lauantai 14. tammikuuta 2017

Työkulujen karsimista

Paluu äitiyslomalta töihin koittaa, ja siinä missä tulot nousevat, nousevat kulutkin. Voiko työn aiheuttamista kuluista päästä vähemmällä?

1. Liikkuminen


Työmatkat kuljen joko julkisilla tai omalla autolla. Nyt kun palaan ja teen neljäpäiväistä viikkoa, on minulla auto käytössä ainakin kahtena päivänä. Muut kaksi päivää teen joko etänä, kuljen autolla tai bussilla. Lasketaanpa, mikä tulisi edullisemmaksi.

  • Kaikki päivät autolla n. 50 €/kk
  • Puolet autolla ja puolet julkisilla 93 €/kk
  • Säästöä 6-17 €, jos etäpäiviä 2/kk 

Julkisilla ajaminen on minun tapauksessani kallista siksi, että vaikka matka ei ole pitkä, joudun ostamaan seutulipun koska kuljen kahden kaupungin väliä. Se on kuitenkin sen verran pitkä, että pyöräily vie suhteettoman paljon aikaa. Kannattaa siis kulkea autolla ja tehdä etäpäiviä niin paljon kuin mahdollista. Työmatkakulut saa laittaa verovähennyksiin, mitä en ole tässä huomioinut.

2. Ruokailu


Ennen äitiyslomaa söin aina työpaikan henkilöstöravintolassa. Nyt uusi käytäntö sallii myös omat eväät ravintolassa, joten ruokailun sosiaalinen puoli ja hetken irtiotto onnistuu omien eväiden kanssa.

  • Joka päivä omat eväät 32€/kk, + 0€ nykyiseen
  • Joka päivä ravintolaruoka 100 €/kk, + 68 € nykyiseen.

Todennäköisesti tulen syömään välillä omia eväitä ja välillä henksulan antimia. On kuitenkin hyvä pitää mielessä huima ero kustannuksissa.

3. Ulkonäkö


Työvaatteet vievät ison kasan rahaa. Kuten olen aiemmin kirjoittanut minulla on tarkoitus uusia työvaatetukseni tässä lähiviikkojen aikana. Olen varannut ajan Stockmannin pukeutumisneuvojalta,  jonka kanssa katsomme sopivat vermeet kohottamaan itseluottamustani ja parantamaan menestyksen edellytyksiä firman pukeutumiskoodin mukaisesti. Rahaa tähän on varattu noin tuhat euroa. Tarkoitus on ostaa laadukkaita vaatteita, joilla pärjään useamman vuoden. Näen tämän sijoituksena, joka tuo boostia uralleni ja siksi en laske näitä tähän nyt mukaan. Lasketaan kuitenkin arvio vaatekuluista,  jotka tulen tämän kertarysäyksen ulkopuolella työvaatteisiin kuluttamaan.

  • Vaatteet ja asusteet 40 €/kk

Hiukset ovat kulu, joka kasvaa töihinpaluun myötä. Ennen äitiyslomaa kävin kerran kuudessa viikossa kampaajalla, nyt aion pärjätä käymällä kerran kolmessa kuussa.

  • Joka kuudes viikko kampaajalla n. 105 €/kk
  • Joka kolmas kuukausi kampaajalla 47 €/kk

Meikkaaminen maksaa enemmän kuin nyt, koska tarkoitus on palata takaisin päivittäiseen meikkivoiteen, ripsarin ja kulmakynän käyttöön.

  • Meikkeihin arviolta 20 €/kk


Töihin paluu tuo siis lisäkuluja arviolta 151-326 euroa kuussa nelipäiväisellä viikolla. Aikamoinen summa ja ainakin liikkumisen ja syömisen pyrin hoitamaan edullisemman kautta. Ensi syksynä tuohon saa lisätä vielä päälle viisisataa euroa, kun lapset menevät päiväkotiin. Onneksi palkkani on nettona yli tuhat euroa enemmä kuin vanhempainpäiväraha,  jolloin kulut saadaan katettua ja säästöönkin jää.



17 kommenttia:

  1. Pukeutumisnevoja, pukeutumiskoodi.. onneksi ei ole koskaan tollaisista ollut töissä puhetta, vaikka isoissakin firmoissa olen työskennellyt.

    Matkakulut 0
    Ruokailu 0 (työtön syö myös, joten ei ekstraa)
    Ulkonäkö 0 (en ole koskaan ostanut "työvaatteita", parturi 0)

    Ainut työn kulu on lapsen päivähoito. Työstä taas saa monta etua (palkan lisäksi) jotka jo kattavat reilusti päivähoidon kulut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasten päiväkoti onkin tosi iso kulu, mutta meillä ajankohtainen vasta ensi syksynä.

      Ja meilläkin pukeutuminen on vapaaehtoista. Itse koen kuitenkin, että oma tyylini kaipaa päivittämistä, jos mielin olla millään muotoa vakavastiotettava.

      Poista
    2. Päivitin tekstiä vähän lounaiden ja päivähotomaksujen osalta. Hyvä huomio.:)

      Poista
    3. Kaipa se tyyli on tärkeää, itse en vaan ikinä oikeen ole jaksanut siitä välittää :D

      Poista
    4. Meillä onneksi kohta päivähoitomaksut pienenee, kun nuorin lähtee esikouluun syksyllä.

      Poista
  2. Itsekin olen miettinyt että siirtyminen devaajasta manageriksi ei olisi hirveän tuottoisaa. Ruokailu+vaatetus+parturikulut kasvaisivat 150e/kk mikä vastaisi 300e bruttopalkkaa. Jos managerina palkkani nousisi 1000e/kk niin käteen jäävä kulujen jälkeen noysisi vain noin 350e/kk. Eli ei maksa vaivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai sitten vaan hommaat paremmin palkatun devaajan paikan ja tienaat enemmän kuin manageri, edelleen ilman kuluja :)

      Poista
  3. Oikeasti merkittävä ero tuolla seutulipulla teidän suunnalla! Pitäisi ehdottomasti olla valtion subventointi sellaista, että julkiset tulisivat halvemmaksi. Kampaajalla kannattaa pyytää klassinen malli ja mahdollinen värjäys siten, ettei tyvikasvu häiritse lainkaan. Ja vaatteet ajattomia, klassisia, kestäviä merkkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seutulippu on aika suolaisen hintainen. Se vielä, että bussilla matkaan menee tunti ja autolla vartti. Toista autoa ei vaan millään viitsisi ostaa.

      Kampaaja on myös varattu. Tekis mieli tehdä radikaali pätkäisy, mutta ei ehkä oo pokkaa. Värin yritän saada mahdollisimman lähelle luonnollista juurikin juurikasvun vuoksi. Minä en pidä näitä tyyliasioita mitenkään pakollisena pahana, vaan laitan tässä tapauksessa innolla rahan haisemaan. Ja sitä paitsi puolet rahoitetaan synttäri- ja joululahjalahjakorteilla.

      Poista
  4. Jos syy hankkia uusia vaatteita on työtehtävä (ja käytät vaatteita vain töissä), kannattanee laittaa kulut osin tai kokonaan veroilmoituksessa tulonhankkimisvähennyksiin. Siinä ja siinä menevätkö tuollaiset läpi, mutta ainakin kuvaamasi mukaan hankit uusia vaatteita vain ja ainoastaan töitä varten. Joka tekee siitä jo tulonhankkimista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida mennä läpi, koska kyseisiä vaatteita voi käyttää muulloinkin. Itse pukeudun vapaa-ajalla lähinnä verkkareihin ja muihin lapsiystävällisiin vaatteisiin ja siksi minulla ei yksinkertaisesti ole siistejä, töihin sopivia vaatteita. Olisihan se kyllä mahtavaa, jos verottajakin näkisi tämän :)

      Poista
  5. Tonni uusiin vaatteisiin on todella paljon. Ilmeisesti puhutaan jostain Bossin jakkupuvuista? Muutamalla satasellakin luulisi saavan jo muutaman asukokonaisuuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei todellakaan mistään Bossista, vaan kenties kengistä, alusvaatteita, muutamasta puserosta, neuletakista, parista mekosta ja hameesta, jakusta, kaksista housuista ja muutamasta asusteesta. Ei taida tonni riittää, jos edes peruslaatua haluaa.

      Poista
  6. Vaatteisiin satsaaminen voi toisaalta olla ihan viisaskin investointi, jos se antaa itseluottamusta ja sitä kautta vaikuttaa positiivisesti omaan toimintaan töissä. Sillä on myös imagovaikutus ja se voi edesauttaa etenemistä uralla - niin hupsulta ja pinnalliselta kuin se kuulostaakin. Vaikeahan näitä todennäköisyyksiä on laskea, mutta tonni vaatteisiin voi hyvinkin maksaa itseään takaisin myöhemmin..

    Lisäksi huomioitavaa noissa vaatekuluissa on se, että ostokäyttäytyminen eroaa monella aika paljon; toiset ostavat vaatteita pienissä erissä ns. jatkuvasti, ja kulut kertyvät pikkuhiljaa ja ehkä vähän huomaamattomammin. Toiset taas tekevät isomman päivityksen kerralla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just noin mä näen tän. Ja uskon vahvasti, että maksaa itsensä takaisin.

      Poista
  7. Ulkonäköön panostaminen hyvän maun rajoissa ja sitä kautta itseluottamuksen koheneminen varmasti edistää työuraa. Mutta, kuten edellinen anonyymi totesi, tonni vaatteisiin on todella paljon.

    Pukeutumisneuvoja on hyvä idea, mutta:

    1. Miksi vaatteet juuri Stockmannilta? Stockmannillahan on tunnetusti ns. "Stockmannin lisät" tuotteissaan.

    2. Isoa (ja kallista) vaatepinoa hankkiessa, tuleeko joka ikiselle kappaleelle varmasti tarpeeksi käyttökertoja hankintahintaan nähden? Ellei orjallisesti käytä puseroa X,Y ja Z vuorotellen, helposti tietyistä kappaleista nousee suosikit, ja aina löytyy se musta lammas joka ei aikomuksista huolimatta tule käytetyksi. Do you feel the risk?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Stockmann siksi, että en löytänyt pukeutumisneuvojapalveluita kuin Stockmannilta ja Sokokselta ja Stockalla on huomattavasti parempi valikoima ja suosituksia enemmän netissä.

      Toivotaan, että pääsen alle tonnilla. Sen olen kuitenkin varautunut maksamaan. Mitä vähemmän maksaa ja parempaa vastiketta saan, sitä parempi. Voihan siinä käydä niinkin, että en pidä mistään, mitä neuvoja minulle esittelee, enkä osta mitään. Ja aina on riski, että joku jää käyttämättä, mutta uskon tunnistavani sen fiiliksen, kun oikeasti pidän jostain vaatekappaleesta.

      Niin ja pukeutumisneuvojalle siksi, että muuten menen ja ostan henkkamaukalta samoja rytkyjä kuin nykyään, ja jotka virttyvät parissa pesussa ja ovat liian arkisia.

      Poista