lauantai 14. tammikuuta 2017

Työkulujen karsimista

Paluu äitiyslomalta töihin koittaa, ja siinä missä tulot nousevat, nousevat kulutkin. Voiko työn aiheuttamista kuluista päästä vähemmällä?

1. Liikkuminen


Työmatkat kuljen joko julkisilla tai omalla autolla. Nyt kun palaan ja teen neljäpäiväistä viikkoa, on minulla auto käytössä ainakin kahtena päivänä. Muut kaksi päivää teen joko etänä, kuljen autolla tai bussilla. Lasketaanpa, mikä tulisi edullisemmaksi.

  • Kaikki päivät autolla n. 50 €/kk
  • Puolet autolla ja puolet julkisilla 93 €/kk
  • Säästöä 6-17 €, jos etäpäiviä 2/kk 

Julkisilla ajaminen on minun tapauksessani kallista siksi, että vaikka matka ei ole pitkä, joudun ostamaan seutulipun koska kuljen kahden kaupungin väliä. Se on kuitenkin sen verran pitkä, että pyöräily vie suhteettoman paljon aikaa. Kannattaa siis kulkea autolla ja tehdä etäpäiviä niin paljon kuin mahdollista. Työmatkakulut saa laittaa verovähennyksiin, mitä en ole tässä huomioinut.

2. Ruokailu


Ennen äitiyslomaa söin aina työpaikan henkilöstöravintolassa. Nyt uusi käytäntö sallii myös omat eväät ravintolassa, joten ruokailun sosiaalinen puoli ja hetken irtiotto onnistuu omien eväiden kanssa.

  • Joka päivä omat eväät 32€/kk, + 0€ nykyiseen
  • Joka päivä ravintolaruoka 100 €/kk, + 68 € nykyiseen.

Todennäköisesti tulen syömään välillä omia eväitä ja välillä henksulan antimia. On kuitenkin hyvä pitää mielessä huima ero kustannuksissa.

3. Ulkonäkö


Työvaatteet vievät ison kasan rahaa. Kuten olen aiemmin kirjoittanut minulla on tarkoitus uusia työvaatetukseni tässä lähiviikkojen aikana. Olen varannut ajan Stockmannin pukeutumisneuvojalta,  jonka kanssa katsomme sopivat vermeet kohottamaan itseluottamustani ja parantamaan menestyksen edellytyksiä firman pukeutumiskoodin mukaisesti. Rahaa tähän on varattu noin tuhat euroa. Tarkoitus on ostaa laadukkaita vaatteita, joilla pärjään useamman vuoden. Näen tämän sijoituksena, joka tuo boostia uralleni ja siksi en laske näitä tähän nyt mukaan. Lasketaan kuitenkin arvio vaatekuluista,  jotka tulen tämän kertarysäyksen ulkopuolella työvaatteisiin kuluttamaan.

  • Vaatteet ja asusteet 40 €/kk

Hiukset ovat kulu, joka kasvaa töihinpaluun myötä. Ennen äitiyslomaa kävin kerran kuudessa viikossa kampaajalla, nyt aion pärjätä käymällä kerran kolmessa kuussa.

  • Joka kuudes viikko kampaajalla n. 105 €/kk
  • Joka kolmas kuukausi kampaajalla 47 €/kk

Meikkaaminen maksaa enemmän kuin nyt, koska tarkoitus on palata takaisin päivittäiseen meikkivoiteen, ripsarin ja kulmakynän käyttöön.

  • Meikkeihin arviolta 20 €/kk


Töihin paluu tuo siis lisäkuluja arviolta 151-326 euroa kuussa nelipäiväisellä viikolla. Aikamoinen summa ja ainakin liikkumisen ja syömisen pyrin hoitamaan edullisemman kautta. Ensi syksynä tuohon saa lisätä vielä päälle viisisataa euroa, kun lapset menevät päiväkotiin. Onneksi palkkani on nettona yli tuhat euroa enemmä kuin vanhempainpäiväraha,  jolloin kulut saadaan katettua ja säästöönkin jää.



torstai 12. tammikuuta 2017

Ura-ankkurit

Lähetellessäni työhakemuksia, pohtiessani nykyistä työtäni ja miettiessä liikkeitä uran edistämiseen, olen huomannut, että minulta puuttuu kokonaan selkeä urasuunnitelma. Aloitin nyt miettimällä omia ura-ankkureitani eli tekijöitä työelämässä, jotka kuvastavat näkemystäni omista kyvyistäni ja arvoistani, motivoivat minua tai joita tavoittelen. Tarkoituksena on laittaa ensin ankkurit arvojärjestykseen, jolloin niistä nousee esille kaksi. Näitä sitten analysoidaan ja mietitään, ovatko ne osa nykyistä tilannetta vai lähdetäänkö niitä tavoittelemaan.

Kahdeksan ura-ankkuria


Itsenäisyys


Ihmiset, joiden ura-ankkurina on itsenäisyys tavoittelevat autonomiaa ja riippumattomuutta. He haluavat itse vaikuttaa työskentelytapoihinsa, työtahtiinsa ja tehtäviinsä. Tyypillisiä tehtäviä ovat kehittämiseen, tutkimukseen tai myyntiin liittyvät työt.

Työsuhteen turvallisuus


Jotkut ihmiset kaipaavat työltään turvallisuutta, jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Tyypillisesti työskentelyorganisaatio on vakaa ja samaistuttava, ja jossa ei ole välitöntä uhkaa työttömyydestä. Työnkuva on merkityksettömämpi kuin organisaatio. Tyypillisesti tällaisia organisaatioita löytyy julkiselta puolelta.

Asiantuntijuus


Jotkut haluavat olla tietyn asian tai alan asiantuntijoita. Heidän motivaationsa on sidoksissa tiedon ja ammattitaidon määrään. Nämä ihmiset kehittävät jatkuvasti ammattitaitoaan ja ovat päteviä. He pitävät työstään ja kaipaavat tunnustusta. Esimerkiksi fyysikon tai koodaajan tekemä työ voi olla yrityksen perusta, mutta nämä työntekijät eivät välttämättä ole parhaimmillaan esimiestehtävissä.

Johtajuus


Jotkut kokevat työssä isoimmiksi motivaattoreiksi mahdollisuuden ottaa vastuuta, edetä uralla, johtaa ihmisiä, päästä hyviin tuloihin ja vaikuttaa organisaatioon. He haluavat johtaa ja uskovat olevansa siinä hyviä. Heidän pätevyytensä jakautuu analyyttiseen, emotionaaliseen ja ihmissuhteisiin liittyvääni.

Luovuus ja yrittäjyys


Luovuus näkyy henkilön kiinnostuksena kehittää uutta. Tällä ei tarkoiteta välttämättä keksintöjä vaan esimerkiksi uusia yrityksiä, organisaatiomalleja tai toimintatapoja. Yksilöllä on voimakas halu kehittää businesta ja esimerkiksi ryhtyä yrittäjäksi. Organisaation sisällä kaivataan mahdollisuutta vaikuttaa ja toimia yrittäjän tavoin.

Palvelu ja omistautuminen


Osa ihmisistä kokee vahvaa halua auttaa tai työskennellä omia arvojaan kunnioittavassa työssä. Tässä ura-ankkurissa on kyse usein kutsumuksesta ja esimerkiksi terveydenhuollossa tai järjestöissä työskentelevät kokevat sen omakseen.

Haasteellisuus


Jotkut kaipaavat jatkuvasti uusia haasteita ja mahdollisuuksia kehittää itseään. He vaihtavat työtä tai alaa usein ja yleensä voitettuaan haasteen tai kyllästyttää haasteettomuuteen.

Elämänalueiden tasapaino


Tässä ankkurissa pyritään saamaan ura, perhe ja oma kehittyminen tasapainoon. Elämäntyyli on pääasia, jonka osa ura on. Työltä kaivataan joustavuutta ja ollaan itsekin valmiita joustamaan.


Minun ankkurini


  1. Johtajuus
  2. Itsenäisyys
  3. Luovuus ja yrittäjyys
  4. Asiantuntijuus
  5. Haasteellisuus
  6. Elämänalueiden hallinta
  7. Työsuhteen turvallisuus
  8. Palvelu ja omistautuminen


Minulla tärkeimmiksi ankkureista nousevat siis johtajuus ja itsenäisyys. En ole koskaan miettinyt asiaa ja tämä oli varsin silmiäavaavaa. On mielenkiintoista, että samaistun asiantuntijuuteen vasta neljänneksi eniten, toiminhan nyt asiantuntijatehtävissä. Hain vuodenlopussa kahta työtä, joista en lopulta ollutkaan kiinnostunut. Syy selvisi nyt; ne eivät sisältäneet elementtejä johtajuudesta tai itsenäisyydestä vaan olivat lähempänä asiantuntijuutta ja turvallisuutta. Syvemmän pohdiskelun aiheesta jätän urasuunnitelmaani, jonka muissa osissa palaan vielä tänne blogiin.

Lisätietoa ura-ankkureista löytyy muun muassa Ekonomien ja Humakin sivuilta. Kaikilla on omat ura-ankkurinsa, eikä mikään niistä ole toista huonompi. Mitkä ovat sinun kaksi tärkeintä ankkuri?



maanantai 9. tammikuuta 2017

Osinkofiilistelyjä

Minulle maksettiin viime vuonna osinkoja huimat 20,78 € . Tänä vuonna aion ainakin kymmenkertaistaa tuon.

Syy miksi sain niin vähän osinkoja on, että lähes kaikkien osakkeiden osinginmaksu ajoittui huhtikuulle, ja aloitin aktiivisemman sijoittamisen vasta kesäkuussa. Tässä vähän laskelmia tulevasta potista, jos yritykset maksaisivat osinkoja saman verran kuin viime vuonna.

  • Fortum 47,3 €
  • Nokia 38,7 €
  • Nokian Renkaat 12 €
  • Taaleri 3,8 €
  • Tieto 32,4 €
  • Metso 17,9 €
  • Oriola 15,6 €
  • Sanoma 2 €
  • Yit 0,7 €
  • Whole foods market $2,43 = 2,30 €
  • Coca-cola $ 16,80 =15,88 €
  • H&M  87,75 SEK = 9,15

Yhteensä 197,73 €, mikä on 4,4 % omistamieni suorien osakesijoitusten markkina-arvosta (4460€). Summa tuntuu prosenteissa varsin kohtuulliselta ja mikä parasta, hyvältä alulta tässä sijoitustoiminnassa.

Ostin heti vuoden alussa H&M:n osaketta uutena ja ajattelin ostaa sitä lisää kurssin laskiessa tietylle tasolle. Muita ostoksia ei ole nyt suunnitteilla ja odottelenkin rauhassa kurssien kehitystä.



perjantai 6. tammikuuta 2017

Pahimman pihistelijän vinkit

Aina joskus eksyn Vauva.fi-sivustolle selailemaan absurdeja aiheita ja lueskelemaan tulikivenkatkuisia keskusteluja. Tällä kertaa silmiini osui keskustelu, jossa listattiin saitojen ihmisten hulluimpia tapoja. Tässä parhaat palat tosipihistelijän säästövinkeistä.

  1. Muovikassia voi käyttää kymmeniä kertoja, kun sitä paikkaa aina välillä jeesusteipillä ja pesee pesukoneessa.
  2. Kodin vessapaperi- ja saippuavarastot täydentyvät kätevästi yleisissä vessoissa. 
  3. Vessassa saa käyttää enintään kolme paperia. Myös käytettyjä serviettejä voi hyödyntää tähän tarkoitukseen ja käytetyllä papereilla sytytetään tietenkin takka.
  4. Vaatteet kulutetaan atomeiksi ja silloinkin niistä poistetaan vielä kaikki mahdollisesti uudelleenkäytettävä kuten napit ja vetoketjut.
  5. Uudet hanskat ja pipot löytyvät kauppojen löytötavaralaatikoista.
  6. Vanhoista trikoovaatteista leikataan "kestokahvinsuodattimia". Paperisiakin voi käyttää monta kertaa, kun ne pesee välillä. 
  7. Tyhjät jogurttipurkit ja muut pakkaukset kannattaa pestä ja käyttää juoma-astioina. Säästää omia laseja.
  8. Vierailta rahastetaan ovella syödystä ruuasta. Vieraisilla ollessa syödään niin paljon kuin napa vetää. Tähteet voi ottaa mukaan "koiralle".
  9. Kappalehintaiset leipomotuotteet kannattaa punnita, jotta varmasti saadaan paras kilohinta.
  10. Kassalla ylöspäin pyöristettävä summa maksetaan kortilla ja alaspäin käteisellä. 
  11. Vessan vesisäiliö täytetään esim pulloilla tai tiiliskivillä, jolloin vesimäärä vedettäessä on pienempi. Huuhteluun voi käyttää myös suihkusta talteenotettua vettä.
  12. Asunto ostetaan katuvalojen kohdalta, ei tarvitse itse polttaa lamppuja kotona.
  13. Kokonaiset pippurit ja laakerinlehdet poimitaan ruuasta ja käytetään uudestaan seuraavassa ruuassa.
  14. Täysmaitolitrasta saa kaksi litraa vähän kevyempää maitoa, kun sen blandaa veteen.
  15. Kaikki mandariineistä, vesimeloneista, viinirypäleistä yms löytyvät siemenet säästetään ja kylvetään kotona. Myös työpaikalla voi rohkeasti pyytää työkavereilta siemeniä.

Saitko hyviä vinkkejä? Aika huvittaviahan nämä ovat ja saavat tajuamaan,  että oma säästäminen on vielä täysin tervettä. Alkuperäinen keskustelu ja lisää vinkkejä löytyy täältä. Aiempaa pohdintaani säästäväisyyden ja pihistelyn eroista löytyy täältä. Jos sinulta löytyy omia hyviä supersaiturivinkkejä, jaa ihmeessä kommenteissa.

Ps. nyt kun Vauva.fi on mainittu, myös minun blogini on ruodittu siellä, ja se onneksi lyhyeksi jäänyt keskustelu löytyy täältä.



keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Säästä tekemällä omat vauvanruuat?

Viime kuussa meillä paloi ennätyksellisen paljon rahaa (n. 35 €) vauvanruokiin eli kaupasta ostettavissa soseisiin ja puuroihin. Kuinka paljon voin säästää tekemällä soseet itse? Tässä vähän esimerkkilaskelmia meidän kulutuksella.

Hedelmäsoseet


30 hedelmäsosepurkkia kuussa
=3750 g
=9 € (2,40 €/kg), jos kaikki purkista

Esimerkki hedelmäsoseeni eli Bonan Paratiisisose sisältää n. 70 % hedelmiä ja 30 % vettä. Jos veden huomioi, tulee kasviksilla kilohinnaksi 3,43€. Itse tehtynä 2€/kg maksavia hedelmillä soseet hinnaksi tulisi:

Hedelmät 700g, 1,40 €
=5,25 €/kk

Säästöä 3,75 €, - 42 %


Lihasoseet


15 isoa lihasosetta kuussa
= 3 000 g
=12,45 € (4,15 €/kg)

Esimerkkilihasoseeni eli Bonan Couscouskana sisältää n, 30 % kasviksia, 20 % kuskusta, 10 % lihaa ja loput 40 % on suurimmaksi osin vettä. Itse tehtynä kustannukset broileriperunakasvissoseelle olisivat:

Kasviksia 300 g 0,9€
Perunaa 200 g 0,20 €
Broileri  100g 0,79 €
= 1,89 €/kg
=5,67 €/kk

Säästöä 6,78 €,  -54 %


Puurot


30 valmispuuropakettia kuussa
= 6 600g
= 28,50 € (4,42 €/kg)


Esimerkkipuuro eli Muksun neljänviljanpuuro sisältää n. 10 % viljaa ja loput lähinnä vettä tai maitoa

Kaurahiutaleet 100g
=0,33 €/kk

Säästöä 28,17 €, -99 %

Yhteensä


Kaikki valmiina kaupasta 49,95 €/kk
Kaikki itse tehtynä 11,25 €
Säästöä 38,70 €, -77 %

Kannattaako?


Säästöprosentti on mahtava, mutta on huomioitava, että siitä suurin osa tulee puuroista. Tähän asti olen keittänyt lähes kaikki puurot hiutaleista ja noin 3/4 soseista ostanut kaupasta. Opin tästä, että puurot teen jatkossakin itse ja vain reissun päällä tai äärimmäiseen laiskuuteen käytän valmispuuroja. Hedelmä- ja lihasoseissa euromääräinen säästö on varsin pientä, joten kiireisen arjen keskellä aion jatkossakin hyödyntää valmisruokia. Toki aina kun muu ruuanlaitto sallii, otan vauvalle perheateriasta oman osansa ja siten säästän rahaa, vauva saa nauttia taatusti tuoreista raaka-aineista ja minun omatuntoni on hitusen puhtaampi.