Erään yrittäjän tarina: Osa 3

Vuosi 1

Vuosi yrityksen perustamisen jälkeen arki oli saapunut yritykseen. Päivät kuluivat tiettyä kaavaa noudattaen. Itse tein yleensä iltavuoroa eli 11-18 väliä. Tuo aika kului paperitöitä tehden, harjoittelijoita opastaen, asiakkaiden parissa tai vain surffaillessa netissä.

Siinä missä alku oli kankea ja asiakkaita vähän, nyt käyttökapasiteetti pyöri 80-90 %: n paikkeilla. Uusi palvelu veti asiakkaita jopa enemmän kuin oli mahdollista palvella. Tavarapuoli ei silti lentänyt ja kiinnostus sen kehittämiseen oli laantunut. Samalla oli laantunut into yrittäjyyteen. Kun kaikki rullasi omalla painollaan ja uskalsi jo pikkuhiljaa luottaa jonkinlaiseen jatkumoon, työstä tuli aika tylsää. Surffailun osuus työpäivästä kasvoi ja kellon tuijotus lisääntyi. Miten unelmien työpaikkaan saattoikin leipääntyä ja niin nopeasti?

Vuosi 2

Taloudellisesti pääsimme toisen vuoden aikana 10 000 euron kuukausiliikevaihtotavoitteeseemme. Toki välillä oli hiljaisia aikoja, mutta sitä oppi luottamaan, että yleensä käyrä nousi pohjalta myös ylös.

Olimme saavuttaneet tilanteen, jonka olimme kuvanneet suunnitelmissa muutamaa vuotta aiemmin. Tuntui kuitenkin, että tämä ei ollut sitä mitä halusimme. Mitä pidemmälle mentiin, ajatus lopettamisesta 3,5 vuoden kohdalla vahvistui.

Vuosi 3

Koitti kolmas vuosi ja tässä vaiheessa homma kulki hyvin omalla painollaan. Muutamat lomat oli onnistuttu pitämään ja satunnaiset vapaapäivätkin viikolla olivat mahdollisia. Asiakaskuntamme oli mahtavaa, aina niin ystävällistä, uskollista ja jopa kiitollista. Myös keskenäiset välimmekin palasivat hyviksi, koska emme enää nähneet päivittäin.

Yritimme myydä yritystä ennen lopetusta ja muutamia ostajaehdokkaitakin oli. Tarkoituksena oli saada vain omat aloitusinvestointimme takaisin. Pienellä kehitystyöllä ja kiinnostuksella, tuotto olisi ollut melko helppo nostaa pari pykälää paremmaksi. Lopulta ostajat kuitenkin perääntyivät ja ilmoitimme, että emme ole halukkaita jatkamaan vuokrasopimusta. Aloimme myymään varastoa alennuksella ja samalla myös kalusteita ja muuta irtaimistoa. Lopetuspäivä oli päätetty ja asiakkaille ilmoitettu. Tuo ilmoitus olikin ehkä henkisesti vaikeinta ja kyllä siinä muutama kyynelkin tirautettiin. Viimeisellä viikolla myimme lopun varaston kerralla pois, tyhjensimme paikan, hyvästelimme asiakkaat ja suljimme oven.

Kolme ja puoli vuotta takana upeita muistoja ja ennen kaikkea opettavainen kokemus. Vielä näin vuosia lopettamisen jälkeenkin haikena muistelen noita aikoja ja ikävöin tiettyjä hetkiä. Olen todella ylpeä, että kykenimme elättämään itsemme ja toteutimme unelman. Toisaalta näen myös edelleen painajaisia alun taloudellisesta paineesta ja myös tylsistä työpäivistä. Vaikka tämä ei lopulta osoittautunutkaan unelmieni työksi, näen yrittäjyyden tulevaisuudessa yhtenä mahdollisena uravaihtoehtona tosin vähän erilaisella liikeidealla.

Tässä tarinani yrittäjänä. Edelliset osat löytyvät täältä: Osa 1 & Osa 2. Vielä yhden kirjoituksen aion tähän sarjaan lisätä. Haluan kirjoittaa parhaista opeista eli mitä tekisin toisin, jos nyt ryhtyisin yrittäjäksi.