Viime viikolla tapahtui muutos. Osallistuin palaveriin, jossa ymmärsin asioista jotain, pystyin esittämään järkeviä vasta-argumenttejä ja tunsin olevani hyödyksi. Tuon palaverin jälkeen hyvä meininki on vain kiihtynyt. Paras palkka tuli loppuviikosta, kun esimieheni lähetti kehut hyvin tehdystä työstä. Tuo viesti muutti mieleni täysin ja sai minut tajuamaan, että tässä alkukankeudessa on ollut kyse vain mukavuusalueen ulkopuolelle joutumisesta.
Nämä kehut saivat minut miettimään kehujen tärkeyttä työmotivaation ylläpitäjänä. Luin tutkimuksesta, jossa todettiin ylivoimaisesti suurimmaksi työmotivaattoriksi onnistumiskokemukset. Ja onnistumiskokemukset välittyvät kehuja kautta. Edellisessä työssäni, jossa viihdyin todella hyvin, kehumisen ilmapiiri oli jatkuvasti läsnä. Nykyisessä työssäni ei niinkään. Tämä yksi simppeli viesti sai kuitenkin motivaationi pomppaamaan kattoon ja odotan innolla huomista työpäivää.
Haluan haastaa teidät kaikki kehumaan ainakin kerran päivässä seuraavan kuukauden ajan. Niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaa, eivät kehut ole arkipäivää monissa työyhteisöissä. Siispä kehukaa esimiehet alaisianne, työntekijät toisianne, toimittajat asiakkaitanne ja asiakkaat toimittajia. Älkää myöskään unohtako tärkeintä, eli kehukaan myös leheisiänne.
Koska sinä olet viimeksi henkilökohtaisesti kehunut kollegaasi, esimiestäsi tai alaistasi?
Amen! Muistakaa kehua myös esimiehiänne ainaisen valittamisen sijasta :) Mikä meni hyvin, mikä meni huonosti - palaute on avain kehittymiseen. Ja töissä pitää suhtautua objektiivisesti, kyse on asioista, ei ihmissuhteista.
VastaaPoistaNiinpä. EsimiehelleKim tulee antaa palautetta. Jossain on menty metsään, jos ei voi.
PoistaJoo-o, pitkä matka kehuihin, kun tervehtiminenkin on ylivoimaista meillä töissä :(
VastaaPoistaMutta hieno asia, jolla ihan jokainen voi tehdä hyvää!
Mieheni on vastaavanlaisessa paikassa töissä ja siellä ei kyllä työtyytyväisyysmittausten tuloksilla juhlita.
PoistaHyvä pointti, ja tärkeää on myös kehua välillä itseäkin :)
VastaaPoistaNiinpä. Usein ollaan liian vaatimattomia. :)
PoistaKehuilla se kissakin elää =D
VastaaPoistaVälillä sitä tuntee itsensä jotenkin lapselliseksi, kun kaipaa kehuja. Ehkä jatkossa kissaksi?
PoistaOlen saanut pojilta töissä epäileviä katseita ja kysymyksen mitähän nyt on tulossa kun tulit kiittelemään. Että se niistä kehuista😀 Olenkin sanonut heille, että suomalaisten on hirveän vaikea ottaa kehuja vastaan, aina ollaan epäilemässä että mikähän ketunhäntä tässäkin on kainalossa. Huoh! Ja sitten kun annan ei niin hyvää palautetta, sanotaan että miksi täällä johdetaan kepillä eikä porkkanalla😂
VastaaPoistaEhkä pitää minun vielä harjoitella ulosantia ja tyyliä.
Mutta hienoa kun jaksoit olla töissä aktiivinen, olinkin varma että kompetenssisi huomataan! Jes!!
Kiitos tsempistä. Ja kyllä ne niistä kehuista tykkää, vaikka vähättevätkin. 😀
PoistaJos oma pomoni on hiljaa, hän on joko tyytyväinen tai tyytymätön. Aina ei ota selvää. Positiivista ja negatiivista palautetta saa todella harvoin.
VastaaPoistaTosin olen oppinut tuntemaan pomoni jo sen verran hyvin, että tiedän yleensä jo siitä hiljaisuudestakin onko hän tyytyväinen vai ei :D
Itse yritän muistaa antaa palautetta omille alaisilleni kun sille on aihetta. Toisaalta se pieni kiitoskin jostain hoidetusta jutusta on jo hyvä palaute. Pieni juttu, mutta iso merkitys. Sen asian kun vielä pystyisin opettamaan pomolleni :)
Olen nyt muutaman päivän elänyt haastetta ja haastavaa on ollut. Kiitokset on helppoja, mutta aito kehuminen yllättävän vaikeaa. Olen kyllä rimaa hipoen onnistunut päivätavoitteessa. Ehkä siitä tulee pikkuhiljaa luontevampaa.
PoistaOn myös hyvä oppia ottamaan vastaan palautetta -ainakin itse menen vaikeaksi kun minua kehutaan. Vaikea sanoa muuta kuin alkaa vähätellä itseään.
VastaaPoistaSama vika. :)
PoistaMothers in business kannustaa myös tänään naistenpäivän kunniaksi kehumaan =) http://www.mothersinbusiness.fi/kehutaan-toisiamme/
VastaaPoistaKatos vaan mähän olen ihan ajan hermoilla :)
Poista