maanantai 28. marraskuuta 2016

Sugar daddyt ja siipeilijät

Kun elää parisuhteessa ja mielii onnistua säästöprojektissa, on todella tärkeää, että puoliso ei haittaa harrastustoimintaa. Tässä muutamia tyyppejä, joita saattaa löytyä kotoa.

1. "Tässä tonni. Osta sillä jotain kivaa itselles."


Perinteinen Sugar daddy, joka esiintyy lähinnä jenkkitositeeveessä. Itselle ei ole tullut vastaan. Vie koko pointin säästämisestä,  jos kaikki tulee tarjottimella. Ehkä äveriäämpien vanhempien lapset hakevat myös rikkaita puolisoita itseään elättämään tai vähätuloiset unelmoivat pelastavasta prinssistä? Ne, jotka  saavat rahat tarjottimella, harvemmin säästävät, ja miksi säästää kun kaikki annetaan.

Toisen rahoilla eläminen voi olla myös elämäntilannesidonnaista. Työttömänä tai hoitovapaalla on ehkä pakko elää puolison rahoilla. Tuolloin niitä rahoja tosin ei käytetä turhuuksiin vaan arjenpyöritykseen. Säästäminen jää usein tienaavan osapuolen vastuulle.

2. "Sinä tiedät parhaiten, tehdään siis niin."


Tämä myötäilevä puoliso on säästäjälle ihanteellinen kumppani, koska tekee kaiken toisen toiveiden mukaan. Tosin kaikki vastuu raha-asioista painaa haastavina hetkinä vain toisen harteita. Parisuhteessa liiallinen myötäileminen ei usein toimi. Myötäilevä saattaa kokea tilanteen epäreiluksi ja myötäilty puolison vässykäksi. Vähempi myötäily on tukemista ja joustamista, mitä pitäisi tapahtua molemmin puolin.

3. "Haluun uuden auton! Ostetaan jooko! Entä karkkii?"


Rahapussin nyörit ovat solmussa ja ne saa auki vain toinen osapuoli. Omat henkilökohtaiset varat puoliso käyttää heti palkan tultua omiin huvituksiin. Yhteisiin rahoihin ei ole pääsyä, koska nekin menisivät omien mielihalujen toteutukseen. Taloudenpito on siis viisitoistavuotiaan tasolla, jonka menoja kontrolloi äiti. Parempi toimia niin, että vastuullisempi toimii yhteisten rahojen varainhoitajana ja toinen tuhlaa vain omia rahojaan. Yhdessä säästämisestä ei kannata haaveillakaan.

4. "Tämä vessapaperi on vain kerran käytetty."


Eritasoinen itaruus on varmasti kuluttavaa parisuhteessa. Jos puoliso saa tuntemaan huonoa omatuntoa ostetusta tuotteesta, jonka olisi saanut muutaman sentin halvemmalla muualta tai roskiin heitetystä leipäpussista, on ongelma olemassa. Jos molemmat ovat samaa maata, mikäs siinä. Extreme-Säästäjä on itse usein itara ja kumppanin saituus ei tuota ongelmaa, mutta elämäänsä eläjälle saattaa tuottaa. 

5. "Tee sinä omilla rahoilla mitä haluat, niin teen minäkin."


Useissa huusholleissa puolisoilla on omat rahat. Kaikki yhteiset kulut laitetaan puoliksi, loput kukin käyttää haluamallaan tavalla. Toimii kunhan tulot ovat suht samaa luokkaa ja elintaso on määritelty huonommin tienaavan mukaan. Jos avioparilla on jääkaapissa omat hyllyt molempien omille ruuille, mennään ehkä liiallisuuksiin.

6. "Ostin viidennen tabletin ja nyt syön makaronia loppukuun."


Himoshoppailija on sukua kakaralle (3.). Himoshoppailija on säästäjälle haastava kumppani. Toinen yrittää kasvattaa yhteistä kekoa ja toinen lapio kolikoita ulos toiselta laidalta, eihän siitä mitään tule. Usein himoshoppailijat elävät vain tätä päivää, eikä huomisesta väliä. Kaikki mikä tilille tulee, myös menee ennen seuraavaa palkkaa. Samaa vikaa kuin lapsellisella rahankäyttäjällä, erona vain että kukaan ei kontrolloi rahankäyttöä.

7. "Maksoinko laskun? Ei hajuakaan."


Tämä puoliso ei ole kiinnostunut rahasta. Hänellä ei ole hajua pankkitilin sadosta ja laskut saattavat jäädä maksamatta, jos ne ovat väärässä paikassa. Hän saattaa olla ostamatta mitään moneen kuukauteen ja sitten tuhlata päättömästi johonkin turhaan. Jos palkka on kohdillaan, elo on helppoa. Jos ei, helposti onnistuu tyrimään raha-asiansa pahemminkin. 

8. "Miksi mennä töihin kun KELA maksaa sohvalla makuusta ja vaimo loput."


Tämä siipeilijä tyytyy vähään, eikä ole kiinnostunut rahasta tai säästämisestä. Hän on tottunut, että joku maksaa hänen puolestaan. Kunnianhimo on samaa luokkaa kuin kivellä. Erityisen haastava kumppani Säästäjälle, koska aiheuttaa loven lompakkoon. Säästäjä joutuu maksamaan suurempia kuluja kahden hengen taloudessa kuin, jos asuisi yksin. Siipelijä vetoaa siihen, että rahat ovat yhteiset.

9. "Meillä ei riidellä rahasta."


Toivottavasti kaikkein yleisin puolisotyyppi eli Järkevä rahankäyttäjä maksaa osuutensa perheen kuluista, ostaa omilla ansioillaan tarpeelliset henkilökohtaiset tarvikkeensa, tuhlaa maltillisesti turhuuteen ja laittaa loput säästöön. Jos on oikein onnellisessa asemassa, säästöt laitetaan vielä poikimaan. Yllättävistä menoista selvitään sopivan puskurirahaston avulla.

...

Kaikkihan me haluamme kuulua viimeiseen joukkoon, mutta kuulummeko tai kuuluvatko puolisomme? Meidän parisuhteessa minä tienaan huomattavasti enemmän. Se ei kuitenkaan haittaa, koska molemmat kantavat kortensa kekoon ja ovat kiinnostuneita säästämään yhteistä tulevaisuutta varten.  Koen meidän molempien olevan Järkeviä rahankäytyäjiä, vaikka välillä visiitillä käy Saituri, Kakara, Myötäilijä ja Sugar Mommykin. Rahasta kuitenkaan ei meillä tarvitse kinata ja hyvä niin. Raha ja varsinkin sen puute on yksi yleisimmistä riidanaiheuttajista parisuhteessa. Siksi on helpompaa, jos molemmat ajattelevat rahasta samalla tavalla. Hyvin hoidettu talous voi olla avain onneen.

Mihin joukkoon sinun puolisosi kuuluu?




perjantai 25. marraskuuta 2016

Naiset bloggaa säästämisestä, miehet sijoittamisesta

Kun aloitin blogin kirjoittamisen, ajattelin että naiset eivät juurikan kirjoita talousasioista. Olin väärässä. 

Päätin vähän tutkailla blogilistani blogeja ja listata talousbloggaajien erityispiirteitä. Kävin pintapuolisesti listaltani läpi 43 viimeisen kahden kuukauuden aikana päivitettyä blogia. Blogeista löytyi vaihtelevasti tietoa kirjoittajista, enkä lähtenyt sen ihmeellisemmin lukemaan uudestaan kaikkia tekstejä. 



Kaksi tyypillistä talousbloggaajaa


Kolmekymppine mies, joka bloggaa sijoittamisesta. Blogia hän on pitänyt vajaa kolme vuotta ja kirjoittelee muutamia kertoja kuussa. Sijoittamisen avulla hän tavoittelee taloudellista riippumatomuutta. Henkilökohtaista elämäänsä hän ei halua raottaa blogissaan. Varallisuutta hänelle on kertynyt 150 000 euroa, josta suurin osa on kiinni osakkeissa, indeksirahastoissa ja asunnoissa. Hän käy töissä ja tienaa nettona vajaa kolmetuhatta euroa.


Hieman päälle kolmekymppinen nainen, joka blogaa säästämisestä. Säästämisen ohessa hän kokeilee sijoittamista ja pyrkii maksamaan loput velat pois. Blogia hän on kirjoittanut vähän päälle vuoden ja kirjoittaa kerran tai kaksi viikossa. Tavoitteena hänellä on taata taloudellinen turva perheelle. Varallisuutta tälle naiselle on kertynyt noin 20 000 euroa, joskin myös velkaa on hieman opintolainojen tai luottokorttien muodossa.  Suurinosa sijoituksista on suunnattu rahastoihin, mutta myös osakkeet kiinnostavat. Tämän työelämässä olevan äidin
 nettotulot ovat noin 2300 euroa.




Naisia ja miehiä yhtä paljon


Keskimäärin miehet bloggaavat enemmän sijoittamisesta ja naiset säästämisestä. Puhtaasti sijoitusblogeiksi luokittelin parikymmentä blogia, joista vain muutama oli naisten kirjoittamia. Naisten kirjoittamissa blogeissa 
teemoina näkyivät säästäminen, rahankäyttö, velattomuuteen pyrkiminen ja sijoittaminen. Kokonaisuudessa oli vain muutama blogi, joissa ei kirjoitettu sijoittamisesta ollenkaan. 


Niistä bloggaajista, jotka ilmoittivat ikänsä, noin kaksi kolmasosaa oli kolmekymppisiä. Perhetaustaa löytyi monenlaista; yksi-kolme lasta, lapsettomia, sinkkuja, naimisissaolevia, eronneita. Suurinosa bloggaajista oli työelämässä, mutta mukana on myös vanhempainvapaalla olevia, opiskelijoita, työttömiä, osa-aikatyöntekijöitä ja vuorotteluvapaalaisia. Vain muutama bloggaaja ilmoitti koulutustaustansa tai alansa.


Noin puolet bloggaajista ilmoitti varallisuudestaan. Osalla kyse oli säästöistä, osalla nettovarallisuudesta ja osalla omaisuudesta. Summat vaihtelivat nollasta puoleen miljoonaan. Varallisuus oli keskimäärin vajaa satatonnia siitä ilmoittaneilla.


Nettotulot löysin 17:sta blogista ja ne olivat keskimäärin 2400 euroaUsein sijoitusbloggaajat eivät ilmoittaneet tulojaan tai menojaan. Huomasin, että useassa tapauksessa nettotulot sisälsivät palkan lisäksi myös muita tuloja kuten lapsilisiä, elatusmaksuja ja lisätienestejä. On kannustavaa huomata, että vaurastuminen ei tarkoita aina suuria tuloja, vaan ennen kaikkea järkevää rahankäyttöä.


Blogia on kirjoitettu keskimäärin noin puolitoista vuotta. Uusia, alle puoli vuotta vanhoja blogeja oli kahdeksan. Vanhin blogi oli Laiskan sijoittan-blogi, joka on pyörinyt jo vuodesta 2009. En ottanut tässä huomioon, jos joku on ennen pitänyt toista blogia. Keskimäärin kirjoituksia kuussa tänä vuonna kertyi kuusi. Ahkerin bloggaaja oli allekirjoittanut, joka keskimäärin oli julkaisuut 17 kirjoitusta kuussa (pitäisiköhän vähän vähentää).


Blogeista löytyi monenlaisia tavoitteita. Yleisimpiä olivat taloudellisen riippuvuuden ja sitä kautta työelämästä poisjäämisen tavoittelu ja taloudellisen turvan saavuttaminen. Kaikki kirjoittajat ovat kiinnostuneita parantamaan rahatilannettaan. Tämä tarkoittaa toisilla veloista eroon pääsemistä, toisilla elintason nostamista ja toisille varallisuuden kasvattamista. Elintason parantamiseksi koettiin töiden vähentäminen tai lopettaminen, matkustelu, uusi asunto, velattomuus, huolettomuus tai puskurirahaston kasvattaminen.


Itselleni tästä talousbloggaajien yhteisöstä on tullut tärkeä. Koen samaistumista jollain tasoilla lähes kaikkiin blogeihin. Monet elävät samassa elämäntilanteessa; on asuntolainoja, lapsia ja töitä. Lähes kaikki ajattelevat rahasta samalla tavalla, sitä halutaan käyttää järkevästi. Talousbloggaajat ovat ahkeria kommentoijia. He antavat hyviä vinkkejä ja kyseenalaistavat erikoisia päätöksiä. Hankalina hetkinä saa takuuvarmasti kannustusta ja tukea. 


Onko keskivertolukija samanlainen kuin bloggaaja? 



torstai 24. marraskuuta 2016

Huono palaveri turhauttaa

Kirjoitin aikaisemmin saamastani konsultointipyynnöstä. Kävin tapaamisessa ja olen jokseenkin pettynyt.

Olen eräässä asiassa asiantuntija. Kyseistä juttua ei ole monessa yrityksessä käytössä, ja olen muutaman projektin sen käyttöönottoon liittyen vetänyt. Ymmärsin etukäteen, että tämä konsultoimaan pyytänyt pörssiyhtiö olisi lähdössä toteuttamaan tätä kehitystä, ja minut oli kutsuttu paikalle kertomaan miten se käynnistetään. Ymmärsin väärin, siellä oltiin vasta miettimässä josko lähdetään toteuttamaan ollenkaan. Sinänsä asia tuli selväksi ja homma etenee, palaveri itsessään vain ei ollut kovinkaan onnistunut. Tässä muutama huomio onnistunutta palaveria varten:



1. Agenda ja palaverin aihe osallistujille selviksi


Olin omassa mielessäni vähän turhan pitkällä projektin kanssa. Todellisuudessa kukaan muu yrityksessä ei tiennyt vielä asiasta kontaktini lisäksi. Tehtävänäni oli perustella hyödyt, eikä miettiä miten asia tehdään. En saanut minkäänlaista agendaa, ja siksi aihe ei osunut kohdilleen.



Palaveriin osallistujille on syytä AINA lähettää agenda etukäteen. Tällöin osallistujien on helpompi valmistautua ja myös kysyä kysymyksiä ja kyseenalaistaa etukäteen.


2. Osallistujien huolellinen valinta


Paikalla oli vain yksi henkilö kontaktini lisäksi. Tämä ei ollut kiinnostunut perusteluista tai teknisestä toteutuksesta vaan lähinnä yrityksen sisäisen projektisalkun hoidosta. Minun olisi siis ollut parempi puhua asiasta päättäville tai toteuttaville tahoille. Yleisö oli väärä.


On hyvin tärkeää kutsua oikeat ihmiset. Jos paikalla on väärät ihmiset, on palaveri usein vain ajantuhlausta ja vaatii lisää istumista oikeamman yleisön kanssa.



3. Hyvä valmistautuminen ja asian esittäminen


Olin ymmärtänyt aiheen väärin ja siksi valmistautunut huonosti. Mietin vielä edellisenä päivänä teenkö asiasta jonkun kaiken kattavan esityksen. Jätin tekemättä, koska näkökulma oli epäselvä ja tämän piti olla vain ilmainen "tutustumiskäynti". Presu olisi selkeyttänyt palaveria, mutta ollut silti väärälle yleisölle. Kontaktin olisi sen avulla voinut myydä ajatuksen päättäjille myöhemmin. Miksi kuitenkaan tekisin hänen töitään ilmaiseksi?


Itse odotan esiintyjältä kunnollista valmistautumista ja myös normaalisti itse valmistaudu hyvin. Hyvin valmistautuminen ei tarkoita 30 sivun PowerPoint - presentaatiota,  joka vedetään vartissa. Palaveriin voi osallistua ilman kättä pidempää, kunhan tiedot on tarkistettu, aihe suunniteltu ja pääpointit mietitty. Esityksen voi tehdä lennossa vaikka piirtämällä taululle.



4. Projektivaiheiden huomioiminen 


Luulin projektin olevan jo käynnissä. Kävi kuitenkin ilmi, että ajatus siitä saattaa kaatua kalkkiviivoille. Kyseisellä yrityksillä ei ole luultavasti resursseja eli tarvittavia henkilöitä ja/tai rahaa toteuttaa projektia. Asia itsessään varmasti vaikuttaisi liikevaihtoon positiivisesti ja kehittäisi tekemistä radikaalisti. Projekti olisi pitänyt hyväksyä, käynnistää ja resursoida ennen minun kutsumistani.


Projekteihin lähdettäessä on varmistettava, että on edes teoreettinen mahdollisuus toteuttaa projekti. Vasta resurssien vahvistumista jälkeen alkaa tarkempi suunnittelu. 



Olen työurallani osallistunut lukuisiin huonosti organisoituihin palavereihin ja tämä valitettavasti kuului niihin. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin kuluttaa aikaansa täysin päättömästi. Pienillä asioilla palaverista saa onnistuneen. Vastuu järjestelyistä ja agendasta on kutsujalla, joten en olisi tähän voinut paljoa vaikuttaa.


Kenellä on pokkaa keskeyttää huono palaveri?


Äitiyslomalainen nauttii silti


En saa tästä mielenkiintoista työtilaisuutta, lisätulot konsultoinnista ovat epätodennäköiset ja uudet kontaktitkin jäivät yhteen. Sain kuitenkin kassillisen yrityksen tuotteita, jotka kyllä tulivat tarpeeseen ja mielen virkeäksi. Oli todella mukavaa päästä käymään kodin ulkopuolella, tavata uusia ihmisiä ja keskustella työjutusta. 


Niin ja mainittakoon, että vauva oli mukanani ja myös edusti mallikkaasti. Lasten työelämään tutustuminen on aloitettu aikaisin, kun vauva oli mukanani myös muutama viikko takaperin omalla työpaikallani tapaamassa esimieheni esimiestä. En pitäisi sopivana vauvan raahaamista esimerkiksi työhaastatteluun tai asiakkaan eteen. Oman organisaation sisällä kuitenkin on sallittua äitiyslomalla käydä näyttämässä jälkikasvua ja konsultointikeikalle pyytäjä itse ehdotti, että otan vauvan mukaan, jotta saamme aikataulut paremmin sopimaan yksiin.

maanantai 21. marraskuuta 2016

Omaisuuden uudelleenjärjestely

Omaisuuteni on muuttanut muotoaan melko radikaalisti viimeisen vajaan puolen vuoden aikana. Se on kasvanut noin 3 500 euroa viidessä kuukaudessa (asuntoa ei huomioitu). Lähtötilanteessa osakkeideni arvo oli 324 euroa ja tänään se on noin 5000 euroa. EI, osakkeiden arvo ei ole kivunnut taivaisiin, vaan olen siirtänyt omaisuuttani puskurista osakkeisiin ja rahastoihin. 






Hanat kiinni


Ajatuksena on, että puskuri pysyy aina noin 5 000 euron tasolla, jonka lisäksi löytyy muutama tonni elämiseen tarkoitetuilta tileiltä ja käteisenä. Alkutilanteessa rahaa oli yhteensä 11 800, josta 10 900 puskuritilillä. Marraskuun alussa vastaavat luvut olivat 9 600 ja 5 900. ETF:iin ja indeksirahastoihin menee automaattisesti nyt 440 euroa kuussa. Äitiyslomalla ollessani pystyn säästämään vain noin 320 euroa kuussa, eli tuota alijäämää on paikattava puskurin rahoilla. Paras jäädyttää suorat ostot hetkeksi.


Projektini ensimmäisen viiden kuukauden aikana olen ostanut osakkeita ja rahasto-osuuksia 5 800 eurolla. Tuosta noin vaan. Vähän alkaa vauhti hirvittää ja siinä toinen syy, miksi rahahanat pysyvät kiinni nyt loppuvuoden. Paitsi, jos joku ennen näkemätön tilaisuus koittaa.



Havaintoja matkan varrelta


Kun aloitin projektini, tarkoitukseni oli hajauttaa sijoitukseni seuraavasti: 25 % suoria osakkeita, 25 % indeksirahastoja, 25 % korkorahastoja ja 25 % ETF:iä. Tarkoituksena oli aloittaa suorat osakeostot kolmen kotimaisen ja yhden ulkomaisen yhtiön osakkeista. Toisin kuitenkin kävi. Tässä muutama havainto matkan varrelta:


1. Unohda toistaiseksi muut kuin indeksirahastot

Kokeilin vähän korkorahastoilla, mutta ne tuntuvat jotenkin epäselviltä. Katsotaan myöhemmin uudestaan. Säilytän ne toistaiseksi, en vain sijoita lisää.

2. Unohda toistaiseksi First North -osakkeet

Sijoitin pienen summan rahaa Nextimin osakkeeseen. Olen huomannut hermoilevani melko paljon tuon poukkoilua markkinalla. Myyn heti kun nousee tarpeeksi ylös. Tai säilytän, jos ei nouse. Kiinni niin pieni summa, että ei haittaa kokonaisuutta.

3. ETF:t vaativat lisäselvittelyä

Minulla on kuukausisäästösopimus neljään ETF:ään. Vaikka olen kyseisistä ETF:istä pyrkinyt ottamaan selkoa, tuntuu, että en silti ymmärrä tarpeeksi. Jatketaan säästämistä, mutta pienennetään summaa.

4. Nordean Säästö25-rahasto tauolle

Projektin alussa minun käytönnössä ainoa rahoitusomaisuuteni oli kyseisen rahaston osuudet. Suurten kulujen vuoksi laitetaan tauolle ja harkitaan myös myyntiä, koska niissä on kuitenkin kiinni päälle 2 500 euroa.

5. Suorien osakkeiden lajittelu

Tarkoituksena oli aluperin, että osakesijoitukset muodostaisivat noin neljäsosan salkustani, nyt osuus on noin puolet. Myös yhtiöiden määrä on reippaasti suurempi kuin alun perin ajattelin ja lista on laajentunut jo kymmeneen kotimaiseen ja kahteen ulkomaiseen yhtiöön. Näitä olen nyt makustellut ja osasta aion luopua. Tässä tarkempi erittely:
  • Pidä: Nokia
  • Pidä: Fortum
  • Pidä: Nokian Renkaat
  • Pidä: Metso
  • Pidä: Oriola
  • Pidä: Tieto
  • Pidä: Coca-Cola
  • Pidä: Whole foods Market
  • Harkitse: Sanoma
  • Harkitse: Taaleri
  • Myy: Nextim
  • Myy: YIT

Tarkoitus on jatkossa ostaa kunkin yhtiön osakkeita, kun hinta on mieleiseni. 



Seuraavaksi


Nyt en siis aio tehdän mitään hetkeen noita kuukausisäästämisiä lukuunottamatta. Tarkoituksena on keskittyä vuoden vaihteen jälkeen indeksirahastoihin ja suoriin osakesijoituksiin. Painotus hakee vielä paikkaansa, mutta noin 50/50 nyt alkuun. Suorissa osakeostoissa mietin muutaman kotimaisen hyvän osinkojenmaksajan lisäämistä salkkuun ja suuntaan katseen enemmän ulkomaisiin osakkeisiin maantieteellisen hajautuksen vuoksi. 


Paljon olen oppinut näiden muutaman kuukauden aikana ja olen tyytyväinen kokonaisuuteen. Minulla on luottavainen fiilis, että tästä se lähteen ja oma strategia alkaa muovautua. Kunhan ei liikaa keskity heilahteluihin, vaan jatkaa tasaista sijoittamista ja antaa ajan tehdä tehtävänsä. Täytyy pitää pää kylmänä, olla rohkea, ja jos hirvittää, pitää vähän taukoa. 






lauantai 19. marraskuuta 2016

Miljoonan euron salkku, 10 sijoitusasuntoa ja kakkoskoti lämpimässä

Keskitän tällä hetkellä taloudellisen tarmoni siihen, että kuuden vuoden kuluttua minulla on unelmakodin avaimet kourassa, ura nousukiidossa ja sijoitustoiminta vauhdissa. Mitä sen jälkeen? Ananas kirjoitti omassa Yksinhuoltajan selviytymisopas-blogissaan pitkän aikavälin tavoitteista. Nyt on myös aika minun ottaa katse tulevaisuuteen. Tässä kurkistus kristallipalloon, ja siihen miten asiat voivat olla...


Kuuden vuoden kuluttua


Olemme juuri saaneet ostettua unelmiemme kämpän. Ostimmekin halvemman asunnon, jonka remppasimme mieleiseksi ja säästimme 50 000 euroa. Edellistä asunnosta meille jäi käteen 140 000 euroa. Lainaa uudesta asunnosta otimme 310 000 ja meidän ei juurikaan tarvinnut kajota sijoituksiin.


Viimeisen kuuden vuoden aikana olen kerran vaihtanut työtehtävää ja kerran työpaikkaa. Työskentelen esimiestehtävissä suurehkossa pörssiyhtiössä. Olen ohessa opiskellut ja laajentanut osaamistani. Palkkani on bruttona 5 500 €/kk. Myös mies on edennyt ja hänen palkkansa on noussut 20 %.


Sijoitusomaisuuteni lähenee kuusinumeroista summaa. Maksan lainaa yhdestä sijoitusyksiöstä. Loput rahat ovat kiinni osakkeissa ja indeksirahastoissa.



Kymmenen vuoden kuluttua


Asumme edelleen unelmien kodissa. Asuntolainaa on jäljellä jäljellä 270 000 euroa.


Olen edennyt urallani yhden pykälän ja viihdyn hyvin. Palkkani on noussut kuuteen tonniin. Ajatus yrittäjäksipalaamista on ryhtynyt itämään. Mies on saavuttanut haluamansa tason työssään ja on tyytyväinen. Palkkojen noususta johtuva ylijäämä on käytetty elämiseen ja matkusteluun. Kymmenenvuotishääpäivänä palasimme häämatkakohteesemme.


Sijoitusasuntoja on nyt kaksi. Salkun arvo on noin 170 000 euroa. Vaikka viihdyn työssäni, haluan varmistaa, että tulot riittävät mukavaan elämään eläkkeellä, tapahtuu se sitten viisi-, kuusi- tai seitsemänkymppisenä. Asetan itselleni tavoitteeksi vähintään puolen miljoonan sijoitusomaisuuden ja velattomuuden seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.



20 vuoden kuluttua


Lapset ovat muuttaneet pois. Unelmakodista jää myynnin jälkeen käteen 400 000 euroa, jolla ostamme itsellemme pienemmän kodin. Tämä tarkoittaa, että asumiskustannukset alenevat huomattavasti ja matkusteluun ja harrastamiseen jää entistä enemmän rahaa. Myös sijoitustoiminta voi kiihtyä.


Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihtanut kerran tehtävää ja kerran yritystä. Olen perustanut itselleni toiminimen, jonka piikkiin teen jo suurimman osan töistä. Pystyn itse vaikuttamaan työn määrään ja laatuun.


Korkoa korolle - ilmiö on kiihdyttänyt omaisuuteni karttumista ja salkkuni arvo on jo 450 000 euroa. Tuon lisäksi olen kyennyt maksamaan muutaman sijoitusasunnon lainan pois ja kolme muuta kartuttaa pääomaa. 



30 vuoden kuluttuaa

Kodin lisäksi olemme ostaneet vapaa-ajanasunnon lämpimästä. 

Jättäydyin palkoillisen elämästä kokonaan viisi vuotta sitten ja teen nyt osa-aikaisesti töitä toiminimellä. Virallinen eläkeikä kolkuttelee, mutta ei sido meitä. Voimme lopettaa työt heti kun tahdomme.


Salkku on arvoltaan jo yli miljoonan. Sijoitusasuntoja on kertynyt kymmenen. Näistä saadut tulot riittävät hyvin maksamaan minulle leppoisat eläkepäivät. Voisin vaikka kiertää maailman ympäri.


...


Haaveilu on terapeuttista. En ole koskaan haaveillut vaurastumisesta. Huomaan kuitenkin sen olevan jossain määrin edellytys kaipaamalleni turvalle, stessittömyydelle ja mukavalla elämälle koko loppuelämäkseni. Minä olen vielä niin optimistinen, että uskon näiden kaikkien olevan saavutettavissa. Ei ehkä kirjaimellisesti, mutta jotenkin sinne suuntaan. Mitä vaan yllättävää saattaa mahtua matkan varrelle, mutta taloudellinen turva auttaa selviytymään niistäkin. 


Haaveilin tässä tekstissä vain kuusivuotissuunnitelmani tavoitteiden kautta. Toki elämässäni on muitakin haaveita, joita minulla on perheeseen ja ystäviin liittyen. Ne pidän kuitenkin itselläni.




Haaveilu on ensimmäinen askel vaurastumiseen.





10 vuoden kuluttua palaamme häämatkakohteeseen lomalle.

torstai 17. marraskuuta 2016

Kun valvominen tuhoaa budjetin

22:45 Nukkumaan... 23:10... 23:25... 23:30... 00:25... 1:35... 1:40.... 1:55... 2:30... 3:25... 3:35... 4:50... 5:10... 6:15... 6:30... 7:15 Ylös.

Kuukausi sitten voivottelin, että olen ihan rikki, kun joudun heräämään jatkuvasti tunnin tai kahden välein. Nyt olen onnellinen, jos saan herätä vain tunnin tai kahden välein. Joka kerta joudun nousemaan, mutta yleensä palaan sänkyyn minuutin kuluttua, joskus tunnin. Tätä on jatkunut nyt kolme kuukautta ja entistä hankalampana muutaman viikon. Alkaa olla jaksaminen koetuksella. 


Syy heräilyyn on tietenkin vauva. Kaiken maailman poppaskonstit on kokeiltu ja tullaan vielä kokeilemaan uudestaan. Esikoinen oli samaa maata ja oppi nukkumaan kymmenen kuukauden iässä. Tämä ei ole vauvablogi, joten syy miksi tästä kerron, on sen selkeä vaikutus budjetissapysymiseen. Väsyneenä tekee mieli ahmia herkkuja, survoa roskaruokaa naamaan, lohduttautua ostamalla jotain kivaa itselle ja törsätä nettikaupoissa. Myös osakepottia on tullut kartutettua aika reippaasti viime aikoina ja osittain liian harkitsemattomasti. Kotona kokkailu, ruokalistojenlaadinta tai muu suunnitelmallinen toiminta tuntuu ylitsepääsemättömän kuormittavalta. Arviolta 30-50 euroa viikossa voi laittaa väsymyksen piikkiin. Lisäksi osakeostoissa muutama satanen olisi varmaan tullut käytettyä toisin, jos olisin kaikissa ruumiin ja sielun voimissani harkinnut paremmin. 


Nyt on otettava itseä niskasta kiinni ennen kuin tuhlailu lähtee ihan lapasesta. Korjaavia toimenpiteitä on kaksi:


Nuku enemmän ja älä tuhlaa!!!


Helpommin sanottu kuin tehty. Tässä pikavinkit itselleni:



  1. Nuku kun esikoinen on kerhossa tai ainakin lepää, siis jos vauva nukkuu päikkärit samanaikaisesti. Muista rentoutumisohjeet ja hengitysharjoitukset.
  2. Mene nukkumaan mahdollisimman pian vauvan nukahdettua. Vaikeaa kyllä, kun nukahdettuaan vauva heräilee jatkuvasti ja sängystä nukkuvan itseni ylöskiskominen on huomattavasti vaivalloisempaa kuin sohvalta hereillä olevan.
  3. Uusi kierros unikoulua vauvalle. Järeämpi versio käyttöön. Nyt saa loppua viimeisetkin yösyötöt.
  4. Pyydä apua! Isovanhemmat ja lasten isä hoitamaan lapsia päikkäreiden ajaksi. Ja isälle omat tutinpalautusvuorot myös öihin.
  5. Kunnon iltarutiinit vauvalle. Iltaruoka, pesu, vaatteidenvaihto, rasvaus, satu ja sänkyyn.
  6. Pidä kiinni suunnitellusta ruokalistasta. Enemmän ruokaa kerralla, niin ei tarvitse kokkailla niin usein. Suosi helposti valmistettavia ruokia. Esim uunissa valmistuvat ovat käteviä, kun ei tarvitse olla vahtimassa.
  7. Kaikki vapaa-aika pyhitettävä nukkumisella, jää vähemmän aikaa herkuttelulle. Pahimpia herkutteluhetkiä ovat päikkäriajat ja ilta, jolloin molemmat riiviöt nukkuvat.
  8. Etsi uusia edullisempia ja terveellisempää herkkuja ja naposteltavia. Porkkanatikut, paistetut munat, näkkäri? Näitä täytyy selkeästi vielä miettiä.
  9. Tuttipullo-opettelun tehostaminen, jotta voisi vaikka olla pidemmänkin hetken nukkumassa jossain muualla.
  10. Unohda suuremmat siivoukset, pikkuprojektit, opiskelut ja muut kuormittavat jutut. Turhaa koetella jaksamista ennen kuin unitilanne tasoittuu.
  11. Toimisiko palkintona törsäilyn sijaan vaikka lenkille lähteminen? Lenkillä saisi irtioton kotoa. Ja tuo sää on sitten huono tekosyy.
  12. Hetkeksi stoppi osakeostoille. Muutaman kuukauden tauko voisi tehdä poikaa.
  13. Korvatulpat korviin aina kun mahdollista.

Oletteko te sortuneet heräteostoksiin väsyneenä?




Ps. Minut löytää nykyään Twitteristä nimellä 6vuotissuunnitelma, @6vsuunnitelma


https://twitter.com/6vsuunnitelma/status/799155717886373888

maanantai 14. marraskuuta 2016

Erikoisliikkeestä edullisemmin

Kävimme tänään lasten kanssa päiväretkellä Hakaniemessä Vii-Voan-nimisessä aasialaisia elintarvikkeita myyvässä liikkeessä. Teen yleensä ainakin pari kertaa viikossa jotain aasialaisvaikutteista ruokaa, joten muun muassa riisiä ja soijaa kuluu paljon. Normaalisti ostan tarvikkeet Prismasta, mutta tällä kertaa perehdyin erikoisliikkeen tarjontaan.

Vanhempani ovat asioineet kaupassa yli 20 vuotta ja käyvät siellä yhä lähes viikottain. Itsekin olen useasti kyseisessä myymälässä vieraillut, mutta nykyään jaksan vaivautua paikalle harvemmin. Hyllyt ovat täynnä mitä ihmeellisimpiä mausteita, kuivatuotteita, säilykkeitä ja kastikkeita. Pakkasesta löytyy hyvät valikoimat äyriäisiä, kaloja, broileria tai vaikkapa sammakon reisiä. Ei kannata kuitenkaan hämääntyä tavarapaljoudesta tai vieraannäköisistä purkeista, henkilökunta auttaa tarvittaessa.


Listasin alle tämänkertaiset ostokseni ja vertasin niitä vastaaviin Prismasta löytyviin tuotteisiin. Jälkimmäinen hinta on Prisman edullisimman vastaavan tuotteen kilohinta muutettuna vastaamaan Vii voanin pakettikokoa.

  • Sweet chili sauce 700g, 3€ ~ 1,60 €, + 88 %
  • Jasminriisi 5 kg, 8€ ~ 11,45, - 30 %
  • Pakasteäyriäiset 900g, 10 € ~ 16 €, - 38 %
  • Kuivatut kidney pavut 500g, 1,50 € ~ 2,50 €, - 40 %
  • Punaiset linssit 500g, 1,50 € ~ 1,95 €, - 23 %
  • Vermicelli 400g, 2 € ~ 3,50 €, - 43 %
  • Kookosmaito 400ml, 1,35 € ~ 1,45 €, - 7 %
  • Tofu 500g, 1,50 € ~ 2,80 €, - 46 %
  • Musta soijakastike 940ml, 2 € ~ 4,40 €, - 55 %

Ostokset yhteensä 30,85 € vs 45,65 €. Säästöä 14,80 € eli 32 %!!!


Alennus on siis huomattava. Ainoa mikä oli Prismassa edullisempi, oli sweet chili sauce, josta huomasin myöhemmin ottaneeni jonkun erikoisversion.


Jatkossa suoritan ehdottomasti nämä eksoottisemmat ostokset kyseisessä liikkeessä. Näissä itämaisissa kaupoissa hinnat saattavat vaihdella huomattavasti, kannattaa siis tarkistaa kilohinnat omassa myymälässä ennen ostosten tekoa. Vii-Voan maahantuo suurimman osan myymistään tuotteista, mikä mahdollistaa edullisemman hintatason. Tämä ei ole kyseisen putiikki mainos, vaan ehdoton suositus.





lauantai 12. marraskuuta 2016

Paluu töihin

Niin vain tämäkin äitiysloma käy jo viimeistä kolmannettaan. Minulle on ollut alusta asti selvää, että en jää pidemmälle hoitovapaalle. Tienaan meistä kahdesta enemmän ja hoitorahat eivät yksinkertaisesti kattaisi kulujamme, ei sinne päinkään. Muutenkin alkaa kotona pyöriminen jo kypsyttämään ja kaipaan aikuista seuraa ja uusia haasteita. Onhan tämä ollut ihanaa aikaa ja haikeus kasvaa, mitä lähemmäs töihinpaluu hiipii. Viimeinen kerta äitiyslomalla ikinä.

Mietin elokuussa erilaisia vaihtoehtoja lastenhoidon ja meidän aikuisten työmäärien suhteen. Nyt syksyn aikana on varmistunut seuraava järjestely:


1. Kuukausi

- minä töissä 3 pvä/vko
- mies töissä 4 pvä/vko
- mummi/mummit hoitaa lapsia 1 pvä/vko
- kerho jatkuu esikoisen osalta 3 pvä/vko
- Nettotulot ja -tuet yhteensä kahdelta 4200 €/kk

2-4. Kuukausi

- minä töissä 4 pvä/vko
- mies töissä 4 pvä/vko
- mummi/mummit hoitaa lapsia 2 pvä/vko
- kerho jatkuu esikoisen osalta 3 pvä/vko
- Nettotulot ja -tuet 4700-4800 €/kk

5. Kuukausi-elokuu

- mies isyyslomalla ja kesälomalla 10 vko
- minä kesälomalla 4 viikkoa, muuten töissä 5 pvä/vko
- Nettotulot ja -tuet 5200 €/kk

Vertailun vuoksi mainittakoon, että nyt äitiyslomalla yhteenlasketut nettotulomme lisineen ovat noin 4300/kk, ja ne olisivat noin 5300/kk, jos olisin kokopäiväisesti töissä.


Olen järjestelyyn varsin tyytyväinen. Myöhäistin töihinpaluuta muutamalla viikolla, koska aikaisempi paluu ei tuntunut hyvältä ja näin lapsia ei tarvitse laitaa vielä päiväkotiin. Esikoinen on ollut aiemmin, mutta nyt saa hänkin jatkaa vielä hetken kotona ja mummolassa. Tulee myös huomattavasti halvemmaksi jatkaa kerhoa.


Elokuussa tulot palaavat takaisin 5300 euroon. Vaikka tulot nousevat tonnilla nykyiseen verrattuna, nousevat kulutkin. Päuvähoitomaksu vie rahasta noin 500 euroa, ja ylimääräisiin bensakuluihin, muihin matkakuluihin, lounasruokailuihin sekä kampaaja- ja vaatekuluihin on myös syytä varautua. Eiköhän tuosta kuitenkin muutama satanen jää nykyistä enemmän minulle säästöön ja sitä kautta sijoitettavaksi.



Kerho vai päiväkoti?


Esikoisen päiväkoti on nyt keskeytyksellä ja mietin, josko sitä olisi jatkettu tammikuussa. Koska kuitenkin tarvitsemme hoitopaikan vain yhdeksi tai kahdeksi päiväksi viikossa ja eläkkeellä olevat mummit ovat innokkaita auttamaan, päädyimme jatkamaan keskeytystä vielä kevään ajan. Lyhin mahdollinen hoitoaika olisi maksanut meille 140 €/kk ja myös noin 100 € kodinhoidontukia olisi menetetty. Nyt kun kerho jatkuu 2,5h×3 krt/vko, säästämme sillä 240 euroa kuussa ja varmasti lapsi saa tarpeeksi virikkeitä ja on tyytyväinen. Täällä missäpäin me asumme aamupäiväkerhot ovat maksuttomia. Mahtavaa palvelua kaupungilta!


Vielä loppuun on pakko todeta, että on kyllä suuri onni, että isovanhemmat ovat innoissaan hoitamassa lapsia. Mikä on sen parempi hoitopaikka kuin tuttu ja turvallinen mummola, jonne aina on tervetullut. Koska lapset menevät mielellään mummeille hoitoon, on itselläkin kevyempi mieli olla töissä. Päiväkotiaikakin koittaa, mutta onneksi varsinkin nuoremman kanssa ei vielä.





torstai 10. marraskuuta 2016

Esimiehen esimies

Avainkontakti uralla etenemisessä on oman esimiehen esimies. Itselleni kyseinen taho on jäänyt melko tuntemattomaksi. Saman pöydän ääressä olemme istuneet vain työhaastattelussa, jonka jälkeen olemme vaihtaneet muutamat moikkaukset käytävällä. Organisaatio, jossa työskentelen on varsin hierarkkinen ja siellä herkästi harrastetaan esimiesten jalustalle nostamista. Johtajatason henkilöitä arvostetaan, mutta myös pelätään. Heidän läsnäolostaan kuiskutellaan ja heille pokkuroidaan. Asioita kaunistellaan ja ongelmia lakaistaan maton alle. Itse en ymmärrä moista käytöstä lainkaan. Ovathan johtajatkin vain ihmisiä. Edellisessä työpaikassani toimitusjohtaja ja maajohtaja istuivat samassa tilassa, yhdessä käytiin syömässä ja illanvietoissa heitettiin läppää. Kaikesta saattoi puhua ja hullujakin ideoita heittää.

Kuten olen aiemmin kertonut, osallistuin nyt syksyllä avoimen yliopiston Johtamisen perusteet-kurssille. Tein kurssityöni oman organisaationi johtamishaasteista. Olisin voinut haastatella työtä varten omaa esimiestäni, mutta nythän minulla oli oiva tilaisuus ottaa yhteyttä yhtä porrasta ylemmäs. Laitoin rohkeasti viestiä ja pyysin tapaamisaikaa. Se järjestyi heti seuraavalle viikolle.

Täytyy sanoa, että tuo tapaaminen oli varsin arvokas, niin tehtävän kuin oman uranikin kannalta. Keskustelimme tunnin organisaatiosta, sen haasteista, johtamisesta ja esimiestoiminnasta. Oli mukavaa huomata, että olimme varsin samoilla linjoilla ja tunnistimme samat haasteet. Antamani ratkaisuehdotukset hän koki mielenkiintoisina ja järkevinä. Mieltä lämmittivät myös kehut oma-aloitteisesta kouluttautumisesta ja otteesta työhöni.

Keskustelun lopulla kysyin yrityksen sisäisistä johtajakoulutuksista ja oman alani jatkokoulutusmahdollisuuksista. Kaikille näytettiin vihreää valoa ja heti äitiyslomalta palattuani aion ottaa selvää niistä. Kysyin myös ihan viimeiseksi, että onko minulla omassa organisaatiossani mahdollisuuksia kivuta ylöspäin. On ja kuulemma minut ja innokkuuteni on noteerattu. Tässä hänen vinkkinsä jatkoa ajatellen:
  • Kehitä osaamista (substanssi- ja johtamiskoulutuksia)
  • Ilmaise kiinnostuksesi esimiestehtäviä kohtaan HR:n edustajalle ja esimiehille. Aihe kannattaa ottaa esille aina kehitys-ja tulevaisuuskeskusteluissa.
  • Oma-aloitteinen ja vastuutaottava ote huomataan. 
  • Kontakteja kannattaa luoda oman yksikön ja organisaation sisällä sekä myös muiden sidosryhmien kanssa.
  • Kaiken edellytyksenä on, että omasta työstään suoriutuu erinomaisesti.

Jälkikäteen mietin hetken, että olinko liian innokas keskustelussa tai kyselinkö liian röyhkeästi omaan uraani liittyviä asioita. Ei, tässä on luotettava intuitioon ja tapaamisen jälkeiseen tunteeseen: Hyvin meni!

Valitettavasti tämä esimieheni esimies irtisanoutui juuri haastattelun alla ja tekemäni vaikutus ei nyt ainakaan tässä työssä merkitse sen enempää.  Ennen hänen lähtöään ehdin lähettää valmiin kurssityön ja sain vahvistuksen, että olemme asioissa samoilla linjoilla. Hän pyysi vielä lupaa näyttää työtä omalle esimiehelleen ennen lähtöään. Töihin palattuani aion ehdottomasti järjestää tapaamisen uuden esimieheni esimiehen kanssa.




tiistai 8. marraskuuta 2016

Amatöörisijoittaja varautuu vaaleihin

On jenkkivaalien tulos mikä tahansa, on varsin todennäköistä, että sillä on vaikutusta pörssiin. Mahdollinen lasku saattaa olla oiva hetki sijoittaa. Vielä paremman hetkestä tekee Nordnetin kampanja, joka mahdollistaa S&P indeksin osakkeiden oston ilman välityspalkkiota.

Olen tässä harjoitellut ostorajojen käyttöä toimeksiannoissa. Viimeisen muutaman viikon aikana on ostelu ollut aika villiä, kun Nokian, Nokia renkaiden, Taalerin ja Tiedon osakkeet laskivat alle asettamieni raja-arvojen. Ostosummat pyörivät 100-200 eurossa per toimeksianto.

Minulle hurja vauhti aiheuttaa pientä morkkista. Voin kuitenkin lohduttautua sillä, että suunnitelman mukaan edetään ja summat ovat pieniä. Jännä miten osakkeiden ostaminen eroaa muusta ostelusta. Sataset vaan vilisevät, eikä toimeksiannon tekeminen vaadi kummoistakaan ponnistusta. Näkymätön raha ja näkymättömät osakkeet vaihtavat omistajaa näkymättömässä internetissä. Täytyy olla varovainen, ettei hurmospäissään heittäydy mukaan liian riskaabeleihi juttuihin.

Seuraavaksi suunnittelen toimeksiantoja suurempien tiputusten varalle ja myös ulkomaisiin osakkeisiin. Tekstin alussa mainituista syistä aion hioa taktiikkaa seuraavaksi jenkkiosakkeilla. Laitoin nimittäin Coca-Colan ja Whole Foods Marketin osakkeille ostotoimeksiannot odottamaan jenkkien vaalitulosta. Jos hinnat laskevat noin 5 %, kaupat syntyy.

Coca-Cola
Intohimoisena cokiksen litkijänä ensimmäinen suora ulkomainen osakeostoni. Olen ostellut sitä, jos kurssi on sopiva, ja jos vielä on sattunut Nordnetin välityspalkkiokampanja kohdalle.

Whole Foods market
Lueskelin erilaisia johtamisen oppikirjoja ja WFM:ia käytettiin esimerkkinä innovatiivisestä johtamisesta.  Kiinnostuin yrityksestä ja näen luomussa mahtavia kasvupotentiaaleja.

Kaksi arvoiltaan melko erilaista yritystä FMCG-markkinalla. Katsotaan syntyykö kauppoja.

Miten sinä varaudut vaalituloksen?



maanantai 7. marraskuuta 2016

Luovuinpa sittenkin

Kirjoitin heinäkuussa asioista, joista en ole kiinnostunut luopumaan säästämisen varjolla. Palasin takaisin tuohon ja huomaan, että olen sittenkin luopunut.


  1. Hyvä auto - Edelleen tärkeä
  2. Ravintolat - Käyntimäärät ovat vähentyneet, mutta tarve säilynyt
  3. Kampaaja - En ole käynyt kampaajalla sitten kesäkuun. Seuraavaksi aion mennä vasta ennen töihinpaluuta tammikuussa. Hyvin olen pärjännyt, koska värjäytin hiukseni keväällä lähelle omaa väriä.
  4. Herkut - Kokonaan ilman en pysty olla, mutta yritän koko ajan vähentää
  5. Lomamatkat - Niin kuin ennustin, Ruotsissa käyty, muu jää tulevaisuuteen
  6. Koirat - Koirien eläinlääkäreistä olen joutunut maksamaan pitkän pennin nyt syksyn aikana. Koirat ovat olleet jonkun tovin vanhemmillani evakossa, koska vanhempaa koiraa selkeästi stressaa lasten aiheuttama meteli ja sekasorto. Koirat ovat tyytyväisiä, mutta minä poden ikävää.
  7. Aku Ankka-lehti - Lopetettu ajatuksella, että palataan asiaan, kun hyvä tarjous tulee vastaan. Siihen asti ja ehkä pidempäänkin tyydytään vanhojen lehtien lukemiseen.
  8. E-kirjat - ostaminen selkeästi vähentynyt, kirjaston e-kirjoja kokeiltu
  9. Tv-kanavapaketti - minä lopettaisin kaikki ylimääräiset kanavat, mutta miehelle tärkeä tiede- ja jalkapallokanavien vuoksi.
  10. Hyvä ruoka - olen opetellut hyvän ruuan tekemistä halvemmalla. Olisin kyllä valmis maksamaan hieman useammin laadukkaista pihveistä, kalasta tai äyriäisisä. 


Eivät nämä siis olleetkaan niin ehdottomia. Haluan kuitenkin pitää kiinni jäljelle jääneistä, koska projektin tarkoitus ei ole laskea elintasoa.







lauantai 5. marraskuuta 2016

Puhelimeni kuluttaa rahojani tietämättäni

Onko kenelläkään enää puhelimessa minuuttiliittymää? No minullapa on. Yksinkertainen syy on työpuhelin, jota käytän työsuhde-etuna myös henkilökohtaisiin puheluihini. Olen säilyttänyt iän ikuisen henkilökohtaisen liittymäni kontaktoidakseni lisätyöni asiakkaita ja tuttuja, joihin olen harvakseltaan yhteydessä. Minuuttiliittymäni lasku on aina alle kympin kuussa.

Elisa lähestyi minua ilmoituksella, jossa kerrottiin, että uudistavat hinnastoa liittymäni osalta. Päätin tehdä pienen hintavertailun. Maksan liittymäni e-laskuna ja itse laskua ei tule juurikaan tuijoteltua. Nyt kuitenkin avasin sen tarkistaakseni nykyisen hinnan. Yllätyin.


Viestejä, joita en ole lähettänyt


Jokaisessa laskussa viimeisen ainakin puolen vuoden aikana näkyy tekstiviestejä Tsekkeihin. Tietääkseni kukaan tutuistani ei siellä asu, joten tuo on outoa. Outoa oli myös,  että lähetettyjä tekstiviestejä oli noin nelinkertainen määrä kännykän lähetetyissä näkyviin. 




Soitin Elisan asiakaspalveluun ja tilasin puheluerittelyn. Sain myös kuulla, että merkkimäärä vaikuttaa laskutettujen tekstiviestien määrään. Tämä selittänee ainakin osan suuresta tekstiviestimääärästä.

Puheluerittely tuli postissa. Kyseisenä kuukautena minulta on kaksi kertaa lähtenyt neljän tekstiviestin sarja edesmenneen sukulaisen numeroon ja aina samaan aikaan yksi viesti Tsekkeihin?!? Kännykässä ei näy jälkeäkään näistä viesteistä. Eli kuukauden aikana minulta on veloitettu kymmenestä viestistä, joita en ole lähettänyt. Summa on vain 65 senttiä kuussa, mutta tuntuu silti inhottavalta. Joku tai jokin kuluttaa rahojani tietämättäni. Elisa ei voi asiassa auttaa, vaan liittyy jotenkin puhelimeeni. Virusohjelma ei löydä mitään, vaan kyse on luultavasti jostain sovelluksesta. Toivottavasti tehdasasetusten palauttaminen auttaa. 


Mitä ilmeni vertailussa?





Suoritin vertailun käyttämällä viimeisen puolen vuoden keskimääräisiä tekstiviesti- ja puhelumääriä. Ylemmässä on kunkin operattorin tarjoamat perushinnat ja alla laskettuna minun kulutuksellani. Huomioitavaa on, että ainakin Soneralla on pakettiliittymä, joka maksaa 9,90 €/kk. Tuolla hinnalla saa 250 min puheluita ja 250 kpl tekstareita.

Edullisin on DNA:n tarjouskamppanja. Tarjous on tosin vain vuoden voimassa, jonka jälkeen tämä uusi Elisan liittymä on taas edullisin. En jaksa vaihtaa. Muutenkin erot ovat pieniä. Tärkeintä minuuttiliittymässä on kuukausimaksu. Mitä halvempi se on, sitä parempi liittymä. Sillä, jos tekstari- ja puhelumäärät kasvavat, aika nopeasti pienimmät paketit tulevat järkevämmiksi.

Nytpähän tiedän, että jos löydän jostain liittymän, jossa on halvempi kuukausimaksu, kannattaa tutustua tarkemmin. Myös, jos käyttöni tästä kasvaa, on syytä vaihtaa pakettiin.

torstai 3. marraskuuta 2016

Lokakuun parhaat säästöt ja haastavat haasteet

Lokakuu takana ja olen varsin tyytyväinen säästettyyn summaan ja varallisuuden kasvuun. Koonaisuudessa varallisuus kasvoi 1 287 euroa ja ilman asuntoa 549 euroa (täältä tarkemmin). Tässä vielä eriteltynä parhaat säästöt ja suoriutuminen itselleni asettamissa haasteissa. Tekstissä linkkejä aikaisempiin kirjoituksiini.


Lokakuun parhaat säästöt



1. Leikkimatto lapselle 0 €


Ehdottomasti eniten iloa tuonut asia on fb-kierrätysryhmästä saatu leikkimatto. Olen vastaavaa harkinnut ostettavaksi jo varmaan vuoden ja nyt se tupsahti eteeni ilmaiseksi.






2. 0 € Vaatteisiin ja asusteisiin - säästöä 400 €/5 kk

Eräs lukija ihmetteli edellisessä kirjoituksessa, että enkö todellakaan ole koko tämän projektin aikana, eli kesäkuusta lähtien, ostanut vaatteita ja asusteita. En ole. Olen nyt selvinnyt viisi kuukautta ostamatta sukan sukkaa tai muutakaan vaatteeksi luokiteltavaa itselleni. Tämä on onnistunut käymällä kaikki kaapit läpi. Löysin muun muassa parikymmentä sukkaparia, viidettoista alushousut ja 30 toppia tai t-paitaa, jotka käytän nyt loppuun. Myin, heitin roskiin ja laitoin kierrätykseen jätesäkeittäin tavaraa. Urakan seurauksena olen tajunnut, että en tarvitse niin paljon uutta, kun tiedän paremmin mitä löytyy ennestään. Jatkossa satsaan laatuun ja pyrin selviämään loppuvuoden tällä nollalinjalla.

3. 70 € säästöä kaappien tyhjennyksellä

Viime ja tällä viikolla siivosin ruokakaappeja. Normaalisti olisin tehnyt noin 70 euron ruokaostokset tässä välissä. Suunnittelun avulla päästiin 500 euron ruokabudjettiin.

4. 100 euroa selvittämällä laskusotkuja

Selvitin joukon epäselviä laskuja, ja mahtavan asiakaspalvelun avulla säästin noin sata euroa. Isoin säästö tuli laskuttamattajääneistä vesimaksuista, jotka laitettiin nyt juoksemaan vasta marraskuusta lähtien. Aikaisemmin olisin maksanut nuo laskut ja jättänyt soittamasta. Aikamoinen säästö!

5. Vähemmän maksullisia huvituksia - 30 €

Onnistuimme aika tehokkaasti välttämään ravintoloita tässä kuussa. Kerran kävin ystävieni kanssa syömässä ja kerran ostettiin kupongilla pikaruokaa. Meille tämä on hyvä saavutus ja oikea määrä. Kesällä tuli liikuttua paljon ja käytyä lasten kanssa ilmaisissa ja myös maksullisissa huvituksissa . Lokakuussa emme maksaneet mistään, mikä ei kuitenkaan tarkoita ettemme käyneet missään. Sopivia ilmaisia juttuja olivat mm. Linnanmäen valokarnevaalit ja isommalle kaveriporukalle järjestetyt puistotreffit.


Lokakuun haasteet



1. Vähemmän ostoksettomia päiviä 18/13

Haastoin itseni käymään vähemmän kaupassa. Tavoitteena oli 13 kauppapäivää, päästiin kahdeksaantoista. Ihan liikaa, ei vaikuttanut ainakaan positiivisesti ruokaostosten kokonaissummaan. Syyskuussa päiviä oli 18 eli parannusta vain yksi päivä, vaikka kiinnitin asiaan huomiota. Jatketaan yritystä tässä kuussa.

2. Herkkuhaaste 77/80

Budjettiin päästiin. Lupasin syödä vain yhden tikkarin päivässä ja olevani suklaalakossa. Suklaansyönti vähentyi lokakuussa huomattavasti, mutta tikkareita meni kyllä enemmän kuin suunnittelin.

3. Välipalakulut kuriin 42€/50€

Laskin puolessa välissä kuuta perheemme ruokakulut kategorioittain ja totesin,  että käytämme välipaloihin noin 25 €/vko. Loppukuusta käytimme 42 euroa, eli säästöä syntyi 16 %. 

tiistai 1. marraskuuta 2016

Yhteenveto 10/2016: Ei mitään turhaa!

Varallisuus


Tilanne 1.11.2016 (5/72 suluissa lähtötilanne 1.6.2016


Asunnosta maksettu: 64 470 euroa (60 771)

Säästötilillä: 5 892 euroa (10 901)
Muilla tileillä: 1 042 euroa(?)
Käteisenä: 525 euroa (510)
Arvo-osuustilillä: 2 108 euroa (400)
Osakkeiden markkina-arvo: 4 108 euroa (324)
Rahastoissa: 4 425 euroa (2 459)

Yhteensä 82 570, tavoitteesta kasassa 52 %(75 296)

Puuttuu 77 430 euroa, ka 1 156 euroa/kk (84 704)
Säästöt ilman asuntoa 18 100, tavoitteesta 30 % (14 525)
Puuttuu 41 900 euroa, ka 625 €/kk (45 475)

Varallisuus karttui lokakuussa 1 287 euroa, ilman asunnon osuutta 549 euroa.


Menot vs budjetti


    Selvyyden vuoksi mainittava, että ruokatilile maksaa ja sieltä kuluttaa kaksi ihmistä, ja käyttörahat ovat vain minun. Käyttörahoissa on käyttötilin lisäksi käteisvarat. Säästösumma on eri kuin ylempänä esitetty, koska siirsin lisäksi edelliseltä kuulta jääneitä rahoja säästöön.


    Käyttötili


    Päästiin hienosti yli säästötavoitteen. Ei tullut törsättyä mihinkään turhaan. 
    • Ravintolakeikka oli erittäin tarpeellinen
    • Lapsen parturin maksoin omista rahoistani, joten siksi näkyy budjetin ylityksenä
    • Koirille sain vakuutuksista takaisin noin sata euroa, siksi noin pienet kulut
    • Muut ylimääräiset piti sisällään muun muassa pari lahjaa

    Ruokatili




    Ruokatilin menojen ja tulojen erotus oli vain hitusen plussan puolella.

    • Lasten kulut olivat yli budjetin, koska tuli ostettua yksi lelu, kumisaappaat, lääkkeitä, asusteita ja tuttipulloja yms. Kaikki muu tuli tarpeeseen paitsi lelu, joka oli puhdasta lahjontaa parturia varten
    • Yhteiset laskut koostuvat suurelta osin vakuutusmaksuista, terveyskuluista ja tuplana maksetusta tv-kanavapaketista,


    Olen varsin tyytyväinen varallisuuden kasvuun, vaikka sijoitusten arvo tippui juuri loppumetreillä. Mihinkään turhaan ei tullut tuhlattua. Ensi kuussa budjettiin pääseminen tulee tekemän tiukkaa, koska tiedossa on veromätkyjä, lisää vakuutuslaskuja ja koiran eläinlääkäri.