maanantai 15. elokuuta 2016

S-Market vs Prisma: ero jopa 27%

Olen jostain syystä aina luullut, että ruokakaupoissa hinnat ovat ketjukohtaiset, että saan maitopurkin tai juustopaketin samaan hintaan Prismasta ja S-Marketista. Nyt kun olen kiinnittänyt aikaisempaa selkeästi enemmän huomiota hintoihin huomaan, että näinhän ei selkeästi ole.

Meillä tulee tehtyä täydennysostoksia S-Marketissaa.  Tässä vähän vertailua,  jos olisimme nuo ostokset tehneet Prismassa:
  • Jäävuorisalaatti 3,15€/kg vs 3,19€/kg
  • Halloumi juusto Rb 2,75€ vs 2,59€
  • Miniluutomaattirasia 1,35€ vs 1,25€
  • Hornet siipipalat 2,79€ vs 2,59€
  • Luomu rasvaton maito 1,09€ vs 0,98€
  • Kevytmaito 0,82€ vs 0,70€
  • Koipireisi 2,49€/kg vs 1,89€/kg
  • Sinihomejuusto 2,45€ vs 2,39€/kg
  • Liquorice drage 2,68€ vs 2,59€
  • Valkohomejuusto 2,65€ vs 2,45€
  • Mansikkakeitto light 1,69€ vs 1,65€
  • Sika-nautajauheliha 23% 2,49€ vs 2,09€
  • Rotan rykäisy-tikkari 0,24€ vs 0,19€
  • Korppujauhoja x-tra 0,95€ vs 0,79€
  • Valkosipulimurska 2,95€ vs 2,95€
  • Isot kananmunat 15 kpl 2,45€ vs 1,79€
  • Persikka-passionrahka 2,09 vs 1,95€
  • Banaani 1,39€/kgvs 1,18€/kg
  • Sipulipussi 1kg 1,75€ vs 1,69€
  • Kermajuusto 17% 4,49€ vs 3,93€
  • Libero comfort 3 mega 14,49€ vs 14,49€
  • Soijarouhe vaalea 2,99€ vs 2,99€

Ainoastaan salaatti oli halvempi S-marketista ja valkosipulimurska, vaipat ja soijarouhe saman hintaisia. Erityisen suuri ero oli kermajuustossa (12,5% edullisempi Prismassa), kananmunissa (27%), banaanissa (15%), koipireisissä (24%) ja jauhelihassa (15%). Jos tällaisella kauppalistalla menisi ostoksille tulisi hintaa S-Marketissa 60,19€ ja Prismassa 56,31€ eli Prisma olisi 6,5% edullisempi. Jos vaippoja ei huomioida, on ero 8,5%.

Eli jatkossa minä ainakin  pyrin tekemään mahdollisimman suuren osan ostoksista Prismassa ja Lidlissä ja välttämään S-Markettia, Alepasta puhumattakaan.



11 kommenttia:

  1. Samoin. Niin kiva kuin pieniä ja erityisesti itsenäisiä kauppoja olisikin tukea, niin lompakolla se on äänestettävä. Harmi tietysti, että sympaattiset pikkumarketit kuolevat pois ja kaikki keskittyy Citymarkettiin, Prismaan ja Lidleihin.

    VastaaPoista
  2. Joku ehti laittaa linkin uuteen Tilastokeskuksen tutkimukseen Naisten eurosta. Yritin avata sitä kännykällä ja taisin vahingossa poistaa koko kommentin. Eli saa laittaa uudestaan.

    VastaaPoista
  3. Hei, tässä tuo linkki: http://tilastokeskus.fi/til/yskp/2015/yskp_2015_2016-08-16_tie_001_fi.html
    ja tässä toinen: http://tilastokeskus.fi/til/ystp/2015/ystp_2015_2016-08-16_tie_001_fi.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mielenkiintoista luettavaa. Itse poimin luvut tästä http://www.talouselama.fi/tebatti/naisen-euro-on-83-94-tai-97-senttia-3475619. Noissa sinun linkeissäsi ero oli kyllä huomattavasti suurempi ja kyse olikin yksityisen sektorin palkoista. Siellähän einiin noudateta taulukkopalkkoja, joten erot ovat suuremmat. Ei se silti poista sitä, että naiset ansaitsevat yksityisellä puolella samoissa ammattiluokissa huomattavasti vähemmän. Ja siitä päästää siihen, että naiset eivät vain kehtaa pyytää tarpeeksi. Tehtävänimikkeittäinhän tässä ei oltu tehty vertailua.

      Poista
    2. Ammatiluokittainen vertailu on kyllä tehty. Suurin yksittäinen syy naisten pienempään palkkaan on hoitovapaa. On myös väitetty, että naiset tekevät lyhyempää päivää ja miehet ovat useammin töissä isommissa pörssiyhtiöissä, jotka maksavat paremmin, plus miesvaltaisilla aloilla bonusten maksaminen on yleisempää. Syitä on monia, mutta selvää on, että ihan samapalkkaisessa tilanteessa ei kuitenkaan olla.

      Poista
    3. Ammattiluokat ovat vähän karkeampi jako kuin tehtävänimikkeet. Ei olla tosiaan samapalkkaisessa tilanteessa. Ero on kuitenkin pienempi mitä annetaan ymmärtää. Mielestäni se on enemmän kiinni työntekijästä kuin työnantajasta eikä ainakaan juuri yksittäisiä tapauksia lukuunottamatta sukupuolisyrjinnästä.

      Poista
    4. Suosittelisin sinulle tätä Tilastokeskuksen kurssia aiheesta, niin ei tarvitsisi olla fiiliksen varassa: http://www.stat.fi/tup/koulutus/koulutus_K16tyon.html Mutta kyseessä on tietysti maksullinen kurssi, eli jos ei ole työnantajaa maksamassa, niin jää varmaan osallistumatta.

      Poista
    5. Oikeassa olet, ei maksa työnantaja näin äitiyslomalaiselle mitään kursseja. Ihan mielenkiintoiselta vaikuttaa, vaikka ei sinäänsä tunnu mitään mullistavaa esittelevänkään. Aikaisempi kirjoitus oli lähinnä omaa pohdintaani, ja siinä mennään fiiliksellä :). Kun puhutaan äitiyslomien, määräaikaisuuksien, osaaikaisten töiden, alan, tehtävänimikkeen tai muiden tekijöiden vaikutuksesta naisten työllisyyteen ja palkkoihin, olen samaa mieltä kuin kaikki lukemani kirjoitukset noista; naiset saavat vähemmän palkkaa. Onko sillä kuitenkaan suoranaisesti tekemistä sukupuolen kanssa syrjivässä mielessä? Mielestäni ei. Äitiysloma on fysiologinen asia ja usein äidit itse tahtovat jäädä pidemmälle vapaalle, osa- ja määräaikaiset työsyhteet ovat yleisiä naisvalataisilla aloilla, alan valinta on kunkin omissa käsissä. Eteneminen ja yksityisellä sektorilla palkankehitys on myös usein omasta motivaatiosta ja asenteesta kiinni. Eli päästään samaan ajatukseen kuin alkuperäisessä tekstissäni, naisten palkkoja voi nostaa eniten a) nostamalla naisvaltaistenalojen palkkausta, b) hakeutumalla paremmin palakatulle alalle tai c) pyytämällä enemmän palkkaa/etenemään kunnianhimoisemmin. Ja minä kirjoitan tässä työstä saatavan keskipalkan vertailusta, joka ei ota huomioon äitiyslomia tai kotitöitä.

      Poista
  4. Tässä vielä linkki viitattuun tekstiin http://kuusivuotissuunnitelma.blogspot.fi/2016/07/97-senttia-ei-82.html

    VastaaPoista
  5. Ei riitä, että eroa on eri kauppatyyppien välillä, eroa voi olla esim. saman kaupungin eri Prismojen välillä. Kannattaa siis aina välillä tarkistaa, mistä mitäkin kannattaa ostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Itsellä ei juurikaan tule muissa kaupungeissa tai osuuskaupoissa asioitua, mutta varmasti on eroa.

      Poista