Lisätienestejä blogista?

Blogini oli yhtäkkiä yllättäen hypännyt Blogit.fi-sivuston Muut-kategorian kärkeen. Ilmeisesti blogia siis seuraa muutama muukin kuin pari kanssabloggaajaa. Olen ilahtunut ja kiitollinen. Tämä on varmaan ensimmäinen kerta, kun olen minkään listan kärjessä ja mietin miten voisin hyödyntää tilanteen.

Tähän mennessä en ole mainostanut blogissani mitään. En ole jaksanut ottaa selvää, mikä mainontakeino olisi järkevin, ja kuinka se toimii käytännössä. Mielestäni mainonta on jossain määrin ärsyttävää, varsinkin jos jutut on kirjoitettu vain lisätulot mielessä. Kaupallistaminen tuntuu itsensä myymiseltä. Visuaalisesti mainokset eivät ainakaan paranna blogia. 

Mainoksia laitetaan lisätienestien toivossa. On hyväksyttävämpää, jos mainonta ja mainokset sopivat blogin aiheeseen (talous, lisätulot, säästäminen, sijoittaminen) tai niillä oikeasti tienataan paljon. Ituhippi-kukkahattu-vegaani-maailmanparannus-blogeihin mainosten laittaminen tuntuu tekopyhältä. Muoti-, kauneus- tai lifestyle-blogeissa homma toimii vähän eri tavalla, koska usein tekstit käsittelevät tuotteita, jolloin kauppojen mainostaminen sopii kuvaan.

Jos päätän lähteä mukaan markkinoinnin ihmeelliseen maailmaan, kuinka se tapahtuu?

Affiliate vai Google AdSense?

Affilite-mainonnalla tarkoitetaan kumppanuusmarkkinointia. Ensin liitytään johonkin affiliate-verkostoon, jossa päästään yhteyksiin erilaisten yritysten kanssa. Yrityksillä on omat mainosohjelmansa, joihin haetaan mukaan. Jos hakemus hyväksytään, voidaan valita mainos tai linkki, joka laitetaan omille sivuille.

Google Adsense toimii siten, että rekisteröidytään käyttäjäksi ja lisäätään mainospaikka blogiin. Google valitsee näytetyt mainokset blogin aiheen tai kävijän mukaan. Julkaisijalla on hyvin vähän vaikutusvaltaa sisältöön.

Kuinka paljon voi tienata?

Lisätienestien suuruudella on merkitystä. Parista kympillä en viitsi hommaan lähteä. 50 euroa kuussa on jo eri asia. Kysymys kuuluu, mistä tienaa eniten ja kuinka paljon. 

Affiliate-markkinointi toimii siten, että yritykset maksavat komission sivujen kautta ostoksille eksyneiden kaupoista. Komissio voi olla prosenttiosuus tai kiinteä summa. Adsense-markkinoinnissa maksetaan klikkauksista. Kuukausisummat pyörivät pyöreän nollan ja muutaman satasen välillä, riippuen blogin kävijämääristä ja mainosten sopivuudesta ja sijoittelusta.

Muita blogeja ja keskustelupalstoja lukiessani huomaan, että affiliate on kerännyt enemmän kannatusta. AdSensen kanssa on ollut ongelmia ja aina maksuja ei olla saatu. Tulojen kerrotaan olevan suuremmat affiliate-markkinoinnissa.

Jos päädyn korkkaamaan blogini mainosneitsyyden, lähden liikkeelle affiliate-markkinoinnista. Mitenkäs te muut bloggaajat olette kokeneet nämä kaksi tapaa mainostaa, ja ennen kaikkea, tuleeko tuosta yhtään lisätuloja?

Kaikki irti lisäkoulutuksesta

Voiko lisäopiskelu viedä minua uralla eteenpäin? 

Tällä viikolla alkoi Avoimen yliopiston verkkokurssi Johtamisen perusteet, jonne ansiokkaasti sain itseni ilmoitettua. Aloitin lukemisen jo kuukauden etuajassa, ja aloitusluennolla maanantaina istuessani ja kolme tärkeintä kurssikirjaa luettuani, motivaationi on mitä mainioin.

Aiemmassa kirjoituksessa suunnittelin sopivia lisäkoulutuksia ja mietin onko koulutus vaivan väärti. Nyt viimeistään olen vakuuttunut, että hyötyä on. Ensinnäkin opin paljon mielenkiintoisia asioita johtamisesta ja palan halusta päästä soveltamaan niitä käytäntöön. Se saattaa kestää, mutta olen vakuuttunut, että se päivä tulee vielä. Toiseksi koulutuksen avulla kerron myös työpaikalleni kiinnostuksesta esimiestehtäviin. Kolmanneksi tuosta saa mukavan merkinnän cv:hen ja LinkedIniin. Täysin turhaa se ei siis missään nimessä ole.

Kurssin suorittaminen vaatii oppimispäiväkirjan ja harjoitustyön teon. Oppimispäiväkirjassa paneudutaan opetettuihin teemoihin ja harjoitustyön voi tehdä joko referoimalla yhden kurssikirjoista tai perehtymällä jonkun yrityksen johtamiseen. Itsestään selvää on, että jälkimmäinen on se, joka kannattaa.

Harjoitustyössä esimerkkiyrityksen johtamista voi tarkastella kokonaisuutena tai keskittyä johonkin osa-alueeseen kuten esimerkiksi henkilöstöjohtamiseen tai esimiestyöskentelyyn. Tarkoitus on selvittää pintaa syvemmältä organisaation johtamistapoja, etsiä kehitettävää ja tarjota ratkaisuja. Suositeltavaa on haastatella henkilöä valitusta organisaatiosta. Ja tässä on se hyöty, hyvä syy keskustella johtajan kanssa esimiestehtävistä ja niihin liittyvistä ajatuksista omassa organisaatiossa. Itse aion pyrkiä esimieheni esimiehen puheille. Alustavana suunnitelmana on keskustella jossain määrin johtamisen tulevaisuudesta yrityksessä, esimiesurasta ja innovaatioiden merkityksestä. En aio tyrkyttää itseäni, eiköhän pointti tule selväksi jo sillä, että olen kiinnostunut aiheista.

Voin suositella kurssia muillekin uraohjuksille. Jos ei koko kurssia käy, ainakin kannattaa perehtyä Mark Hamelin Johtamisen tulevaisuus opukseen. Siinä on paljon esimerkkejä innovatiivisistä jenkkiyrityksistä. Niissä hommat hoidetaan toisin ja olisi mahtavaa, jos kaikki johtajat poimisivat ideoita omiin työympäristöihinsä. Mihin tarvitaan hierarkioita? Työtehoa lisää lisäämällä vastuita, haasteita ja valtaa? Kaikille mahdollisuus innovoimiseen?

Opiskelun maaliinsaattaminen on melko aikaa vievää varsinkin tässä lapsiperhehärdellissä, joten valitettavasti blogin kirjoittaminen saattaa vähän kärsiä.

Inspiroivaa keskiviikkoa kaikille!

Kuluttajapaneeli: ilmaista tavaraa vai tuhlattua aikaa?

Luin VelatOn-blogia ja sain idean liittyä Nielsenin kuluttajapaneeliin. 5000 panelistia skannaavat kaikki Suomessa tekemänsä ostokset. Tiedot kertyvät Nielsenin tietokantoihin ja he sitten käyttävät tietoja ihmisten ostokäyttäytymisen raportointiin. Vastalahjaksi panelistille kertyy pisteitä, joilla saa hankkia laadukkaita tuotteita. Jonkin verran vaivaa, mutta ilmaisesta tavarasta kiinnostuneena olen motivoitunut kokeilemaan. Josko tässä olisi oiva tilaisuus haalia joululahjoja kasaan?

Täytän rekrytointilomakkeen ja jään odottamaan yhteydenottoa.

---

Muutaman viikon kuluttua minulla on skanneri kädessä ja mahdollisuus aloittaa. Aloittaminen ei juuri nyt kiinnosta, vaan venytän vielä viikolla.

---

Kuukausi skannailua takana ja koen homman turhauttavaksi ja aikaavieväksi. Jokaisen kauppareissun jälkeen ladon kaikki ostokset pöydälle, skannaan viivakoodit, etsin kuitista hinnan ja rekisteröin ostokset. Tuoretuotteille koodit kaivan erillisestä vihkosesta. Aikaa toimitukseen menee 2-10 minuuttia riippuen ostosten määrästä. Tämä on pitkä aika, kun samaan aikaan pitäisi ottaa vaatteet pois lapsilta, syöttää vauva, laittaa ruoka tulille ja katsoa, ettei pakasteet sula.

Arvioisin, että viikossa aikaa menee yhteensä vartti ja näin ollen kuukaudessa tunti. Mitä olen tunnissa saavuttanut? Pisteitä on nyt kasassa 1000, joista tervetulopisteitä 700. Viikossa kertymä on siis 100 pistettä, ostosten määrällä ei ole merkitystä. Lisäksi saa 200 bonuspistettä, jos on lähettänyt tietoja eli ostokset tai ei ostoksia-ilmoituksen neljänä perättäisenä viikkona. Puolen vuoden jäsenyydestä kertyy bonusta 300 pistettä.

Jos jaksaa aktiivisesti skannailla puoli vuotta, on pisteitä kasassa 4900. Mitä sillä saa? Esimerkiksi:

• Aluslakanan
• Muumimukin
• Essun
• Vilkkuvan kaulapannan koiralle
• Kuulokkeet
• Savutunnistimen
• Taskulampun
• Grilliharjan
• Kenkienhoitosetin
• Sulkapallopelin
• 20 €:n lahjakortti Suomalaiseen kirjakauppaan

Muutamien kympin arvoisia tuotteita, joskin tuotemerkit ovat laadukkaita ja usein kotimaisia. Ei kovinkaan ispiroivaa. Tässä vähän esimerkkejä tuotteista, jotka voisin tuolta hommata ja kuinka kauan niitä varten pitäisi skannailla aktiivisesti:

• Uunivuoka, 7 kuukautta
• Kahvinkeitin, 1 vuosi 8 kuukautta
• Paistinpannu, 9,5 kuukautta
• Tabletti, 2,5 vuotta
• Brio rahtisatama, 1 vuosi
• Nelly lahjakortti, 9 kuukautta

Nielsen myöntää, että ei tässä tuntipalkoille päästä. Arvio yhden pisteen arvoksi on 0,0068 euroa, eli viikon aikana tehtävästä noin tunnin työstä saatava 100 pistettä on arvoltaan 68 senttiä. Lisäporkkanana tarjotaan arvontoja, joissa voi voittaa arvokkaampia tuotteita, matkalahjakortteja ja jopa auton. Mainitsemisen arvoista on, että jos sluibailet viikon tai pari, putoat pois arvonnoista ja bonuspisteistä. 

Skannailun isoin etu taitaa olla oman hintatietouden kehittäminen ja kuittien syynäämisellä havaittujen virheiden korjaaminen. Koska muutenkin merkitsen ostokseni ylös, ei minulle juurikaan lisäarvoa tuosta tule.

Jostain ihmeen syystä aion jatkaa jäsenyyttä vielä muutaman kuukauden. Osallistun siten pariin arvontaan, ostan pisteillä jonkun tuotteen, jonka luultavasti lahjoitan eteenpäin ja varmistan, että nyt tekemäni työ ei mennyt täysin hukkaan.

Minua varten homma ei ole, enkä voi suositella puuhaa ainakaan ilmaisen tavaran perässä juoksijoille. Jos ostoksia on vähän ja aikaa paljon, voi sitä toki kokeilla.

Tähän loppuun ilmainen vinkki Nielsenille: Kulujen seuranta-appi. Älylaitteilla toimiva appi, johon kännykän kameraa hyödyntämällä skannataan tuotteet. Käyttäjä voisi myös hyödyntää keräämiään tietoja esimerkiksi vertailmalla omaa kulutustaan tuoteryhmittäin ja budjettiin nähden.

Arvokkaat kontaktit ja mielenkiintoinen tilaisuus

En ole taitava verkostoitumaan. Ainakaan siinä mielessä kuin se yleensä nähdään; yltiösosiaalisena läpän heittona vieraille ihmisille erinäisissä tilaisuuksissa ja sitä seuraavina kontaktipyyntöinä LinkedInissä. Onneksi verkostoitumista on muunkinlaista.

Hyvät verkostot ovat tärkeät. Enkä nyt siis tarkoita välttämättä satoja ihmisiä siellä LinkedInissä, joista osa ei muista kuka olet ja mistä tunnette. Vaan ihmisiä, jotka tietävät ammattitaitosi ja olisivat valmiita sanomaan sanasen puolestasi kysyttäessä. Erityisen tärkeää kontaktit ovat työnhaussa, suosittelijoina cv:sä tai vinkkaamassa työpaikoista. Itse olen hitaasti lämpeävä uusille ihmisille, enkä ole suuna päänä esittelemässä itseäni. Luon kontaktit kokoushuoneessa antamalla ammattitaitoni puhua puolestani. Minun verkostoni ovat pienet, mutta laadukkaat.

Yhteydenotto kontaktilta

Minuun otti yhteyttä muutama päivä sitten entinen työtoveri, joka on edennyt sittemmin eräässä suomalaisessa pörssiyhtiössä johtotehtäviin. Sovimme tapaamisen heidän toimistolleen muutaman viikon päähän. Puhelimessa oli puhetta lyhyestä, projektiluontoisesta konsultoinnista äitiyslomani aikana, josta maksettaisiin käypä hinta. Minulle kyllä käyvät nuo ylimääräiset lisätulot, mikäli nykyinen työnantajani suostuu tähän. En usko ongelmaa olevan, koska konsultointi liittyy toisen yrityksen alaan, joka on täysin eri kuin työnantajani. Täytyy kysyä, ja toivottavasti onnistuu.

Keskustelusta loisti läpi myös mahdollinen työtarjous. Olen tyytyväinen nykyisessä työssäni, mutta kaipaan lisää vastuuta, enkä hevillä kieltäydy paremmasta palkasta. Jos he suostuisivat järjettömän suureen palkkatoiveeseeni ja siihen, että työn luonne olisi hallinnollisempaa ja vastuullisempaa, olisin kyllä kiinnostunut. Se olisi harppaus kohti kuuden vuoden tavotteitani. Koska minulla ei varsinaisesti ole tarvetta uudelle työlle, uskallan pyytääkin enemmän (aikaisempi kirjoitus Rohkeutta palkkapyyntöihin löytyy täältä).

Valmistautuminen palaveriin

Tuleva tapaaminen on hoidettava hyvin, vaikka se sitten jäisikin ainoaksi. Teen taustatutkimusta yrityksestä ja kasaan lyhyen presentaation konsultoitavasta aiheesta ja oman ehdotukseni heidän ongelmaansa. Ensimmäisestä tapaamisesta en laskuta, se lasketaan palvelukseksi. Täysin hyödytön se ei minulle ole, vaan oiva tilaisuus myydä omaa osaamistani. Tavoitteena on saada heidät ajattelemaan jälkikäteen,  että tuo kyllä tarvitaan hoitamaan homma tai muuten ei tule mitään. 

En koskaan suunnittele tarkkoja sanomisiani ennen tärkeitä palaverejä, vaan mietin mitä haluan palaverilta, tiputtelen ajatuksia ja avainsanoja. Minulla on selkeä tavoite mihin haluan palaverin päättyvän. En tiedä mitä manipulointia, psykologiaa tai taikuutta käytän, mutta usein tavoitteeseen päädytään. Tämä ajatus taas nostaa itseluottamustani, joka taas lisää vakuuttavuuttani muiden silmissä.

---

Jos en uutta huippupestiä tästä saa, saatan saada hyvät lisätienestit konsultoinnista. Ja, jos sekään ei onnistu, ainakin minulla on hyvä kontakti kyseiseen yritykseen. Lisäksi ohimennen tulen kertoneeksi nykyiselle työnantajalleni, että vientiä on muuallakin ja siten arvoni saattaa nousta. Ensisijaisesti olen otettu, että ammattitaitooni luotetaan, ja olen onnistunut luomaan itsestäni sosiaalisesti hyvän kuvan.

Kannattaa valittaa

Ennen tätä projektia en ole juurikaan tarkistanut saamiani laskuja, käynyt kuitteja läpi tai kysellyt muutaman euron perään. En varmasti ole edes huomannut, jos jotain on mennyt väärin, ja vaikka olisinkin, olisin harmitellut mielessäni ja jättänyt asian sikseen.

Syy välittamattomuuteen on varmasti siinä, että en ole nähnyt vaivaa muutamien eurojen väärtiksi.  Toisaalta myös minua on hävettänyt osoittaa toisen tekemiä virheitä. Koska siitähän näissä yleensä on kyse, inhimilliseistä virheistä. Voi syy toki olla järjestelmissäkin, mutta harvemmin. Olen saattanut tuntea oloni huijatuksi ja äänestänyt jaloilla,  eli purkanut sopimuksia tai vaihtanut kauppaa tai palveluntarjoajaa kaikessa hiljaisuudessa.

Nyt kun aloitin kuusivuotisprojektini, olen kiinnittänyt paljon enemmän huomiota laskujen ja kuittien sisältöön. Parin kuukauden aikana olen huomannut seuraavia virheitä ja korjannut ne:

• -30% alennus unohtunut maitopurkista + 0,40 €
• Perunat punnittu Lidlissä kirsikoina + 4 €
• Nordeassa veloitettu perusteettomasti arvo-osuustilin säilytysmaksuja + 4 €
• Sonera unohtanut alennukset kanavapaketista +90 € (tulevina 10 kuukautena)
• Ravintolassa annoksesta löytyi muovikelmua + ilmaiset jälkiruuat

On kyse sitten 0,40 tai 90 eurosta, ei rahojen palautus ole ollut hankalaa. Lidl ja S-market hoituivat seuraavan käynnin yhteydessä ja Sonera ja Nordea puheluilla, jotka jonotuksineen kestivät muutaman minuutin. Ravintolassa en käytännössä valittanut itse, vaan tarjoilija näki kun vedin ruuan seasta kymmenensenttisen elmukelmun ja tuli itse tarjoamaan hyvitystä. Ennen olisin sanonut, että ei haittaa, nyt pyysin uutta annosta ja sain vielä jälkkärit kylkiäisiksi.

Oikeutettu valittaminen täytyy erottaa perusteettomasta. Omien ystävieni joukosta löytyy ihminen, joka valittaa ostamistaan tuotteista selkeästi vain saadakseen hyvityksiä. Esimerkiksi hän valitti puolukkapussista löytyneestä "kielonmarjasta" ja toisella kertaa kekseistä, jotka vain näyttivät vähän kulahtaneilta. Itse en nähnyt vikaa ja ei niistä korvausta tullutkaan. Toki, jos muropaketista löytyy hiiren pää tai lohkaiset hampaasi metallisiruun jäätelöä haukatessasi, valittaminen on oikeutettua. Pelkästään hyvitystuotteet mielessä se on moraalitonta.

Jos tunnen itseni pihiksi valittajaeukoksi, kun pysäytän kassajonon muutaman roposen vuoksi, täytyy vain ajatella, että nuo rahat kuuluvat minulle. Virhe on kaupan ja se kuuluu korjata. Jatkossa aion oikoa vääryydet ja valittaa virheistä aiempaa useammin. Teen sen asiallisesti, en suutu, syyllistä tai riehu. Niin kaikille jää hyvä mieli.

Mistä te valitatte?

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa eläkesäästämistä

Äitini on jäämässä eläkkeelle ensi vuonna. Tänään avasimme hänelle arvo-osuustilin Nordnetiin ja teimme kuukausisäästösopimuksen; sata euroa kuussa pohjoismaisiin superrahastoihin.

Koska äitini on ollut kotona ja tehnyt puolikasta päivää ennen kuin minä ja veljeni menimme kouluun, ei eläke tule päätä huimaamaan. Äiti on kuitenkin varautunut asiaan ja säästänyt ylimääräistä eläkevakuutusta. Eläkevakuutusyhtiö ilmoitti muutama vuosi sitten, että rahoja aletaan maksamaan ja maksetaan kymmenen vuotta. Summasta on tarkoitus säästää noin 500 euroa kuussa tulevaisuuteen ja 400 euroa jättää käyttöön. Miten tuon sääatettävän summan saisi riittämään mahdollisimman pitkään? 

Koska kyseessä ovat loppuelämän rahat, kovin korkean riskin toimenpiteisiin ei olla valmiita ryhtymään. Suorat osakesijoitukset eivät tule kyseeseen niiden vaatiman suuremman kiinnostuksen ja työn vuoksi. Tällä hetkellä passiiviset indeksirahastot ja erityisesti Nordnetin superrahastot tuntuivat sijoituskohteina selkeimmiltä ja kuluttomuus houkuttelevalta.

Miten raha poikisi sijoitettuna osittain, kokonaan ja vain makuutettuna tilillä?

1. Sästötilillä makuuttaminen

Nordean KorkoExtra-tili tarjoaa 0,3 %:n koron, jos rahat ovat tilillä vielä ensi vuonnakin. Jos säästettäisiin tuolle tilille 500 euroa kuussa seuraavan kahdeksan vuoden ajan, olisi siellä ajan päätyttyä

48 607 euroa (josta korkoa 607 euroa)


Rahat riittäisivät 10 vuodelle ja 1 kuukaudelle, kun on tarkoitus käyttää 400 euroa elämiseen kuussa työeläkkeen lisäksi.

2. Sijoitetaan 100 euroa rahastoihin ja loput pidetään tilillä

Lasketaan sijoitukselle melko optimistinen 6 %:n tuotto. Kahdeksan vuotta on lyhyt aika ja tuottoa on vaikea ennustaa. Hyvällä tuurilla kahdeksassa vuodessa omaisuutta on karttunut

12 276 euroa (josta korkoa 2 676 euroa).

Loput 400 euroa pidetään tilillä kuten edellisessä esimerkissä. Tilillä rahaa kahdeksan vuoden kohdalla

38 885 (josta korkoa 485 euroa).Yhteen säästöjä 51 161 euroa (josta korkoa 3 161 euroa)

Rahat riittäisivät 10 vuodelle ja 7 kuukaudelle.

3. Sijoitetaan 500 euroa kuussa rahastoihin

Jos koko summa sijoitetaan rahastoihin, joiden tuotto-odotus olisi 6%, olisi kahdeksan vuoden kohdalla kertynyt

61 382 euroa (josta korkoa 14 382€)

Raha riittäisivät 11 vuodelle ja 10 kuukaudelle.


Vanhemmillani on muutakin omaisuutta, josta osa on pistetty poikimaan ja osa ei. Tuolle tuottamattomalle osalle keksisi varmasti monenlaista käyttöä ja yksi varteenotettava vaihtoehto on asuntosoittaminen. Olemme avanneet varovasti keskustelun yhteisestä sijoitusasunnosta. Palataan tarkemmin tähän aiheeseen toisessa kirjoituksessa.

---

Tämän kirjoituksen tarkoitus oli kiinnittää huomiota siihen, että rahoja ei kannata pitää tilillä. Vaikka tuotto ei olisi tuota kuutta prosenttia, on se todennäköisesti yli tilin koron jo pelkästään inflaation takia. 

Tuntuu, että erityisesti vanhemman sukupolven edustajilla on vaikeuksia luottaa "näihin uusiin pankkeihin", aloittaa sijoittamista, koska pelätään rahojen katoavan taivaan tuuliin tai sen uskotaan olevan hankalaa. Meillä meni äitini kanssa hommaan kymmenen minuuttia. Seuraavan kerran asialle tarvitsee tehdä jotain puolen vuoden kuluttua, jolloin arvo-osuustilille tarvitsee siirtää lisää rahaa. Helppoa.

Onko sinulla muita ideoita, mihin sijoittaa lyhytaikaisesti rahaa, jos ei ole kiinnostunut sen enempää aiheesta, eikä ole valmis korkeaan riskiin?

Sijoita henkiseen pääomaan

Tunnen voivani henkisesti paremmin kuin vuosiin tai kenties ikinä. Yksi tärkeimmistä henkistä hyvinvointia kasvattavista tekijöistä on vapaa-ajan ja työn tasapaino, niin sanottu work-life balance. Vaikka elän ruuhkavuosia ja arki on välillä todella hektistä ja rankkaa, olen löytänyt minulle toimivan balanssin ja järjestyksen.

Vanhemmuus muuttaa vapaa-ajan

Tällä hetkellä päivätyöni on kahden alle kolmevuotiaan lapsen kaitseminen. Työtehtävät koostuvat rytmin ylläpidosta: leikkiä, ulkoilua, ruokailua, vaipan vaihtoa, nukuttamista ja yleistä puuhailua. Kaiken tuon lomassa teen lähes kaikki perheen kotityöt eli siivoan, tiskaan, laitan ruokaa, käyn kaupassa, järjestän tavarat, viikkaan vaatteet ja vien roskat. Iltaisin nähdään kavereita lasten kanssa, käydään retkillä tai ulkoillaan koko perheen voimin. Peruskotiäidin arkea siis, ja siitä syystä minulle oma-aika ei tarkoita lasten kanssa olemista. 

Erityisesti äidiksi tultuani, olen huomannut kuinka tärkeää omista harrastuksista ja ajasta on tullut. Helposti sitä tekee kaikkea pelkästään lasten ehdoilla ja oma minuus unohtuu. Vanhemmilla keskenään varsin yleinen keskustelun ja riitojenkin aihe on oma-aika. On vaikea suhtautua siihen, että ennen päivässä oli useita tunteja omaa aikaa, ja lapsen tultua joskus ei löydy aikaa käydä edes vessassa yksin, saatikka suihkussa. Vanhasta elämästä ja omasta itsenäisyydestä luopuminen vie aikaa ja vaatii totuttelua. Toisen lapsen kohdalla, sitä vapautta ei enää muistakaan.

Tehdään tässä välissä yksi asia selväksi. Kirjoittaessani lasten aiheuttamista kuluista, joku saattoi epäillä, että näen lapset vaan rahareikänä ja nyt kirjoitan siitä, että ne vievät myös vapaa-aikani. Ei, lasten kanssa oleminen on palkitsevaa ja tämä on ihanaa aikaa elämässä. Noita kahta tyyppiä en vaihtaisi mihinkään, enkä haikaile entistä perheetöntä elämää takaisin.

Oma-aika priorisoituna

Omaa aikaa minulla on illalla hetki lasten nukahdettua ja muutaman kerran viikossa, kun molemmat lapset nukkuvat päiväunia, tai kun mies tai vanhempani hoitavat jälkikasvua. Priorisoin tuon ajan sen mukaan, mikä on olennaisinta henkisen hyvinvointini kannalta.

1. Lisäuni on listalla korkeimpana. Nyt jo muutamien viikkojen ajan ovat yöuneni sijoittuneet lähes joka yö 22:30-06:30 välille ja katkenneet 0,5-1,5 tunnin välein. Olen siis äärimmäisen väsynyt. Hormonit auttavat, mutta huomaan selviä vaikutuksia mielentilassa, olen useammin ärtynyt ja käyn hitaalla. Lähimuisti on olematon. En muista koskaan nähneenikään esinettä, johon koskin kymmenen minuuttia aikaisemmin. Tai voisin väittää, etten koskaan ole kuullutkaan asiasta, josta keskustelin hetki sitten.

Yleensä nukun muutamat päikkärit viikossa. Nukun arkisin, jos lapset sattuvat nukahtamaan omille päiväunilleen suunnilleen samanaikaisesti tai viikonloppuisin, jolloin mies voi hoitaa esikoista, kun minä ja vauva nukumme.

2. Lenkilläkäynti todella virkistää, ja parasta on saada hetki olla vastuussa vain itsestään. Nyt lasten myötä nautin lenkkeilystä ihan eri tavalla, ja tekisin sitä useammin, jos vain ehtisin. Tällä hetkellä se onnistuu kerran tai kaksi viikossa, jonkun muun hoitaessaan lapsia.

3. Blogia pyrin kirjoittamaan aina kuin on mahdollista, tällä hetkellä valitettavasti vähän vähemmän. Koska olen aina ollut kiinnostunut talousuutisista, numeroista, urasta ja analysoimisesta, tuntuu myös taloudesta kirjoittaminen helpolta ja motivaatio on korkealla. Pyrin julkaisemaan jotain kahden tai kolmen päivän välein, mutta en ota asiasta stressiä. Kirjoitan, kun ehdin ja haluan, usein lasten nukutusten yhteydessä.

4. Syyskuun lopulla alkaa avoimen yliopiston kurssi, jonne olen ilmoittautunut. Jotta saan ajan riittämään kurssin läpikäyntiin, olen kahlannut kurssikirjoja jo nyt. Jäljellä on enää sata sivua ja sitten kaikki kolme kirjaa on luettu. Olen aina lukenut paljon, ja nyt vaan jätän dekkarit ja muun kaunokirjallisuuden vähäksi aikaa väliin ja keskityn johtamisoppeihin. Lukeminen onnistuu parhaiten nukutusten yhteydessä, tai kun mies huolehtii esikoisesta.

5. Välillä täytyy saada laittaa aivot narikkaan ja silloin minä turvaudun hömppään. Se tarkoittaa aivottominta tositeeveetä tai juorulehtiä. Myönnän, että tallennan kaikki turhista turhimmat ohjelmat Nyc:ntäydellisistänaisista ruotsinmiljonääriäiteihin ja sieltä teenmomin kautta marttiinajahengenpelastajiin. Olen huomannut, että varsinkin toimistossa töissä käydessäni, kaipaan hömppää. Koska työni on melko teknistä ja vaatii jatkuvaa ajattelua ja myös innovoimista, vastapainoksi tarvitaan jotain ihan muuta. Mieheni, joka taas tekee fyysistä työtä, kaipaa samalla tavalla tiedeartikkeleita ja uutisia. Yleensä katson iltaisin lasten mentyä nukkumaan yhden hömppäohjelman. Lehtiä ja nettiä vilkaisee kun ehdin.

Listan ulkopuolella ovat vielä lisätyöt, jotka ovat toisaalta omaa aikaa, toisaalta työtä. Oma lisätyöni on kivaa vaihtelua arjelle ja tuntuu lähinnä harrastukselta, jota saan tehdä ylhäisessä yksinäisyydesä. Se vaatii kuitenkin oman aikansa, jota en lähde priorisoimaan muun oman ajan kustannuksella.

---

Perhettä voisi ajatella kuin yritystä, jossa minä olen työntekijä. Lastenhoito ja kodinpyöritys ovat yrityksen operatiivista toimintaa, jolla tehdas pysyy pystyssä. Työntekijän ajasta 95 % menee tehtaan pyörittämiseen ja loput itsensä kehittämuseen ja innovointiin. Tuo kehittäminen ja innovointi tuo tehtaalle kasvun ja lisää pääomaa, voittoakin. Kasvu ja lisääntynyt pääoma taas tarkoittaa laatua ja tehostusta toiminnan pyörittämiseen. Mitä paremmin siis oma-aikani on balanssissa muun ajan kanssa, sitä parempi äiti ja aviopuoliso saatan olla.

Nyt vauva nukahti, mies on esikoisen kanssa ulkona ja minä nukun ansaitut päiväunet.

Aloitteleva sijoittaja vertaa: Nordea vs Nordnet

Talousblogeissa on ollut keskustelua eri pankkien sijoituspalveluista. Nordea nosti itsensä takaisin peliin laittamalla sijoitusten välityspalkkiolle prosentin hintakaton. Se on varsin houkutteleva teko piensijoittajan näkökulmasta. Minäkin haluan asiaan sanani sanoa ja vertailla näitä kahta pankkia aloittelijan linssien läpi.

Taustaa

Olen ollut Nordean asiakas niin kauan kuin se on ollut olemassa ja sitä edeltäneiden Meritan ja Kopin asiakas lapsesta saakka. Sijoitustoiminnan Nordean kanssa aloitin kolmisen vuotta sitten aloittamalla säästämisen Nordean omaan Säästö25-yhdistelmärahastoon. Kesällä kävin pankin sijoitusneuvojan juttusille ja avasin arvo-osuustilin. Sen jälkeen olen kuukausittain sijoittanut osakkeisiin muutaman satasen.

Nordnet on minulle tutumpi sijoituskumppani. Avasin arvo-osuustilin sinne jo kymmenisen vuotta sitten. Sijoituksia olen tehnyt silloin tällöin pienillä summilla ja vasta nyt kesällä aktivoin tilin varsinaiseen käyttöön.

Tilin avaaminen

Olen kuullut, että joillakin on ollut ongelmia arvo-osuustilin avaamisessa Nordeaan. Se on vaatinut useita käyntejä, useita virkailijoita ja useita tunteja aikaa. Minulla homma hoitui kätevästi sijoitusneuvojakäynnin yhteydessä ja tili aukesi samantien. Joduin tosin soittamaan perään, jotta avaisivat myös palvelun jolla toimeksiannotkin onnistuisivat. Neuvojasta mainittakoon, että tämä ei ollut kovin aktiivisesti myymässä minulle tiliä, vaan sen itse pyysin. Käynnistä lisää täältä.

Nordnetin tilinavaamisen muistan olleen hankalampaa. Täytyi ottaa kopioita passista ja lähetellä papereita ees taas. Onneksi nykyään tunnistautuminen onnistuu myös verkkopankkitunnuksilla ja tilin saa perustettua muutamassa minuutissa. Kätevää.

Toimeksiannot

Kolmen toimeksiannon kokemuksella, osakkeiden ostaminen hoituu Nordeassa helposti, mutta vaatii enemmän mietintää kuin Nordnetissä. Toimeksiantoa tehdessä lomake kysyy hintakattoa. Se on hyvä asia, jos haluaa laittaa rajoituksia itselleen ja ostaa tiettyjä arvopapereita alle tietyn hinnan. Aloittelijaa kysymys saattaa hämmentää, ja jos haluaa ostaa vain tietyllä hetkellä, on se yksi turha klikkaus lisää.

Nordnetissa homma toimii Osta-napilla ja hyväksymisellä.  Myös kuukausisäästäminen on tehty todella helpoksi. Valitaan valikosta kuukausisäästäminen, siihen halutut rahastot, sijoitettava summa, osuudet kullekin rahastolle ja aloitetaan säästäminen. Vastaava toimii ETF:lle.

Hinnat

Syy, miksi olen avannut arvo-osuustilin ja alkanut tehdä suoria osakesijoituksia Nordean kautta, on juurikin hinta. Prosentin välityspalkkio kotimaisissa hankinnoissa on piensijoittajalle huomattavasti edullisempi kuin Nordnetin 7 €/kauppa (kun 1-10 kauppaa kuussa). Jos haluaa Nordnetissa päästä samaan prosenttiin, on siis sijoitettava 700 eurolla/kerta ja se on melko paljon aloittelijalle. On spekuloitu sillä,  että onko tuo hintakatto Nordean sisäänheittokikka ja jonkun ajan kuluttua hinnat taas nousevat. Sijoitusten siirtäminen tulisi tällöin kalliiksi ja aiheuttaisi vaivaa. Aika näyttää. 

Palvelumaksujen kanssa kannattaa olla tarkkana. Itse huomasin Nordean tililtäni veloitetun 1,95 euron säilytysmaksuja viimeisenä kahtena kuukautena. Säilytyksen pitäisi olla ilmaista mikäli on maksanut välityspalkkioita edellisen neljänneksen aikana. Itse olin, ja asiakaspalvelu hyvitti minulle tuon neljä euroa. Jouduin kuitenkin soittamaan, mikä aina vähän lisää ärsytystä.

Rahasto-osuuksien hankinnassa mielestäni Nordnet on aivan ehdoton. Ensinnäkin kuukausisäästäminen rahastoihin on todella helppoa kuten edellä kuvasin ja toiseksi myös halpaa. Nordnetin superrahasto Suomi on täysin kuluton rahasto ja vastaavissa Ruotsin, Tanskan, ja Norjan versioissa maksat vain valuutanvaihdosta. Myös muu Etf- tai rahastokuukausisäästäminen on edullista. Ei tarvitse maksaa merkintä- tai lunastuspalkkioita tai säilytyskukuja. Hallinnointikulut ovat rahastokohtaiset. Vastaavasti esimerkiksi Nordean Säästö 25 rahaston merkintäpalkkio verkkopankissa on 0,80%, lunastuspalkkio 1 % ja juoksevat kulut sisältäen hallinnointipalkkion 1,23 %.

---

Minä teen suorat osakesijoitukset Nordeassa ja kuukausisäästämisen rahastoihin ja Etf:iin Nordnetissä. Molemmilla tahoilla, Nordnetillä kattavammin, on nettisivuillaan lisäksi paljon tietoa sijoituskohteista, blogeja, analyysejä ja yhteisöt. Vaikka kumpikaan ei voi taata,  että kaupat olisivat kannattavia, niiden tekemisen voi tehdä helposti ja edullisesti.

Järkevää sähkönkäyttöä

Verkkopankkiin oli ilmestynyt tuore sähkölasku. Laskun summa oli yli 50 % enemmän kuin vastaavanpituinen jakso viimeksi ja historian suurin. Hinnoissa ei ole tapahtunut muutosta vaan syy on kulutuksessa. Edellisen jakson kulutus oli 200-300 kwh/kk kun nyt se oli ollut yli 400 kwh/kk. Mikä kumma saa aikaiseksi tuon nousun?

• Pyykinpesu lisääntynyt vauvan myötä? -Vauva oli jo edellisen laskun aikaan.
• Kesälomat ja mies kotona? - Ei sentään kolmea kuukautta.
• Lisääntynyt kokkailu? - Onhan sitä ennenkin tehty ruokaa päivittäin.
• Pakastimen aktivoiminen? - Aina se on ollut täynnä.
• Ahkerampi saunominen? - Ennen vauvaa tuli varmasti saunottua enemmän, kun se oli helpompaa.
• Lattialämmitys? - En minä ainakaan käytä ja meneekö se kaukolämmön kanssa samaan?
• Palaako valot yötäpäivää? - Olen jopa kiinnittänyt asiaan erityisen paljon huomiota viime aikoina ja kulkenut sammuttelemassa valoja.
• Sähkölaitteet jää sammuttanatta? Joskus jää, mutta ei sen enempää kuin ennenkään. Uusiakaan laitteita ei ole hommattu. 

Salapoliisi ryhtyy selvittämään. Nyt siis sähköenergiasta maksettaisiin tämän kulutuksen mukaan noin 380 euroa vuodessa ja toinen mokoma sähkönsiirrosta. Kasvua edelliseen laskuun verrattuna vuositasolla energiasta 140 euroa, kokonaisuudesta 280 euroa. Mainittakoon myös, että lämmitys toimii kaukolämmöllä, joten sitä ei oteta nyt huomioon. Katsotaan ensin peruskodinkoneiden keskikulutuksia, jotta tiedetään millä voisi teoriassa edes olla merkitystä. Käytän hyväksi Vattenfallin sivuillaan ilmoittamia kodinkoneiden keskikulutuksia ja arvioin meidän taloutemme kulutuksen. Hinnoissa mukana energia ja sähkönsiirto.

• Pesukone 30 €/vuosi
• Tiskikone 20 €/vuosi
• Ruuanvalmistus (uuni, liesi, kahvinkeitin, mikro) 150 €/vuosi
• Jääkaappi-pakastin 40 €/vuosi
• Sauna 80 €/vuosi
• Lattialämmitys 250 €/vuosi
• Valaistus 20 €/vuosi
• Ilmanpuhdistin 50€/vuosi
• Viihde-elektroniikka  (Tv, digiboksi, modeemi, tietokone) 110 €/ vuosi
• Muut laitteet (imuri, hiuslaitteet, hammasharja, laturit) 10 €/vuosi

Yhteensä 760 euroa eli kulutus uusimman laskun mukainen. Sinänsähän tuo meidän lasku ei ole mitenkään poikkeuksellinen, koska esimerkissä lasketun nelihenkisen perheen vuosilasku ilman lämmitystä on 720 ja meillä mukana tuossa vielä lattialämmitys, joka vie kolmasosan sähköstä.

Jos mietitään yksittäisiä laitteita, onko mikään voinut tuoda 280 euron vuosikasvun? Pesukoneen olisi pitänyt pyöriä lähes viisi kertaa enemmän. Ei vauva nyt niin paljon enempää tuo sotkua. Ruokaa olisi pitänyt tehdä tuplasti enemmän. Edelleen teen kerran päivässä lämpimän ruuan. Viihde-elektroniikkaa olisi pitänyt myös käyttää tuplasti. Vertailukaudella olin jo äitiyslomalla, joten ero tuskin on niin suuri. Lisäksi kesällä tulee oltua enemmän ulkona. Saunassa ollaan käyty saman verran kuin ennenkin, joten jäljelle jää lattialämmitys. Selviää, että meillä on sähkökäyttöinen lattialämmitys, jota pidetään termostaatin avulla päällä tarvittaessa. Mieheltä asiaa tiedustellessa selviää myös, että jossain vaiheessa on tehoja lisätty yksi pykälä. Voiko noin pieni muutos vaikuttaa summaan noin paljon? Käännetään pykälä takaisin ja seurataan kulutusta kuukausi. Pääsemme itse tarkastamaan mittarin lukemat, joten tulos selviää kuukauden kuluttua.

Sähkö muuten on asia, josta en jaksa lähteä turhia nillittämään. Kunhan laitteet suljetaan, kun niitä ei käytetä, valot sammutetaan, kun huoneissa ei olla, saunaa ei lämmitetä turhaan tai telkkari ei pauhaa yksinään.  Näistä luvuista huomattiin, että ilmanpuhdistaja, joka meiltäkin löytyy, vie melkoisesti sähköä. Täytyy putsata omamme ja pitää sitäkin päällä vain tarvittaessa. 

Noita sähkönkulutuksia tutkaillessa löytyi Vattenfallin sivuilta myös hyviä sähkönsäästövinkkejä ja tässä muutama poiminta, jotka soveltuvat meidän pesueelle.

• Kytkimellinen jakorasia käyttöön
• Saunan ja suihkun jälkeen tuulettaminen ristivedon avulla, vähemmän lattialämmitystä
• Tarkista kylmälaitteiden lämpötilat erillisellä mittarilla, ja säädä oikeaksi
• Kaikkia vaatteita ei tarvitse pestä yhden käytön jälkeen, tahrattomille riittää tuuletus
• Vesilaseile ja muille vähemmän likaisille asioille riittää huuhtelu konepesun sijaan
• Isompien ruokaerien tekeminen säästää aikaa ja energiaa, jälkilämmöissä paistuu vaikka sämpylät

Tämä ei ole maksettu mainos, mutta lisää Vattenfallin vinkkejä erityisesti sähkölämmitteiseen kotiin löytyy täältä ja täältä. Jossain vaiheessa voisi myös kilpailuttaa sähköyhtiöt.

Kilot vyötäröltä lompakkoon: sokeriaddikti ilmoittautuu

Kaksi kuukautta sitten aloin säännöstelemään herkkujen määrää tajuttuani todellisen kulutuksen perheessämme. 10€/henkilö/viikko on ollut nyt herkkubudjettina ja viime kuussa vähemmänkin. Tavoitteeseen on jotakuinkin päästy. On tunnustettava, että tiukkaa tekee. Himoitsen makeaa lähes koko ajan. Varsinkin iltaisin on täysi työ pitää itseni poissa kaupoista. Nyt on myönnettävä: olen sokeriaddiksi. 

Jokin muutos on tehtävä. Voisimme vähentää herkkusummaa lisää tai ottaa karkkipäivän käyttöön. Ehkä voisin antaa itselleni luvan herkutella, niin kauan kuin imetän? Ei, tuntuu, että ainoa tie on olla hetki kokonaan ilman sokeria. Olen aikaisemmin polttanut tupakkaa ja huomannut, että mitkään vähentämiset eivät auta, koska silloin odotan vain seuraavaa "fiksiä". Minulla on näissä asioissa kaksi vaihtoehtoa, ei ollenkaan tai täysillä. 

Tässä elokuun herkut kahdelta ihmiseltä. Suluissa edellinen kuukausi.

• 46 suklaa-/lakritsipatukkaa (vert. 50)
• 4 suklaalevyä (vert.  4)
• 8 1,5 litran colaa (vert. 6)
• 35 tikkaria (vert. 71)
• 6 Omar-/berliininmunkkia/donitsia (vert. 6)
• 0 tummasuklaalevyä (vert. 0)
• 6 irtojääätelöä (vert. 0)
• 2 karkkipussia (vert. 0)
• 2 jäätelöpakettia (vert. 3)
• 0 keksipakettia (vert. 0)
• 0 Isompaa leivonnaista (vert. 2)

Tuo määrä ei niinkään hirvitä vaan se, kuinka paljon ajatukseni pyörivät herkuissa. 

Jotenkin uskon, että paheiden määrä on vakio. Voisiko tuon paheen kääntää positiiviseen addiktioon, kuten vaikka terveellisiä elämäntapoihin tai ylipäätänsä elämäntaparemppaaan, johon kuuluu lisäksi nämä talousasiat, kodin  järjestely ja urasuunnitelmat?

Toistaiseksi olen ihan normaalipainoinen, koska liikun suhteellisen paljon ja imetään. Äkkiäkös se muuttuu, kun lopetan imetyksen, menen töihin ja päivisin istun toimistolla kuluttamassa penkkiä ulkoilun sijaan. Parasta tehdä asialle jotain pian. Kerään vielä muutaman viikon rohkeutta ja sitten heitän hyvästit sokerille joksikin aikaa.

Minun shoppailutaktiikkani

Shoppailu eli tavaroiden, yleensä vaatteiden,  kenkien, kosmetiikan tai kodintarvikkeiden random-ostaminen.

Minulla on ristiriitainen suhtautuminen shoppailuun. Toisaalta tuntuu hyvältä ostaa jotain uutta, toisaalta se ei kiinnosta yhtään ja haluan välttää kauppoja.

Tiedän sen hyvänolon tunteen, jonka uuden juhlamekon tai vaan nätin rihkamakorun ostaminen aiheuttaa, vaikka kaappi olisi jo vastaavia täynnä. Myös sen hetken, kun koluaa kauppoja etsien talvitakkia tuntitolkulla, ja kun se täydellinen tulee vihdoin vastaan. Silloin ei hinnalla enää ole merkitystä. Myös sen, kun mahtavan alennuksen vuoksi ostaa ehkä jotain, mikä muuten jäisi hyllylle. Se on meinaa jonkunlainen hurmos, joka saa ihmiset shoppailemaan järjettömästi.

Vaikka ymmärrän himoshoippailijan sielunelämää, en todellakaan luokittelisi itseäni sellaiseksi. Jos olen satasen pistänyt haisemaan vaatteisiin kuussa, on se jo aika paljon minulle ja ilmeisesti suomalaisille naisille keskimäärin (katso kuva). 

Kaupassa

Minulla on perustavaa laatua olevia ominaisuuksia, jotka tekevät shoppailusta hankalaa; inhoan tungosta, kyllästyn helposti ja en ole kovinkaan visuaalinen ja siksi ehkä en kiinny tavaraan. Jaksan kiertää vaatekauppoja maksimissaan pari tuntia, yhdessä kaupassa olen kymmenen minuuttia. Silmäilen nopeasti ympärilleni, jos en näe mitään mielenkiintoista, poistun. En selaile vaaterekkejä, kokeile kymmeniä vaatteita tai arvo vaihtoehtojen välillä. Teen tehoiskun; kauppaan, pikainen silmäys, ulos ja seuraavaan kauppaan. Jos jotain kiinnostavaa löytyy, nopea sovitus ja osto. Ennalta laadittu budjetti pitää, muuten tulee morkkis.

Olen varmaan Suomen tehokkain ikeassakävijä. Katson etukäteen netistä, mitä tarvitsen, kävelen suoraan oikoreittejä hyväksi käyttäen hakemaan tarvitsemani ja sitten kassalle. Aikaa kuluu noin 20 min ja harvemmin sorruin muuhun kuin listalla oleviin tavaroihin. Välillä erehdyn menemään Ikeaan jonkun kaverin kanssa, jolla on täysin erilainen ostostaktiikka kuin minulla. Siinä sitten odottelen kun toinen katselee ja koskettelu tuotteita. Ymmärrän hyvin miehiä, jotka valittavat vaimojensa matkassa.

Netissä

Netissä ostosten tekeminen on tehty vaarallisen helpoksi. Itse ostan satunnaisesti netistä vaatteita ja tilaan sitä kautta yleensä kaikki syntymäpäivä- ja joululahjat hyvissä ajoin. Netissä on myös paljon alennuksia ja etukortteja. Niiden hyöty on kuitenkin kyseenalainen. On helppoa ostaa jotain, mitä ei tarvitse, vain koska sen saa halvalla.

Miehelläni ja kuulemani mukaan muillakin miehillä, on tapana ostaa vaatteita isompi erä kerralla ulkomaalaisista nettikaupoista, joissa vaatteet ovat huomattavasti edullisempia. Juuri muutama viikko sitten tuli miehelleni paketti, jossa oli vuoden tarpeisiin yli kolmekymmentä tuotetta sukista kenkiin ja paitoihin. Suurin osa tuotteista oli alennuksessa ja lähtöhintakin huomattavasti edullisempi kuin Suomessa. Säästöä tuli useampi satanen.

Netissä shoppailuhimoa voi toteuttaa niin, että täyttää ostoskorin kiinnostavilla tuotteilla. Sitten karsitaan lisää ennakolta määrätyn budjetin mukaiseksi. Vielä silmäys, ovatko jäljelle jääneet tuotteet oikeasti tarpeellisia. Itse painan yleensä tässä vaiheessa deleteä. Jos vielä seuraavana päivänä harmittaa, palaan ostokset tekemään. En muista palanneeni.

Tekemäni siivousurakka sai aikaiseksi sen, että tiedän mitä kaapeista löytyy, enkä tarvitse mitään uutta. Enkä varsinkaan sorru alennuksiin, vain alennuksen vuoksi. Koska olen äitiyslomalla, riittävät olemassa olevat vaatteet erinomaisesti lähinnä kodin ja leikkipuiston väliseen liikehdintään. Jatkossa haluan ostaa harvemmin, mutta laadukkaampaa. Kun töihinpaluu lähestyy, olen suunnitellut sijoittavani uusiin työvaatteisiin, joissa näytän ammattilaiselta toisin kuin aiemmissa. Palataan niihin kuitenkin lähempänä vuodenvaihdetta.

Tässä viisi vinkkiä, joilla minä säästän shoppaillessa

1. Vältä shoppailua ihmisten kanssa, joilla kestää kauan ja jotka tekevät heräteostoksia
2. Laadi budjetti ja pysy siinä
3. Mieti, jokaisen tuotteen kohdalla, tarvitsetko sitä todella
4. Ota selvää hinnoista ja vertaile etukäteen kotona
5. Älä osta, vain koska se saa hyvälle tuulelle tai on alennuksessa

Kuva Anna-lehdestä muutaman kuukauden takaa.

Hamsteri

Kodin tavaramäärää vähentäessäni, löysin kaapeista erinäisiä hygienia- ja siivoustuotteita useina kappaleina. Nuo vievät hirveästi tilaa ja heitinkin pois kaikki turhat ja lahjoitin avaamattomat. Ostin suurimman osan kamasta vuosi sitten, kun halvalla sain.

Kaapeista löytyi muun muassa:

• Pyykinpesuaine 13 kpl
• Huuhteluaine 5 kpl
• Nestesaippua 13 kpl
• Tiskitablettipaketti 6 kpl
• Keittiöpesuaine 4 kpl
• Lattiapesuaine 4 kpl
• Hiuslakka 7 kpl
• Shampoo 10 kpl
• Hoitoaine 23 kpl
• Suihkugeeli 10 kpl
• Rasva 5 kpl
• Miesten deospray 8 kpl
• Dödö 5 kpl
• Huulirasva 4 kpl
• Hammastahna 8 kpl
• Käyttämätön hammasharja 5 kpl 
• Kasvojen puhdistusaine 7 kpl

Hyvä puoli on, ettei vuoteen tarvitse miettiä näiden tuotteiden ostoa. Huono se, että ainakin kylpyhuoneen kaapit ovat melko täynnä hyvästä raivausyrityksestä huolimatta. Onko tämä tyypillistä säästäjälle vai pitääkö huolestua omista hamstraustaipumuksista? Mitä te varastoitte?

Rakkaat, kalliit lapsemme

Kuinka paljon maksaa vauvan ensimmäinen vuosi? Entä toinen? Viime viikolla laskeskelin, kuinka paljon lemmikit vievät pennosiani vuodessa. Tällä viikolla vuorossa ovat lapset.

Siinä missä minulla on ollut nyt alkusyksystä koiriin liittyviä ylimääräisiä terveyskuluja, on niitä tullut lapsistakin. Tällä viikolla on flunssa jyllännyt ja vauvan kanssa jouduttiin piipahtamaan lastenklinikalla päivystyksessä ja jatkotutkimuksissa. Kun antibiootit lisätään poliklinikkamaksuihin, tulee hintalapuksi noin sata euroa. Nämä ovat kuluja, jotka maksetaan mukisematta eikä niissä ole tingattavaa. Tuo vain sai miettimään lapsista aiheutuvia kustannuksia ylipäätänsä.

Meillä on kaksi lasta, vauva ja parivuotias. Lasketaanpa vauvasta aiheutuvat kulut ensimmäisenä ja toisena vuonna ja kolmannen vuoden kulut, kun uusi vauva syntyy. Ensimmäinen luku kertoo, mitä mikin maksaa uutena ja suluissa on se, mitä minä maksoin. Osa näistä on täysin turhia, mutta varmaan melkein jokainen tulee erehdyksissään ensimmäiselle lapselle jotain turhaa ostamaan. Tämä lista ei kerro mitä täytyy ostaa vauvalle, vaan mitä meillä tuli hankittua. Jonkun toisen lista olisi erilainen. Määrät ja hinnat ovat osittain arvioita, osittain laskettu tarkasti käyttäen Prisman, Ikean ja vauvanettikauppojen hintoja.

Huomioitavaa on, että suurin osa ensisynnyttäjistä ottaa äitiyspakkauksen, joka sisältää ison kasan vaatteita, asusteita, hoitotarvikkeita, patjan, vuodevaatteit yms. Alla eriteltynä kertaostokset ja kulutustavarat.

Ensimmäinen vauvavuosi

Kertainvestoinnit 3664 € (1653 €)

• Pinnasänky patjoineen 94€ (50€ Torista)
• Hoitopöytä 149 € (50€ Torista)
• Amme 6€ (0€ lahja)
• Vaatteet 300 € (70€ loput lainassa kaverilta)
• Asusteet ja kengät 70 € (40, kengät kaverilta)
• Ruokalaput 15 € (15 €)
• Rintapumppu 80 € (30€ Torista)
• Kantoreppu 95 € (40 € Torista)
• Vaunut 800 € (300 € Torista)
• Turvakaukalo + telakka 200 € (0 €, lainassa kaverilta)
• Isompi turvaistuin 300 €  (300 €)
• Sitteri 40 € (0 € lainassa)
• Imetystuoli vauvan huoneeseen 50 € (10 € Torista)
• Leikkimatto 30€  (10€, torista)
• Leluja 150 (40 € lahjoja ja lainassa loput)
• Imetysvaatteet 100 € (30 € liiveihin, muuten normivaatteet)
• Synnytys 180 € (180 €)
• Hoitolaukku 30 € (0 €)
• Vaunutarvikkeet 45 € varjo, sadesuoja, verho (25 €, verho kaverilta)
• Harsoja 15 € (0 € lahja)
• Hyppykeinu 25 € (8€ Torista)
• Bumbo-istuin 50 € (0€, lahja)
• Pyyhkeet, lakanat, pinnasängyn suoja 43 € (9 € torista)
• Unipussi 10 € (5€ Fb)
• Kapalopussi 19 € (19€)
• Tutit 10 € (10€)
• Tuttipullot 20 € (20€)
• Lämpöpussi 45 € (20€ Torista)
• Valokuvaus 200 € (100€ tuttu kuvaaja)
• Syöttötuoli,  tarjotin ja pehmuste 28 € (7 € pehmuste uutena, loput lahjana)
• Hoitoalusta 15 € (15 €)
• Nimiäiset 150 € (150€)
• Harrastukset 200 € (0€, sporttipassilla maksettu)
• Terveyskulut ja muut sekalaiset 100 € (100 €)

Kulutustavarat 635 € (635 €)

• Vaipat 350 € (350 €)
• Kiinteä ruoka 150 € (150 €)
• Korvikkeet 20 € (20 €)
• Öljyt, rasvat, pesuaineet 10 € (10€)
• Lääkkeet ja vitamiinit 85 € (85 €)
• Kosteuspyyhkeet 20 € (20€)

Yhteensä ensimmäiselle vuodelle tulee hintaa 4299 €, kun kaiken ostaa uutena ja 2288 €, kun hyödynnetään ystäviä ja nettikirppiksiä. Säästöä 47 %. Kuukaudessa summaksi tulee 358 euroa tai 191 euroa. Toki tuossakin olisi paljon säästettävää, kuten valokuvaus, nimiäistarjoilut ja Bumbo-istuin. Vaipat voisi vaihtaa kestoihin ja jättää korvikkeet kokonaan väliin.

Toinen ikävuosi 

Kertaostokset 3242 € (2565 €)

• Vaatteet 400 € (70 € kaverilta)
• Asusteet ja kengät 150 € (60 € , kengät kaverilta)
• Sänky ja patja 190 € (90 €)
• Päiväkoti 1820 € (1820 €)
• Valokuvaus 200 € (100€)
• Synttärijuhlat 100€ (100€)
• Sisäänpääsyt ja harrastukset 150 € (150€)
• Potat 12 € (12 €)
• Lelut ja kirjat 100 € (50 € osa käytettynä ja lahjana)
• Pulkka 20 € (10 € käytettynä)
• Terveyskulut ja muut sekalaiset 100 € (100 €)

Kulutustavarat 1450 € (1450 €)

• Vaipat 525 € (525 €)
• Ruuat 800 € (800 €)
• Öljyt, rasvat, pesuaineet 10 € (10 €)
• Lääkkeet ja vitamiinit 85 € (85 €)
• Kosteuspyyhkeet 30 € (30 €)

Toinen lapsi ei tarvitse enää niin suuria investointeja. Kokonaishinta toiselle vuodelle, jos kaiken ostaisiin uutena oli 4692 € (391 €/kk), josta päiväkoti vie reilun kolmasosan. Päiväkoti on laskettu meidän kuluilla, eli osa kuukausista täys- ja osa osaaikaisena isoimman tuloluokan mukaan. Me maksoimme vuodesta yhteensä 4015 € (335€/kk), koska saimme joitain tavaroita lahjoina, lainaksi ja ostimme kierräysryhmistä.

Mitä vanhempi lapsi, sitä enemmän sen kulutustavarat maksavat. Ruokaan menee jo huomattavasti enemmän rahaa, kun imetys on kokonaan loppunut.

Toinen lapsi

Kun uusi vauva tulee taloon, on suurin osa hankinnoista jo tehty.

Kertaostokset 1176 € (626 €)

• Amme 6 € (6 €)
• Tuplarattaat 200 € (80 €, ostettiin kaverilta)
• Seisomalauta 30 € (10 €, torista)
• Uudet rattaat 600 € (180 € torista)
• Vaatteet 150 € (50 € kaverilta)
• Synnytys 180 € (180 €)
• Tutit 10 € (10 €)
• Terveyskulut 100 € (100 €)

Kulutustavarat 635 kuten ensimmäisen lapsen kanssa.

Yhteensä uutena ostettuna 1811 € (151 €/kk) ja kuten me teimme 1261 € (105 €/kk). Vaatteita tuli ostettua lisää, koska lapset ovat eri sukupuolta. Myös osa edellisellä kerralla käytössä olleista vaatteista oli laitettu uudestaan kiertoon. 

Toisen lapsen synnyttyä, on myös edelleen kustannuksia esikoisesta. Esikoisen kuluista ei ole vielä tarkempaa tietoa omasta kokemuksesta, mutta arvioisin niiden olevan noin 3000 € vuodessa, kun osa vuodesta ollaan päiväkodissa osa-aikaisena. Yhteensä kahden lapsen kulut ovat 4261 €(355€/kk) ja uutena 4811 €(401 € /kk).

Yhteenveto

Ensimmäinen vuosi maksoi meille 2300 euroa. Jos ei olisi saanut tavaroita tutuilta tai ostettua käytettynä, hintaa olisi kertynyt halvimmillaan 4300 euroa. Varmasti helposti saisi kulutettua tuplatkin tuosta, jos ei niin tuijottelisi hintalappuja. 

Toinen vuosi maksoi meille 4000 euroa, josta iso osa tuli päiväkodin hoitomaksuista. Jos olisi ostanut kaiken uutena olisi summa ollut 4700 euroa. 

Kolmantena vuotena syntyi uusi vauva, jonka hintalapuksi tuli noin 1300 euroa tai 1800 euroa, jos kaiken olisi ostanut uutena. Molemmat lapset yhteensä maksavat 4300 euroa ja uusilla tavaroille 4800 euroa. Näinkin pieni ero yhteen lapseen johtuu päiväkodista ja siitä, että myös esikoinen voi olla kotona äitiyslomalla. 

Useilla tavaroille on jälleenmyyntiarvoa ja uskon, että kaikesta saadaan yhteensä vajaa tonni takaisin.  Myöskään lapsilisiä, jotka ovat satasen verran yhdeltä ja kaksi sataa kahdelta lapselta kuussa, ei sovi unohtaa. Nämä ensimmäiset vuodet selvitään 300-400 eurolla kuussa. Vuoden kuluttua, kun molemmat menevät päiväkotiin, on kulu jo helposti 900 euroa kuussa. Melko tyyristä.

Kuten lemmikkien kanssa, myös lasten kanssa raha ei ole tärkeintä. Lapsille hankitaan se, mitä ne tarvitsevat. Kilpailuttaminen, kierrätys, lahjojen vastaanottaminen ja käytettynä ostaminen kannattaa, ja niillä säästää pitkän pennin. Nyt jälkiviisaana olisi muutama tavara jäänyt hankkimatta, mutta esimmäisen lapsen kanssa helposti vähän sekoaa ja ostelee sitä sun tätä, jota luulee tarvitsevansa. Vaikka rahaa meni paljon, nosti henkinen hyöty nämä vuodet reilusti plussan puolelle. 

Paljon muilla menee rahaa vauvoihin tai isompiin lapsiin?