sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Kilot vyötäröltä lompakkon: kuukausi takana

Kuukausi sitten listasin kaikki kuukauden aikana kulutetut herkut ja järkytyin. Arvoa tuolla törkykasalla oli noin 210 euroa. Teimme mieheni kanssa diilin, että tässä kuussa käytettävissä olisi molemmilla 10€/vko.

Kuukausi herkkuhaastetta nyt takana. Budjetissa pysyttiin ja tässä tuotteittain tuloksia:

  • 50 suklaa-/lakritsipatukkaa (vert. 30)
  • 4 suklaalevyä (vert.  20)
  • 6 1,5 litran colaa (vert. 18)
  • 71 tikkaria (vert. 15)
  • 6 Omar-/berliininmunkkia/donitsia (vert. 16)
  • 0 tummasuklaalevyä (vert. 10)
  • 0 irtojääätelöä (vert. 4)
  • 0 karkkipussia (vert. 3)
  • 2 jäätelöpakettia (vert. 1)
  • 0 keksipakettia (vert. 1)
  • 2 isompaa leivonnaista (vert. 0)

Kaksi riviä erottuu joukosta,  patukat ja tikkarit. Itse en ole syönyt noista patukoista kuin yhden, joten niihin on minun vaikea vaikuttaa ensi kuussa. Tikkarit toimivat vähän kuin nikotiinipurkka tupakoitsijalle, vievät pahimman makeanhimon. Kuulostaa hölmöltä, mutta toimii ainakin meillä. Muihin riveihin olen varsin tyytyväinen näin ensimmäiselle kuukaudelle.

Vaa'alla muutos näkyi vain puolen kilon tiputuksena. Olen onnistunut kuitenkin tiputtamaan viimeisen neljän kuukauden aikana kaikki raskauskilot ja neljä siihen päälle!

Koko kuukauden herkkuostot olivat 68,22 euroa eli hyvin alle 80 euron budjetin. Ensi kuussa tavoittelen omalta osaltani kahdeksan euron viikko-ostoja, ja sen pitäisi onnistua kevyesti.




6 kommenttia:

  1. Miten teidän hampaat kestää ton karkkimäärän? Hammaslääkäri ei ihan halpaa lystiä ole paljon paikattavaa löytyy...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tuokin aspekti pitää ottaa huomioon, tosin työsuhde-etuihin kuuluu myös hammaslääkäri. :) Itsellä on tähän mennessä porattu yksi ainoa reikä. Tuo kolan lipittely pitäisi saada loppumaan, sehän se vaurioittaa hampaita melkoisesti.

      Poista
  2. Tuo määrä herkkuja vastaisi itselläni vähintään viiden vuoden kulutusta :). Nykyisin ei tule juurikaan suklaata tai muuta makeaa ostettua. Poikkeuksena lähinnä pyörä- yms retket, joissa nopeaa energiansaantia ja säilyvyyttä tarvitaan. Suklaapatukka, bågen korvapuustit, tai jokin välipalakeksi on tähän kätevä, kun mahtuu hyvin myös pyöräilypaidan taskuun.

    Hyvin on kuitenkin teillä lähtenyt haaste rullaamaan. Hiljaa hyvä tulee. Tuosta kun tiputtaa vaikka 10 % kuukausittain, niin huomaamatta totuttaa itsensä pienempiin sokeriannoksiin. Mihinkään nollatoleranssiin ei tietenkään kannata lähteä, vaan sallia itsellensä pienet herkkuhetket. Kultaisen keskitien kun löytää, niin pysyy siinä. Itse olen ainakin huomannut sen, että silloin kun jotain makeaa on kaapissa valmiiksi, niin sen kiusausta on vaikea vastustaa. Jos sen jättää ostamatta, niin laiskana ihmisenä sitä ei kyllä kaupasta tule haettua hetken mielijohteesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyisi pyrkiä karkkipäivään kerran viikossa. Silloin ei kuluisi niin paljoa yhteensä. Alkuvuoden vedin täysin sokerittomana raskausdiabeteksen vuoksi ja siihen kyllä tottui yllättävän hyvin. Nyt otan siteen menetettyä aikaa takaisin :)

      Poista
  3. On tuossa kyllä melkonen määrä herkkuja listalla. 50 patukkaa tekee melkein 2kpl päivässä ja 71 tikkaria on jo yli 2kpl päivässä. Itse en tosin ole paras sanomaan noista määristä kun energiajuomia lipitän melkein tölkin päivävauhtia, joskus on viikon kuivia kausia ihan kuin vierotuksessa ois, mutta sitten repsahdan taas :D

    Oletteko testanneet miten herkut maistuu jos niitä vaihtaisi ns. terveellisempiin tuotteisiin? Suklaan tilalle raakasuklaa (kallista, mutta erittäin paljon terveellisempää kuin Fazerin sininen), bageleiden ja donitsien tilalle kaurakeksejä joissa tummasuklaahippuja, colan tilalle vichy johon puristaa appelsiinin mehut sekaan, jne? Noin niin kuin nopeasti lähimmän ruokakaupan tarjontaa muistellessa :) Teollisessa sokerissa on niin älytön määrä kaloreita ja kroppa mukautuu sokerin jatkuvaan saantiin joten paino alkaa tietääkseni pudota "kunnolla" vasta kun sokerimäärä putoaa lähemmäs nollaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun addiktoituvalle persoonallisuudelle tämä on vieroitusta. Korvaushoito ei oikein tehoa, kun kaipaan tiettyjä tuotteita, muut jää kaappiin. En ole ollut aiemmin elämässä kovinkaan perso makealle vaan enemmän suolaiselle. Ne on varmaan jotkut imetyshormonit, jotka sekoittaa pään, että täytyy ahmia herkkuja. Edistyksestä olen kuitenkin ylpeä ja uskon, että ei aikaakaan kun päästään normitasolle. Mieheni herkuttelut, jotka siis mukana näissä luvuissa, ovat sitten eri juttu. Niihin en voi vaikuttaa.

      Poista