Menestyminen usein näkyy päälle päin, mutta on vaikea kuvata mitkä tekijät sen saavat aikaan? Itsestäni tuntuu, että kärsin töissä vähän uskottavuusongelmista ulkoisen olemuksen puolesta. Saatan olla turhan kasuaali, eivätkä takkuinen pitkä tukka ja henkkamaukan perusretkut ainakaan auta.
Teen toimistohommia suurehkossa pörssiyhtiössä. Pukupakkoa ei ole, vaan pukeutuminen vaihtelee farkuista ja kauluspaidasta pukuun, naisilla farkuista ja neulepaidasta hameeseen ja korkokenkiin. Ulkoisten asiakkaiden kanssa en ole tekemisissä, mutta haluan vakuuttaa kollegat ja esimiehet näyttämällä menestyvältä. Ennen kuin palaan töihin äitiyslomalta aion uusia vaatekaappini työvaatteiden osalta ja käydä kampaajalla. Ajatuksena on turvautua Stockmannin pukeutumisneuvojaa, jonka avulla saan hommattua itselleni muutaman tyylikkään ja laadukkaan vaatekerran.
Teen pienen harjoituksen määrittääkseni itselleni, miten minä näen menestyneen naisen. Leikkasin naistenlehdistä ja mainoksista kasan naisten kuvia ja lajittelin ne. Tässä lajittelemisen tuloksia.
A: Liian kasuaali
Tähän kastiin kuulun nyt, kun kotona kuljen verkkareissa ja tennareissa. Liian kasuaalia ovat mukavat vaatteet, joille on paikkansa vapaa-ajalla, mutta jotka eivät töissä ainakaan lisää uskottavuutta. Farkut, urheiluvaatteet, epämääräiset puuvillapaidat ja neuleet, colleget ja trikoomekot kuuluvat tähän joukkoon.
B: Siisti, mutta ei tarpeeksi vakuuttava
Tähän joukkoon kuulun normaalisti töissä. Pukeudun siististi, mutta en anna kovinkaan menestynyttä kuvaa. Vaatteet ovat halpoja ja materiaalit huonolaatuisia. Minulla on kiusaus ostaa tähän kategoriaan kuuluvia vaatteita, mutta yritän nyt ajatella toisin. Neuletakki, mustat farkut ja puuvillamekot ovat tyypillisiä esimerkkejä siisteistä, mutta silti tarkoitukseen vääränlaisista vaatteista.
C: Menestyjä
Tähän pyritään. Istuva jakku, hyvälaatuiset neuleet, kynähameet, istuvat kauluspaidat ja siistit mekot ovat osa tätä tyyliä. Väriä saa olla ja koruja.
D: Muut epäsopivat vaatteet
Ei ole työympäristöön sopivaa, jos näyttää liikaa paljasta pintaa tai käyttää liian lyhyttä hametta. Myös liian räikeät ja mauttomat vaatteet saattaisivat aiheuttaa luottamuspulaa. Vaikka pyritään siisteihin vaatteisiin, liiallista juhlavuutta on vältettävä.
Vähän erilaista pohdintaa tällä kertaa. Tarkastelen asiaa nyt puhtaasti ulkoisen olemuksen eli tyylin näkökulmasta. Tärkeämpää menestyksessä oikeasti ovat ammattitaito, sosiaaliset kyvyt, itsevarmuus, asenne ja kunnianhimo. Ei kuitenkaan ole haittaa näyttää siltä mihin pyritään.
Itse näkisin sen niin, että työ määrittää sen pukeutumisen.
VastaaPoistaItse olen ottanut sen rennon, mutta siistin tyylin. Farkut ja neule on se perusasu, jakku lentää päälle vain ns. isoihin tapaamisiin.
Tietyissä tapauksissa on parempi näyttää rennolta, kuin puvussa tököttävältä tyypiltä. Aina se puku ja tuote kun ei kohtaa, vaikka kuinka se puku tekisi menestyvän näköiseksi.
Työelämän perusvaatimus on mielestäni puhtaat ja ehjät vaatteet, merkillä ei niin väliä. Statuksen nostaminen merkkivaatteilla on mielestäni vain egon pönkittämistä osaamisen sijaan.
Aivan totta. Tärkeintä on osaaminen ja henkinen kapasiteetti. Ulkonäöllä ja pukeutumisella voi kuitenkin olla vaikutusta vakuuttavuuteen.
VastaaPoistaTämä on muuten tosi hankala yhtälö itselleni! Vaikka yleensä olenkin siisti ja vaatteeni ovat klassisen ajattomia perusvaatteita, harmittaa kun kokonaisuus ei ole ikinä kunnossa. Enpä sitten tiedä, onko sillä oikeasti mitään väliäkään. Toinen juttu mikä harmittaa on ainaiset koirankarvat vaatteissa! Jotkut materiaalit varsinkin imaisevat niitä itseensä ja selkäpuolelta tai aamulla kodin hämärässä valaistuksessa niitä ei näe. Otankin joka aamu vaatteet vaatehuoneesta ja käyn ne sen jälkeen ensin kotona puettuna läpi teippiharjalla ja teen toisen kierroksen vielä työpaikalla. Töiden jälkeen päälle vaihtuu aina lenkkeily/urheiluvaatteet.
VastaaPoistaHyvä aihe! Siistit mekot on mun suosikki. Voi näyttää hyvältä ja asialliselta samaan aikaan sekä on myös tosi mukava päällä verrattuna esim. suorat housut ja kauluspaita -yhdistelmään. Hyvälaatuinen neule + tummat siistit farkut taas sopii toimistopäiviin jos ei ole erityistä tarvetta muodollisemmalle pukeutumiselle.
VastaaPoistaMitä matskua sun siistit mekot muuten on? Ja minkälaiset kengät laitat niiden kanssa? Itselläni korkkarit tuntuu vähän ylipukeutumiselta meidän toimistoon, mutta paksut sukkikset ja mekko on kyllä housuja huomattavasti mukavampi. Usein puen aamulla mekon, mutta sitten käy jotain, koen että joku ei sovi yhteen tai mekkoon jää dödöstä vaaleat raidat (argh!) ja joudun vaihtamaan.
PoistaNäin syksyn tullen laitan saappaat mekon kanssa ja sit toimistolla saatan vaihtaa esim. mustat siistit ballerinat jalkaan. Korkkarit tuntuisi meillä liioitellulta, mutta toki nekin voi sitten laittaa vaikka työhaastatteluun. Materiaalista en oo varma, mutta hyviä mekkoja oon löytänyt kohtuu hintaan esim. esprit'ltä ja vilasta. Se on kyllä totta, että jos ei kauhean usein käytä mekkoja niin aamulla menee paljon aikaa mätsäämiseen että saa takin, laukun, kengät jne. sopimaan. Eli nuo tarttee olla melkein valmiiksi katottuna, muuten jää mekko laittamatta :)
PoistaMä tykkään kans mekoista ja pari semmosta on todellakin hankintalistalla.
PoistaJos ja kun olet edelleen tekemisissä samojen työkavereiden kanssa, etkä asiakkaiden, niin onko kauheasti tarvetta muuttaa pukeutumista? Kannattaa varoa, ettei vedä överiksi, jakkupuku tai vastaava ylipukeutuminen voi vaikuttaa epävarmalta. Usein on niin, että mitä nuorempi ja kokemattomampi asiantuntija, sitä hienompi jakkupuku :) tietenkään villapaita-linjallakaan ei tarvitse mennä, asiallinen, mutta persoonallinen ja itsestä mukavalta tuntuva tyyli lienee paras.
VastaaPoistaMun mielestä siisti pukeutuminen on aina vain hyvästä. Näytät hyvältä, olet itsevarmempi ja kunnioitat kollegoja. Toki jos muut on aina farkuissa ja yks heittää jakkupukuun, niin eihän se ole hyvä juttu. Olen huomannut vain vuosien varrella, että siistillä pukeutumisella ON valtava merkitys uskottavuuteen. Asun pitää kuitenkin sopia kantajalleen eikä se saa viestiä ristiriitaisia viestejä.
PoistaTäysin samaa mieltä Ekonomimmin kanssa.
PoistaKerroppa sit mitä tarttu mukaa^^
VastaaPoistaMä teen tämän shoppailun juuri ennen töihinpaluuta eli vuoden vaiheessa. Nyt vasta säästän rahaa ja kuluta vanhoja vaatteita.
PoistaHei kiitos mielenkiintoisesta postauksesta ja blogista yleisestikin! :)
VastaaPoistaOlen myöskin miettinyt tätä aihetta kovasti viime aikoina. Tällä hetkellä oma työpukeutumiseni häälyy tuolla siistin ja liian kasuaalin välimaastossa. Olemme sillä tapaa samassa tilanteessa, että itsekin tapaan asiakkaita irl hyvin harvoin, eli siitä ei tarvitse murehtia. Lisäksi kyseessä on miesvaltainen ala, ja työkaveritkin tulevat toimistolle t-paidassa ja farkuissa normaalipäivänä, jolloin ei ole asiakastapaamisia. En siis usko, että heidän silmissään olen uskottavampi mitä enemmän pukeudun noihin menestyjä-taulun vaatteisiin (ehkä jopa päin vastoin).
Kuitenkin olen huomannut, että pukeutumisella on itsevarmuuteen ihan jäätävä vaikutus! Ihan jo pelkkä valkoinen kauluspaita ja kello ranteessa on eri meininki kuin hupparissa. Siksi olen itseni takia päättänyt myös alkaa panostaa hyvistä materiaaleista tehtyihin ja istuviin/hyvin laskeutuviin vaatteisiin, ja mullakin on nyt säästötalkoot menossa tätä varten :) omia tyyli-ikoneja ovat Suits-sarjan (suom. Pukumiehet) Jessica Pearson ja Rachel Zane, jos satut tietämään sarjan! Tosin ne taitaisivat loppupeleissä olla hiukan liian prameita omaan työympäristööni, mutta on sinne kyllä matkaakin :D Inspiroiduin nyt tästä niin, että saattaapi olla että kirjoittelen itsekin aiheesta lähiaikoina :)
Kiitos palautteesta. Tuosta kellosta tuli mieleen, että asusteet saattaa myös olla se, joka teki asusta sen yhden pykälän paremman. Noissa kuvissakin oli yksi, jossa perustylsän paidan kanssa oli puettu hyvännäköisiä korut ja kello. Sillä mun silmissä sai näyttämään itsensä menestyjältä.
PoistaEn ole tuota pukumiehiä katsonut, mutta täytyy Googlata nuo naiset.
Mielenkiintoinen aihe siinäkin mielessä, että minulle tuo työpukeutuminen on kovin vieras asia. Kun saa työnantajalta samanlaiset vaatteet ja varusteet kuin kaikki muutkin työntekijät, ei tarvitse itse "vaivautua" miettimään. Se huono puoli siinä toki on kun tuppaa vapaa-ajallakin pukeutumaan ns huonosti. Olen huono ostamaan siistejä vaatteita mikä harmittaa, ehkä tästä kuitenkin pikku hiljaa vapaa-ajan pukeutumiseen saisi vähän naisellisempaakin vaattetta hankittua.
VastaaPoistaKiitos kommentista. Työnantajan työvaatteet on kyllä siinä mielessä kivat, että kaikki on samalla viivalla. Mulla on sama juttu vapaa-ajanpukeutumisen kanssa, lisää naisellista haluaisin.
PoistaJoo, oikeinkin kiinnostavaa keskustelua, vaikkei juuri itseäni koske!
VastaaPoistaMyös mulla oli viimeisimmässä työpaikassani, jossa olin 2,5 vuotta, työnantajan määräämät työvaatteet. Sitä ennenkin työni on ollut joko täysin ilman asiakaskontakteja tai sitten asiakaspalvelua suurimmaksi osin työnantajan antamissa vaatteissa. Mutta olen kyllä huomannut, miten olen halunnut pukeutua eri töissä eri tavoin/tyylisesti. Toiminnallisessa työssä mukavuus pääasiana, toimistotyössä panostaen enemmän kivan näköisiin vaatteisiin.
Mun pukeutuminen lähtee aina käytännöllisyys edellä, mutta olen kyllä myös esteetikko. Viimeisimmät rumat työvaatteet kieltämättä vei fiilistä alas, itse ja kaikki työkaverit kun tuntui näyttävän niin kamalan rumilta! :D Myös se on vaikuttanut paljon mun työvaatteisiin, että kuljenko matkat polkupyörällä vai bussilla. Mutta kovin hienolta tai "menestyvältä" mun siis ei ole koskaan tarvinnut näyttää; perusduunissa perusvaatteissa.
Eilen olin työpaikkahaastattelussa, ja siihen pukeutumista mietin kyllä todella tarkasti. Että tulisi oikeanlainen mielikuva siitä, että sovin juuri haettuun työhön. Olin kyllä ihan itseni näköinen, koska sekin on tärkeää, että haastattelussa voi olla niin rennosti kuin vain pystyy, eikä vieraalta tuntuvasta vaatetuksesta tule lisäjännitystä, mutta olin siis siisteimmissä farkuissani, tyylikkäässä neuleessa, sopivan pirteästi mutta kuitenkin tyylikkäästi yhteensointuviin väreihin mätsätyissä asusteissani mielestäni juuri sopivan vakuuttavan oloinen. Ja pyöräilin haastatteluun, mutta pari vaatetta/asustetta mulla oli, joita en normaalisti käytä koskaan pyöräillessä, vaan jätän ne bussipäiviin. :)
Kotipukeutumiseni on college-housut & huppari -linjaa, mutta aina ulkona, oli sitten vapaa-aikaa tai työtä, pukeudun sellaisiin nuoren aikuisen perusvaatteisiin, kuten farkkuihin tai polvipituiseen värikkääseen hameeseen (mekot ei yleensä sovi mun vartalolle) ja perustrikoopaitoihin ja neuleisiin. Useimmiten siistit tennarit jalassa. Sellanen harmonisen värikäs.