin talousblogeissa on ollut lähiaikoina kirjoituksia vakuutuksista (mm. Rikas erakkoTuhlaajasta visukintuksiYksinhuoltajan selviytymisopas)ja samansuuntaisia havaintoja Popvakuutuksen edullisesta autovakuutuksesta. Vakuutusten määrä ja tarpeellisuus on myös ollut tapetilla ja syytä meidänkin miettiä huolella jatkossa, kun varallisuus kasvaa.

Kaiken kaikkiaan hyvä harjoitus, jota voin suositella muillekin. Ero kalleimman ja halvimman vaihtoehdon välillä oli huimat 756 euroa ja nämä kuitenkin tuoreita hintoja. Ero saattaa olla huomattavasti isompi, jos tarkistusta ei olla tehty viime vuosina. 

Säästöä meille vaihdosta vuositasolla 197 euroa!



perjantai 12. elokuuta 2016

Hoitovapaan järjestäminen

Kun äitiysloma loppuu seuraavan vuoden alkupuolella, koittaa taloudellisesti tiukille vievä hoitovapaa. Lapsi on sen verran pieni, että vielä en päiväkotiin halua laittaa, mutta niin on pieni kodinhoidontukikin. Usein oletus on, että äiti jää kotiin hoitamaan pieniä lapsia, isä jatkaa töissä ja säästöt pistetään haisemaan. Voinko olla hyvä äiti ja olla kajoamatta säästöihin samanaikaisesti? Tienaan enemmän kuin mieheni, joten minun kotiinjäämiseni vaikutus perheen talouteen olisi huomattava. Lisäksi on myös henkinen puoli. Itse viihdyn töissä ja kaipaan muutaki kuin lastenhoitoa.

Mitä vaihtoehtoja meillä on?

  1. Äiti jää hoitovapaalle ja isä jatkaa töissä.
  2. Isä jää hoitovapaalle, äiti menee töihin
  3. Lapsi menee päiväkotiin, molemmat vanhemmat töissä
  4. Molemmat vanhemmat tekevät töitä osa-aikaisena (3 päivää viikossa)
  5. Äiti tekee töitä osa-aikaisena kolme päivää/vko, isovanhemmat auttavat
  6. Isä tekee osa-aikaisena 3päivää/vko, isovanhemmat auttavat
  7. Isovanhemmat hoitavat, vanhemmat töissä
  8. Äiti tekee töitä neljänä päivänä viikossa, isä kolmena, isovanhemmat auttavat 
  9. Molemmat vanhemmat trkevät töitä neljänä päivänä viikossa, isovanhemmat auttavat

Esikoisen kanssa tein ensimmäisen kuukauden kolmepäiväistä työviikkoa, seuraavat kaksi kuukautta neljäpäivästä ja seuraavat kaksi mies oli isyysvapaalla ja kesälomalla. Mummit hoitivat työpäivän ajan. Järjestely toimi varsin hyvin ja kaikki olivat tyytyväisiä. Nyt kun olen vaihtanut työpaikkaa, on toinen mummi logistisesti sijoitettu mahdottomaan paikkaan ja toinen voi luultavasti hoitaa vain 1-3 päivää viikossa.

Noista yllä olevista vaihtoehdoista järkevimmiltä tuntuvat numerot 2, 5, 6, 8 ja 9. Lasketaan mitä kukin vaihtoehto tulisi tarkoittamaan kuukausittaisina nettotuloina, kun huomioidaan palkat, kodinhoidontuki ja lapsilisät.

Nettotulot ovat yhteensä noin 5 200 euroa, kun molemmat ovat töissä. Nettotulot nyt, kun minä olen äitiyslomalla ovat n. 4 200 euroa. Laskuihin ja elämiseen tarvitaan ihan minimissään 3200 euroa.

  1. 2600€
  2. 3550
  3. 5200 €
  4. 3550 €
  5. 4350 €
  6. 4750 €
  7. 5550 €
  8. 4150 €
  9. 4550 €

Tulot vaihtelevat 2600 euron ja 5550 euron välillä. Parhaimmilta vaihtoehdoilta tuntuvat vaihtoehdot 8 ja 9 eli molemmat meistä tekisivät töitä 3-4 päivää, joista yksi miehen työpäivistä sijoittuu viikonlopulle. Näin tarvittaisiin  mummilta hoitoaikaa vain 1-2 päivälle ja rahallinen vaikutus vanhempainrahakauden tilanteeseen verrattuna olisi melko neutraali.

Päätös hoitovapaan järjestämisestä tehdään vasta loppuvuodesta ja siihen vaikuttavat muutkin tekijät.  On kuitenkin mielenkiintoista pohtia vaihtoehtoja etukäteen. Päädytään sitten mihin tahansa ratkaisuun, on kyse noin neljästä kuukaudesta ennen miehen pidempää isyysvapaata ja kesälomia, joten varmasti pärjäämme.  Tärkeintä tässä ovat lapset, eli pyrimme ratkaisuun, jossa kaikki ovat tyytyväisiä; lapset saavat olla vanhempiensa kanssa, vanhemmat lastensa kanssa, äiti saa omaa aikaa töissä ja toimeentulo on riittävä.



keskiviikko 10. elokuuta 2016

Pakkomielteenä säästäminen?

Eräs blogin lukija vähän epäileväisesti kysyi, ettei vaan rahan säästämisestä ole tullut pakkomielteistä? Ymmärrän hyvin tuon kysymyksen. Jos lukee tekstejä ja näkee sanoja kuten stressi ja ahdistus, lukee tavoitteita, jotka saattavat tuntua liioitelluilta ja esimerkkejä säästämisestä, voi tuntua siltä, että tuon päähän ei kyllä mahdu muuta kuin raha, raha ja raha. Eikö se ollenkaan mieti oikeasti köyhiä tai tulojen ja menojen balanssin kanssa kärvisteleviä ihmisiä,  joilla ei ole puskurirahastoa? Ihmisiä, jotka haaveilevat velattomasta elämästä tai normaalista toimeentulosta?

Mahtuu ja mietin

Mutta ei pääsääntöisesti tässä blogissa. Tämän blogin aiheena on säästäminen, sijoittaminen ja urankehittäminen, esimerkkinä toimin minä. Elämässäni on paljon rakkaita ihmisiä ja harrastuksia, mutta ne eivät liity aiheeseen. Kurjemmassa asemassa oleville tarjoan ajateltavaa ja toivottavasti muutamia ideoita.

Projektini tarkoituksena on saada säästettyä mahdollisimman paljon rahaa kuudessa vuodessa, sen suuremmin vaikuttamatta elintasoon. Rahat haluan käyttää mukavampaan asumiseen eli ihan tavalliseen perheasuntoon. Tähän päästäkseeni tavoittelen myös etenemistä uralla ja hyvän sijoitussuunnitelman toimeenpanoa. Toiset säästävät ennenaikaiseen eläkkeeseen, velattomuuteen tai vaikka lasten harrastuksiin. Kaikki ihan hyviä kohteita ja kaikki säästämistä tulevaisuuteen.

Olen toiminut tietyllä tavalla, että olen saavuttanut lähtötason, vakituisen työn ja puskurin. Tie kouluttautumattomasta hampurilaisravintolan työntekijästä tähän pisteeseen ei aina ole ollut helppo ja olenkin äärimmäisen ylpeä itsestäni. Jotain olen varmasti oppinut säästämisestä ja uranluomisesta tuon matkan varrella ja sitä voin nyt hyödyntää ja kehittää tässä projektissa. 

Myönnän, että välillä säästeliäisyys menee älyttömäksi, kun koen syyllisyyttä ostettuani muutamalla eurolla munakellon tai kympillä lounaan. Munakello korvasi rikkoutuneen ja lounas toi iloa, kun sain nauttia sen ystävien kanssa pitkästä aikaa. Näin järkeiltyäni, katosi myös syyllisyyteni. Jos olisin ostanut kolmannen munakellon tai söisin jatkuvasti ulkona, saisi vähän syyllisyyttä tunteakin. Tärkeintä on tunnistaa ostosten tarpeellisuus. Ja sitä tässä opetellaan jatkuvasti. 

Muita talousblogeja lukiessa ei voi kuin ihailla kulujenkarsintaa ja vähällä pärjäämistä. Säästöprosentit huitelevat 60-70 prosentissa. Itselläni vastaava luku on 20-30%. En kuitenkaan tavoittele samaa, vaan pyrin säästämään siinä, mikä tuntuu hyvältä meidän perheen kannalta.

Äitiyslomalla ollessani on tämä blogin kirjoittaminen ja koko projekti muodostunut varsinaiseksi henkireiäksi. Minulle tuottaa iloa kyetä löytämään tapoja säästää tai järkeistää talouttamme. Blogia pidän itselleni päiväkirjana ja tsemppikanavana. Hyvät vinkit, neuvot ja kommentit ovat tervetulleita. Ihmettely, kritiikki ja haastaminen on sallittua.

Tasaisin väliajoin varmistan mieheltä, että ei kai projektilla ole ollut liikaa vaikutusta arkeen. On kuulemma ollut paljonkin, teen parempaa ruokaa, olen innostuneempi asioista, meilä on siistimpää, saan enemmän aikaan ja kaiken huipuksi on muutama kilokin tippunut.