tiistai 14. kesäkuuta 2016

Missä menee pihiyden ja säästäväisyyden raja?

Onko säästäväisyys perinnöllistä?


Oma äitini on säästäväinen. Mitään ei heitetä roskiin, ruuat on mitoitettu oikein, turhuuksiin ei tuhlata. Välillä hän ostaa usean satasen maksavan takin ja välillä käyttää saman pakastepussin moneen kertaan. Ehkä se onkin hyvä ohjenuora: käytä rahasi laatuun ja säästä pienissä asioissa. 

Itse olen ollut hyvä säästämään pienestä pitäen. Siinä missä veljeni tuhlasi viikkorahansa heti ja söi karkkipussin kerralla, minä laitoin kolikot säästöön ja karkkipussia saatoin pantata vuodenkin. Kaverin kanssa meillä oli "Säästökampanjoita" ja minä keräsin aina isomman summan. Olin tietenkin ylpeä siitä. Ja ylpeä olen edelleen kun katson säästötilille. Nyt vaan täytyy vaihtaa isompi vaihde silmään.

Onko säästäminen perinnöllistä? Varmaan ennemminkin opittua,mutta myös luonnekysymys. Itse aion tehdä kaikkeni, että omat lapseni oppivat rahan arvon ja säästämisen jalon taidon. 

Missä tilanteissa säästäminen muuttuu pihiydeksi?


Nyt tässä fudiksen Em-kisojen alla tuli kutsu osallistua kisaveikkaukseen 20 euron panoksella. Ennen olisin osallistunut edes miettimättä, nyt jätin väliin. Selitykseksi sanoin, etten ehtinyt eräpäivään mennessä miettiä asiaa. Osaksi totta, ehkä kuitenkin suurempi syy oli tuo kahden kympin panos. 

Minulla on selkä ja hartiat kipeät. En mene hierojalle, koska siitä joutuu pulittamaan 40 euroa. Syyksi sanon, etten saa järjestettyä vapaata kahden lapsen kanssa ja jatkan kärvistellen.

Vaihdan kampaajakäyntieni välin kuudesta kahdeksaan viikkoon. Joudun kulkemaan viimeiset viikot pipo päässä, mutta säästämpähän muutaman satasen vuodessa.

Tilaan hääpuvun halvalla Kiinasta. En ole täysin tyytyväinen ja viime metreillä päädyn morsiuspukuliikkeeseen ostamaan uuden.

Missä menee raja järkevän rahankäytön ja pihiyden välillä? Itse sanon usein, että minulla on kyllä rahaa, mutta ei varaa. Olisiko kuitenkin järkevämpää panostaa terveydestä huolehtimiseen ja hankinnoissa laatuun?

Tämän projektin aikana tärkeätä on tunnistaa, mikä on turhaa. Tarkoitus ei ole laskea elintasoa, vaan karsia turhaa ja järkeistää hankintoja. Yksi iso tekijä on myös, mitä säästetyllä rahalla tehdään ja miten se saadaan poikimaan.


2 kommenttia:

  1. Hyviä pointteja :) Pakko kommentoida tuota kampaajakäyntien väliä. Itse käyn yleensä 2-3kk välein. Parhaimmillaan/pahimmillaan väli on venähtänyt pitkässä tukassa yli 7kuukauteen. Siinä tuli ehkä säästöä, mutta esteettisyydestä en kyllä tiedä, olin aika röllipeikon näköinen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri eilen kävin kampaajalla ja varasin ajan 10 viikon päähän. Ennen tumman tukan kanssa ei olisi tullut kuuloonkaan juurikasvun takia,mutta nyt olen värjätyt lähemmäksi omaa, niin pääsee lyhyemmällä huoltovälillä vaikka viihtyisinkin paremmin tummassa :)

      Poista