Rakkaat, kalliit lemmikkimme

Ennen tätä vuotta en ole uskonut, kun joku on väittänyt koirien tulevan kalliiksi.

Minulla meni viime vuonna 85 euroa kuussa kahden koiran ylläpitoon sekä eläinlääkärikuluihin ja 700 euroa vakuutuksiin. Yhteensä siis 1720 euroa. Saattaa tuntua suurelta summalta varsinkin koirattomalle, mutta itse pidän sitä kohtuullisena korvauksena saamastani ilosta.

Kalliit...

Huomasin kesällä toisella koiralla hampaissa vikaa ja eilen sitten kävimme hammaslääkärissä. Seitsemän hampaan poiston jäleen laskun summa oli mukavat 1060 euroa. Hyvästit muutaman kuukauden säästötavotteille. Tämän lisäksi toisen koiran nivelrikko on alkanut kiukuttelemaan keväällä ja ortopedeihin, eläinlääkäreihin,  akupunktioon ja lääkitykseen on mennyt muutaman kuukauden aikana toinen tonni. 

Kahden koiran vakuutukset maksavat vuosittain 700 euroa, mutta vakuutus ei korvaa hammashoitoa. Nivelrikon se tässä tapauksessa korvaa ja sen hoidosta onkin saatu noin 700 euroa takaisin, eli omillaan ollaan. Vielä on tulossa luultavasti muutama visiitti eläinlääkärille ja lisää lääkkeitä, myös fysioterapian ja osteopatian mahdollisuutta on väläytelty. Vakuutusehdot muuttuivat keväällä epäedullisemmiksi, kun omavastuu muuttui tapaturmakohtaisesta käyntikohtaiseksi. Satasen jatkohoitokäynnistä jää itselle maksettavaa noin 70 euroa, kun ennen se oli 25 euroa. Harkitsen tosissani toisen, terveemmän koiran vakuutuksen irtisanomista (täällä lisää vakuutuksista). Jos joskus uuden pennun otan, taitaa vakuutus jäädä hommaamatta.

Tämän vuoden koirakulut tulevat olemaan arviolta 3500 euroa eli vajaa 300 euroa kuussa, mikä on noin tuplat viime vuoteen verrattuna. Pikaisella laskutoimituksella koirat ovat tulleet maksamaan elinaikanaan vajaat 30 000 euroa. Tämä pitää sisällään hankintahinnat, ruuat, tarvikkeet, vakuutukset ja eläinlääkärit. Trimauksista, harrastuksista tai lomahoidoista ei ole juuri kuluja tullut. Ei enää tunnukaan kovin halvalta tämä harrastus. 

...mutta rakkaat

Koirat on otettu yli kymmenen vuotta sitten sillä ajatuksella, että minä olen niiden omistaja, mutta vanhempani osallistuvat aktiivisesti hoitoon ja maksavat puolet kuluista. Meillä on siis yhteishuoltajuus ja elämäntilanteen mukaan koirat ovat olleet välillä enemmän heillä ja välillä minulla. Tällä hetkellä vanhempi koira kokee stressaavaksi uhmaikäisen ja vauvan aiheuttaman metelin eli koirat ovat pääosin vanhemmillani. Hoitopaikka on aina taattu ja myös yllättävät kulut kuten hammashoidot jaetaan.

Nyt minulla ei ole koiria, mutta laskut juoksevat silti. Vaikka kirpaisee, olen valmis panostamaan eläinystävieni vanhuuspäiviin.  Tuntuu, että olen niille kiitollisuudenvelassa kaikista yhteisistä hetkistä, niiden vuosien varrella antamasta turvata ja seurasta. Kun olen ollut masentunut, ne ovat pakottanet liikkumaan, hauskuuttaneet hölmöillä jutuillaan ja tuoneet rutiinia ja järjestystä elämääni. Kun olen ollut surullinen tai yksinäinen, ne ovat olleet vierelläni ja ilahtuneet jälleennäkemisestä vaikka vain viiden minuutin eron jälkeen. Ne eivät ole pettäneet minua tai puhuneet pahaa. Ne ovat kuunnelleet salaisuuteni ja lohduttaneet olemalla läsnä. Tästä syystä haluan,  että molemmat saavat viettää hyvän, terveen ja stressittömän vanhuuden, maksoi mitä maksoi. 

Hyvää kansainvälistä koiranpäivää kaikille!