Haluan jakaa oman kokemukseni yrittäjänä ja ensimmäisen osan tarinaan löydätkin täältä.
Jaoimme ystäväni eli yhtiökumppanini kanssa yrityksen työtehtävät niin, että hän hoiti enemmän operatiivisia ja juoksevia asioita ja minä paperihommia kuten laskutusta, budjetointi, kirjanpitoa, tilauksia ja viranomaisasioita. Tästä jaosta johtuen tunsin myös suurempaa vastuuta tuloksellisuudesta ja ehkä enemmän stressiä meidän elättämisestä.
Haasteita
Olimme töissä molemmat arkena 7-18 välillä ja lauantaisin vuoroviikkoina. Ylimääräiset vapaapäivät tai sairauslomat olivat mahdottomuus. Itse olin välillä töissä kuumeessa, välillä kävin oksentamassa vessassa ja yhden pätkän tein käsi paketissa. Molemmilla meillä kaatui useamman vuoden parisuhteet ensimmäisen puolen vuoden aikana. Tosin en ole varma oliko yrittäjyydellä asian kanssa mitään tekemistä. Keskenäiset välimmekin kiristyivät ja oli päiviä jolloin toisen läsnäolo, tekemiset ja sanomiset ärsyttivät suunnattomasti.
Parin ensimmäisen kuukauden liikevaihto ylsi noin kolmannekseen minimitavoitteesta. Huomasimme että palvelupuolella täysi kalenterikaan ei pitkälle riittäisi ja tavarakaupassa katteet olivat pienet. Lisäksi kiinteät kulut eli lähinnä tilavuokra oli korkea. Sijainti sinänsä oli hyvä ja tila toimiva, joten emme edes harkinneet muuttoa. Jotain oli tehtävä, jottei homma kaatuisi kalkkiviivoille.
Ensimmäinen valopilkku
Ensimmäinen helpotus tuli harjoittelijoiden muodossa. Meille alkoi tulla yhteydenottoja alan opiskelijoilta, jotka kaipasivat harjoittelupaikkaa muutamaksi kuukaudeksi. Harjoittelijoiden avulla pystyimme lyhentämään päiviämme niin, että toinen teki 7-14 vuoroa ja toinen 11-18 vuoroa. Tämä taas mahdollisti lisää vapaa-aikaa ja jopa satunnaisia vapaapäiviä.
Meille vapautui aikaa tarjota myös uutta palvelua. Vanhat palvelut perustuivat pidempiaikaisiin sopimuksiin, joissa yksikköhinnat jäivät alhaisiksi. Vaikka uusi palvelu oli epävarvempaa ja vaati meiltä enemmä, toi se lisää euroja ja uusia asiakkaita.
Ensimmäiset palkat
Uuden palvelun myötä, puoli vuotta aloituksesta, myynti kääntyi noususuuntaan ja ensimmäisiä palkkoja alettiin nostaa. Käteen palkasta jäi noin 800-1000 euroa ja tuolloin sillä elettiin herroiksi. Parantunut kassavirta ja lisääntynyt vapaa-aika nosti fiilistä ja uskoa tulevaan.
Jatketaan yrittäjän arjesta ja yrityksen lopusta seuraavassa eli tämän sarjan viimeisessä osassa. Oman anonymiteettini vuoksi en halua kertoa tarkemmin liiketoiminnasta ja toivottavasti se ei liikaa häiritse.
But what will happen next =)
VastaaPoistaSiis aikamoinen trilleri 😆😥
PoistaEi vitsi mikä trilleri tosiaan, mietin tuota toimialaa kuumeisesti.. Kolmatta osiota odotellessa siis!
VastaaPoista